Miksi ruumiinlämpö nousee kuumeessa?
Kuume eli pyreksia on kyseessä silloin, kun ruumiinlämpö nousee yli normaalin rajan. Se on kehon puolustusmekanismi, ja suurin osa väestöstä potee kuumetta jossain vaiheessa elämäänsä. Tässä artikkelissa kerromme, miksi ruumiinlämpö nousee kuumeessa.
Syitä kuumeelle on monia. Usein se liittyy elimistössä jyllääviin taudinaiheuttajiin, jotka elimistö tunnistaa vieraiksi partikkeleiksi.
Tämä saa tietysti ihmettelemään, miksi ruumiinlämpö ylipäätään nousee kuumeessa. Se saattaa ensin tuntua haitalliselta, koska kaikki ruumiinlämmön epänormaaliin nousuun liittyvät oireet vain lisäävät kyseessä olevan vieraan mikro-organismin aiheuttamaa kehnoa oloa.
Kuumeella on kuitenkin evolutiivinen merkitys, kuten kaikilla ihmiselimistön fysiologisilla reaktioilla. Tämän päivän artikkelissa keskustelemme siitä, kuinka tarpeellinen kuume on selviytymisemme kannalta ja miksi ruumiinlämpö nousee kuumeessa.
Ruumiinlämmön nousun ja kuumeen välinen yhteys
Nyrkkisääntönä voisi pitää, että yli 37 asteen ruumiinlämpö merkitsee kuumetta tai lämpöä. Se voidaan jakaa neljään tyyppiin:
- Lievä kuume tai lämpö on kyseessä silloin, kun ruumiinlämpö ei ole yli 38 celsiusastetta.
- Kohtalainen kuume ilmenee, kun ruumiinlämpö on väliltä 38 ja 39 celsiusastetta.
- Korkeassa kuumeessa ruumiinlämpö on yli 39 celsiusastetta.
- Sitten on vielä hyperpyreksia eli hyvin korkea kuume, jossa ruumiinlämpö on 40 celsiusastetta tai sen yli.
Hyperpyreksiassa ilmenee nopeasti komplikaatioita: se voi johtaa hermoston proteiinien denaturoitumiseen, mihin liittyy lukuisia häiriöitä ja suuri kuolemanvaara, jos lääkärinhoitoa ei saada välittömästi.
Opi lisää: Mikä on Q-kuume?
Miksi ruumiinlämpö nousee kuumeessa?
Kuume on elimistön reaktio ulkoisiin tekijöihin, ja se on meille haitallinen ollessaan hyvin korkea. Miksi elimistö sitten nostaa lämpötilaansa, jos se kerran voi olla haitallista?
Ensinnäkin kuumetta tulee ajatella puolustusmekanismina. Hypotalamus, ruumiinlämmön säätelystä vastaava aivojen osa, lähettää viestin lämmön nostamiseksi silloin, kun se tunnistaa pyrogeeneina tunnettuja molekyylejä veressä.
Pyrogeenit ovat mitä tahansa kuumetta aiheuttavia tekijöitä: ne voivat olla esimerkiksi polysakkarideja tai bakteerien soluseinämien jäämiä tai tuotteita.
Immuunijärjestelmä, joka saa aikaan tulehdusta, reagoi puolustautuakseen tunkeutujia vastaan. Tällä tavoin kuume on siis yksi elimistön puolustusmekanismeista.
Elimistön sisäinen järjestelmä “toivoo”, että ruumiinlämpöä nostamalla lämpötilanmuutoksille herkimmät mikro-organismit kuolisivat korkeammissa lämpötiloissa. Useimmat infektioita aiheuttavat bakteerit ja virukset pärjäävät hyvin 37,5 celsiusasteessa.
Kun lämpötila nousee riittävästi, mikro-organismit lakkaavat lisääntymästä tai ainakaan ne eivät tee sitä yhtä nopeasti ja tehokkaasti. Näin ne ovat hauraampia immuunijärjestelmän solujen edessä. Kuume on näin ollen evoluution mekanismi, jolla on selkeä tarkoitus: heikentää taudinaiheuttajia.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kuumeen hoitaminen kotihoitokeinoin
Onko kuume tarpeeton vai hyödyllinen mekanismi?
Kuume auttaa siis taistelemaan tauteja vastaan, mutta se voi myös johtaa kuolemaan tai aiheuttaa peruuttamattomia vaurioita vakavissa kliinisissä tiloissa. Tämä herättääkin seuraavan kysymyksen: tulisiko lääkäreiden sallia ruumiinlämmön kohoaminen? Ja jos tulisi, niin mihin pisteeseen?
Tämä on ajankohtainen väittelynaihe lääketieteen piireissä. Osa lääkäreistä pitäisi kohtuullista kuumetta mieluiten yllä, jotta immuunijärjestelmä vastaisi paremmin taudinaiheuttajiin, kun taas jotkut suosivat sen alentamista kuumelääkkeillä. Tähän ei ole yksimielistä vastausta. Kaikki lääkärit ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yli 39 asteen kuume vaatii välitöntä hoitoa.
Tästä syystä on olemassa ilman reseptiä saatavia lääkkeitä, kuten aspiriinia ja parasetamolia, jotka laskevat ruumiinlämpöä. Koska nykylääketiede on antanut käyttöömme myös antibiootit ja viruksia tuhoavat lääkkeet, enää ei ole pakko potea ruumiinlämmön rajua nousua tautien torjumiseksi.
Korkea ruumiinlämpö on syy hakeutua lääkäriin
Kuume on yksi elimistön puolustusmekanismeista, joka käynnistyy mahdollisten taudinaiheuttajien hävittämiseksi. Se ei ainoastaan tapa lämpötilanvaihteluille hyvin herkkiä mikro-organismeja, vaan myös heikentää niistä kaikkein sitkeimpiä.
Vanhemmille lapsen ruumiinlämmön kohoaminen aiheuttaa usein huolta. Heidän tulee kuitenkin ymmärtää ero lievän kuumeen, joka ei välttämättä ylitä 38 astetta, ja yli 39 asteen kuumeen välillä.
Kuume on joka tapauksessa aina syy mennä lääkäriin. Soita tai mene käymään vastaanotolla, jos huomaat ruumiinlämpösi kohonneen, jotta lääkäri saa diagnosoitua vaivan varhain ja määrättyä asianmukaisen hoidon.
Kuume eli pyreksia on kyseessä silloin, kun ruumiinlämpö nousee yli normaalin rajan. Se on kehon puolustusmekanismi, ja suurin osa väestöstä potee kuumetta jossain vaiheessa elämäänsä. Tässä artikkelissa kerromme, miksi ruumiinlämpö nousee kuumeessa.
Syitä kuumeelle on monia. Usein se liittyy elimistössä jyllääviin taudinaiheuttajiin, jotka elimistö tunnistaa vieraiksi partikkeleiksi.
Tämä saa tietysti ihmettelemään, miksi ruumiinlämpö ylipäätään nousee kuumeessa. Se saattaa ensin tuntua haitalliselta, koska kaikki ruumiinlämmön epänormaaliin nousuun liittyvät oireet vain lisäävät kyseessä olevan vieraan mikro-organismin aiheuttamaa kehnoa oloa.
Kuumeella on kuitenkin evolutiivinen merkitys, kuten kaikilla ihmiselimistön fysiologisilla reaktioilla. Tämän päivän artikkelissa keskustelemme siitä, kuinka tarpeellinen kuume on selviytymisemme kannalta ja miksi ruumiinlämpö nousee kuumeessa.
Ruumiinlämmön nousun ja kuumeen välinen yhteys
Nyrkkisääntönä voisi pitää, että yli 37 asteen ruumiinlämpö merkitsee kuumetta tai lämpöä. Se voidaan jakaa neljään tyyppiin:
- Lievä kuume tai lämpö on kyseessä silloin, kun ruumiinlämpö ei ole yli 38 celsiusastetta.
- Kohtalainen kuume ilmenee, kun ruumiinlämpö on väliltä 38 ja 39 celsiusastetta.
- Korkeassa kuumeessa ruumiinlämpö on yli 39 celsiusastetta.
- Sitten on vielä hyperpyreksia eli hyvin korkea kuume, jossa ruumiinlämpö on 40 celsiusastetta tai sen yli.
Hyperpyreksiassa ilmenee nopeasti komplikaatioita: se voi johtaa hermoston proteiinien denaturoitumiseen, mihin liittyy lukuisia häiriöitä ja suuri kuolemanvaara, jos lääkärinhoitoa ei saada välittömästi.
Opi lisää: Mikä on Q-kuume?
Miksi ruumiinlämpö nousee kuumeessa?
Kuume on elimistön reaktio ulkoisiin tekijöihin, ja se on meille haitallinen ollessaan hyvin korkea. Miksi elimistö sitten nostaa lämpötilaansa, jos se kerran voi olla haitallista?
Ensinnäkin kuumetta tulee ajatella puolustusmekanismina. Hypotalamus, ruumiinlämmön säätelystä vastaava aivojen osa, lähettää viestin lämmön nostamiseksi silloin, kun se tunnistaa pyrogeeneina tunnettuja molekyylejä veressä.
Pyrogeenit ovat mitä tahansa kuumetta aiheuttavia tekijöitä: ne voivat olla esimerkiksi polysakkarideja tai bakteerien soluseinämien jäämiä tai tuotteita.
Immuunijärjestelmä, joka saa aikaan tulehdusta, reagoi puolustautuakseen tunkeutujia vastaan. Tällä tavoin kuume on siis yksi elimistön puolustusmekanismeista.
Elimistön sisäinen järjestelmä “toivoo”, että ruumiinlämpöä nostamalla lämpötilanmuutoksille herkimmät mikro-organismit kuolisivat korkeammissa lämpötiloissa. Useimmat infektioita aiheuttavat bakteerit ja virukset pärjäävät hyvin 37,5 celsiusasteessa.
Kun lämpötila nousee riittävästi, mikro-organismit lakkaavat lisääntymästä tai ainakaan ne eivät tee sitä yhtä nopeasti ja tehokkaasti. Näin ne ovat hauraampia immuunijärjestelmän solujen edessä. Kuume on näin ollen evoluution mekanismi, jolla on selkeä tarkoitus: heikentää taudinaiheuttajia.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kuumeen hoitaminen kotihoitokeinoin
Onko kuume tarpeeton vai hyödyllinen mekanismi?
Kuume auttaa siis taistelemaan tauteja vastaan, mutta se voi myös johtaa kuolemaan tai aiheuttaa peruuttamattomia vaurioita vakavissa kliinisissä tiloissa. Tämä herättääkin seuraavan kysymyksen: tulisiko lääkäreiden sallia ruumiinlämmön kohoaminen? Ja jos tulisi, niin mihin pisteeseen?
Tämä on ajankohtainen väittelynaihe lääketieteen piireissä. Osa lääkäreistä pitäisi kohtuullista kuumetta mieluiten yllä, jotta immuunijärjestelmä vastaisi paremmin taudinaiheuttajiin, kun taas jotkut suosivat sen alentamista kuumelääkkeillä. Tähän ei ole yksimielistä vastausta. Kaikki lääkärit ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yli 39 asteen kuume vaatii välitöntä hoitoa.
Tästä syystä on olemassa ilman reseptiä saatavia lääkkeitä, kuten aspiriinia ja parasetamolia, jotka laskevat ruumiinlämpöä. Koska nykylääketiede on antanut käyttöömme myös antibiootit ja viruksia tuhoavat lääkkeet, enää ei ole pakko potea ruumiinlämmön rajua nousua tautien torjumiseksi.
Korkea ruumiinlämpö on syy hakeutua lääkäriin
Kuume on yksi elimistön puolustusmekanismeista, joka käynnistyy mahdollisten taudinaiheuttajien hävittämiseksi. Se ei ainoastaan tapa lämpötilanvaihteluille hyvin herkkiä mikro-organismeja, vaan myös heikentää niistä kaikkein sitkeimpiä.
Vanhemmille lapsen ruumiinlämmön kohoaminen aiheuttaa usein huolta. Heidän tulee kuitenkin ymmärtää ero lievän kuumeen, joka ei välttämättä ylitä 38 astetta, ja yli 39 asteen kuumeen välillä.
Kuume on joka tapauksessa aina syy mennä lääkäriin. Soita tai mene käymään vastaanotolla, jos huomaat ruumiinlämpösi kohonneen, jotta lääkäri saa diagnosoitua vaivan varhain ja määrättyä asianmukaisen hoidon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Escobar Tobón, Ana Ligia. “La fiebre en el niño: una mirada reflexiva a las prácticas de cuidado.” Avances en Enfermería 35.3 (2017): 333-344.
- Sánchez-Díaz, Jesús Salvador, et al. “Fiebre en el paciente críticamente enfermo:¿ tratar o no tratar?.” Medicina interna de México 33.1 (2017): 48-60.
- Ortiz-Gómez, J. R., I. Fornet, and F. J. Palacio. “Hiperpirexia maligna.” Revista Española de Anestesiología y Reanimación 60 (2013): 46-54.
- Cruz-Alvarenga, Abner Javier. “LOS ANTAGONISTAS FISIOLÓGICOS DE LOS PIRÓGENOS ENDÓGENOS Y SU PAPEL EN LA FIEBRE.” Revista Científica Ciencia Médica 22.2 (2019): 36-46.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.