Pieniannoksinen aspiriini: yleistä tietoa ja käyttötarkoitus
Pieniannoksinen aspiriini on kaikille tuttu nimitys vaikuttavasta aineesta nimeltä asetyylisalisyylihappo. Pieniannoksinen aspiriini onkin näin ollen pohjimmiltaan sama kuin normaaliannoksinen aspiriini, mutta pienemmällä annoksella (100 tai 300 mg). Tämän tulehduskipulääkkeen perinteinen annos sisältää 500 mg asetyylisalisyylihappoa.
Hieman aspiriinista
Valtaosan 1900-luvusta asetyylisalisyylihappoa käytettiin kipu- ja tulehduslääkkeenä. Vuodesta 1980 sydänongelmista kärsivät ihmiset ovat kuitenkin voineet hyödyntää aspiriinin verihiutalevaikutusta. Lääkärit ovatkin yhä enemmän määränneet tätä lääkettä vain tähän tarkoitukseen.
Aspiriini on hyvin hyödyllinen niille potilaille, jotka ovat saaneet ensimmäisen sydänkohtauksen tai aivoinfarktin, sillä pieniannoksinen aspiriini estää verihiutaleiden toimintaa. Verihiutaleet ovat molekyylejä, jotka yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttavat verihyytymien muodostumiseen. Näin ollen verihiutaleet ovat osittain vastuussa sepelvaltimotaudin kehittymisestä.
Uusimmat tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että pitkäaikainen hoito (yli 10 vuotta) asetyylisalisyylihapolla voi merkittävästi vähentää paksusuolen syövän riskiä. Tämän vaikuttavan aineen syöpäsolujen kasvua estävät ominaisuudet tunnetaan jo.
Useiden vuosien ajan pieniannoksinen aspiriini on ollut yksi myydyimmistä lääkkeistä monissa maissa johtuen sen monista lääkinnällisistä käyttötarkoituksista. Tämä on johtanut jopa lääkevaraston loppumiseen joissakin maissa.
Saatat pitää myös tästä: Sano hyvästit jalkojen känsille sitruunan ja aspiriinin avulla
Mistä sydänkohtaukset johtuvat?
Akuutti sydäninfarki eli sydänkohtaus on vakava tila, joka syntyy verihyytymän tukkiessa sepelvaltimon. Toisin sanoen verenkierto, jonka olisi tarkoitus päästä sydämeen, estyy johtuen eri aineiden muodostamasta tulpasta.
Tämä tulppa estää verta kulkeutumasta normaalisti ja riittävästi sydämeen niin, että se voisi toimia kunnolla. Valitettavasti tämä sydäntapahtuma voi johtaa kuolemaan. Sama tilanne voi ilmetä aivoverisuonten kohdalla, ja tätä kutsutaan aivoinfarktiksi tai aivohalvaukseksi.
Sydänkohtaukset tulevat yllättäen ja voivat tapahtua kenelle tahansa ja milloin tahansa. Ne ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä ihmisillä, joilla on tiettyjä riskitekijöitä, sekä niillä potilailla, joilla on jo aiemmin ollut jokin vastaava ongelma.
Sydänkohtauksen tyypillisimmät oireet ovat:
- Yli 20 minuuttia kestävä rintakipu
- Uupumus
- Kylmä hiki
- Huimaus
- Ahdistus
On ensisijaisen tärkeää, että sydäninfarktia poteva henkilö hakeutuu ensiapuun mahdollisimman nopeasti ja saa hoitoa tunnin sisällä oireiden puhkeamisesta.
Kun henkilö joutuu käymään läpi tällaisen tapahtuman, lääkäri määrää tavallisesti pieniannoksista aspiriinia uusien kohtauksien ehkäisemiseksi. Pohjimmiltaan tämä lääke auttaa tekemään verestä nestemäisempää estäen näitä hyytymiä muodostumasta ja aiheuttamasta sydänkohtausta.
Kuinka pieniannoksinen aspiriini vaikuttaa elimistöön?
Asetyylisalisyylihappo häiritsee prostaglandiinien tuotantoa, toisin sanoen se estää peruuttamattomasti syklo-oksigenaasia. Tätä entsyymiä on kahdessa eri muodossa: syklo-oksigenaasi 1 (COX-1) ja syklo-oksigenaasi 2 (COX-2). Jälkimmäistä on vain aivoissa, kun taas COX-1:tä on lähes kaikissa elimistön kudoksissa.
Pieniannoksinen aspiriini vaikuttaa verihiutaleiden COX-1:een, joka muodostaa tromboksaani A2:ta, ainetta, joka aiheuttaa voimakasta verisuonten supistumista. Nämä verihiutalevaikutukset ilmenevät paljon matalammilla annoksilla kuin mitä tulehdusta ja kipua lievittävä vaikutus vaatii. Tästä syystä asetyylisalisyylihapon määrä pieniannoksisessa aspiriinissa on joko 100 tai 300 mg tavanomaisen aspiriinin 500 mg:n sijaan.
Verihiutaleiden COX-1 on paljon herkempää kuin endoteelin COX-1. Tämä selittää sen, miksi asetyylisalisyylihappoa tarvitaan niin pieniä annoksia antitromboottisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Tätä entsyymiä estämällä lääke vähentää verihiutaleiden aktivaatiota lisäten samanaikaisesti vuotoaikaa.
Tällä lääkkeellä ei ole vaikutusta trombiinin aiheuttamaan verihiutaleiden aktivoitumiseen. Tästä huolimatta lääkärit suosittelevat sepelvaltimotaudista ja rasitusrintakivusta (vakaasta angina pectoriksesta) kärsineitä potilaita syömään sitä.
Saatat pitää myös tästä artikkelista: Uskomaton aspiriini sopii moneen vaivaan
Pieniannoksinen aspiriini: yhteenveto
Pieniannoksinen aspiriini on laajalti käytetty lääke sydän- ja aivoinfarktien ehkäisyssä. Se sisältää asetyylisalisyylihappoa eri pitoisuuksina, 100 tai 300 mg.
Potilaan tulisi aina noudattaa lääkärin ohjeita ja olla muuttamatta annosta omin päin. Tällä lääkkeellä voi muiden lääkkeiden tavoin olla joitakin haittavaikutuksia. Lisäksi jos potilas ei noudata tarkoin hoito-ohjeita, lääke ei välttämättä toimi. Tämä saattaisi lisätä uuden sydänkohtauksen riskiä.
Käänny lääkärin puoleen, mikäli sinulla on kysyttävää tästä lääkkeestä ja sen käytöstä.
Pieniannoksinen aspiriini on kaikille tuttu nimitys vaikuttavasta aineesta nimeltä asetyylisalisyylihappo. Pieniannoksinen aspiriini onkin näin ollen pohjimmiltaan sama kuin normaaliannoksinen aspiriini, mutta pienemmällä annoksella (100 tai 300 mg). Tämän tulehduskipulääkkeen perinteinen annos sisältää 500 mg asetyylisalisyylihappoa.
Hieman aspiriinista
Valtaosan 1900-luvusta asetyylisalisyylihappoa käytettiin kipu- ja tulehduslääkkeenä. Vuodesta 1980 sydänongelmista kärsivät ihmiset ovat kuitenkin voineet hyödyntää aspiriinin verihiutalevaikutusta. Lääkärit ovatkin yhä enemmän määränneet tätä lääkettä vain tähän tarkoitukseen.
Aspiriini on hyvin hyödyllinen niille potilaille, jotka ovat saaneet ensimmäisen sydänkohtauksen tai aivoinfarktin, sillä pieniannoksinen aspiriini estää verihiutaleiden toimintaa. Verihiutaleet ovat molekyylejä, jotka yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttavat verihyytymien muodostumiseen. Näin ollen verihiutaleet ovat osittain vastuussa sepelvaltimotaudin kehittymisestä.
Uusimmat tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että pitkäaikainen hoito (yli 10 vuotta) asetyylisalisyylihapolla voi merkittävästi vähentää paksusuolen syövän riskiä. Tämän vaikuttavan aineen syöpäsolujen kasvua estävät ominaisuudet tunnetaan jo.
Useiden vuosien ajan pieniannoksinen aspiriini on ollut yksi myydyimmistä lääkkeistä monissa maissa johtuen sen monista lääkinnällisistä käyttötarkoituksista. Tämä on johtanut jopa lääkevaraston loppumiseen joissakin maissa.
Saatat pitää myös tästä: Sano hyvästit jalkojen känsille sitruunan ja aspiriinin avulla
Mistä sydänkohtaukset johtuvat?
Akuutti sydäninfarki eli sydänkohtaus on vakava tila, joka syntyy verihyytymän tukkiessa sepelvaltimon. Toisin sanoen verenkierto, jonka olisi tarkoitus päästä sydämeen, estyy johtuen eri aineiden muodostamasta tulpasta.
Tämä tulppa estää verta kulkeutumasta normaalisti ja riittävästi sydämeen niin, että se voisi toimia kunnolla. Valitettavasti tämä sydäntapahtuma voi johtaa kuolemaan. Sama tilanne voi ilmetä aivoverisuonten kohdalla, ja tätä kutsutaan aivoinfarktiksi tai aivohalvaukseksi.
Sydänkohtaukset tulevat yllättäen ja voivat tapahtua kenelle tahansa ja milloin tahansa. Ne ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä ihmisillä, joilla on tiettyjä riskitekijöitä, sekä niillä potilailla, joilla on jo aiemmin ollut jokin vastaava ongelma.
Sydänkohtauksen tyypillisimmät oireet ovat:
- Yli 20 minuuttia kestävä rintakipu
- Uupumus
- Kylmä hiki
- Huimaus
- Ahdistus
On ensisijaisen tärkeää, että sydäninfarktia poteva henkilö hakeutuu ensiapuun mahdollisimman nopeasti ja saa hoitoa tunnin sisällä oireiden puhkeamisesta.
Kun henkilö joutuu käymään läpi tällaisen tapahtuman, lääkäri määrää tavallisesti pieniannoksista aspiriinia uusien kohtauksien ehkäisemiseksi. Pohjimmiltaan tämä lääke auttaa tekemään verestä nestemäisempää estäen näitä hyytymiä muodostumasta ja aiheuttamasta sydänkohtausta.
Kuinka pieniannoksinen aspiriini vaikuttaa elimistöön?
Asetyylisalisyylihappo häiritsee prostaglandiinien tuotantoa, toisin sanoen se estää peruuttamattomasti syklo-oksigenaasia. Tätä entsyymiä on kahdessa eri muodossa: syklo-oksigenaasi 1 (COX-1) ja syklo-oksigenaasi 2 (COX-2). Jälkimmäistä on vain aivoissa, kun taas COX-1:tä on lähes kaikissa elimistön kudoksissa.
Pieniannoksinen aspiriini vaikuttaa verihiutaleiden COX-1:een, joka muodostaa tromboksaani A2:ta, ainetta, joka aiheuttaa voimakasta verisuonten supistumista. Nämä verihiutalevaikutukset ilmenevät paljon matalammilla annoksilla kuin mitä tulehdusta ja kipua lievittävä vaikutus vaatii. Tästä syystä asetyylisalisyylihapon määrä pieniannoksisessa aspiriinissa on joko 100 tai 300 mg tavanomaisen aspiriinin 500 mg:n sijaan.
Verihiutaleiden COX-1 on paljon herkempää kuin endoteelin COX-1. Tämä selittää sen, miksi asetyylisalisyylihappoa tarvitaan niin pieniä annoksia antitromboottisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Tätä entsyymiä estämällä lääke vähentää verihiutaleiden aktivaatiota lisäten samanaikaisesti vuotoaikaa.
Tällä lääkkeellä ei ole vaikutusta trombiinin aiheuttamaan verihiutaleiden aktivoitumiseen. Tästä huolimatta lääkärit suosittelevat sepelvaltimotaudista ja rasitusrintakivusta (vakaasta angina pectoriksesta) kärsineitä potilaita syömään sitä.
Saatat pitää myös tästä artikkelista: Uskomaton aspiriini sopii moneen vaivaan
Pieniannoksinen aspiriini: yhteenveto
Pieniannoksinen aspiriini on laajalti käytetty lääke sydän- ja aivoinfarktien ehkäisyssä. Se sisältää asetyylisalisyylihappoa eri pitoisuuksina, 100 tai 300 mg.
Potilaan tulisi aina noudattaa lääkärin ohjeita ja olla muuttamatta annosta omin päin. Tällä lääkkeellä voi muiden lääkkeiden tavoin olla joitakin haittavaikutuksia. Lisäksi jos potilas ei noudata tarkoin hoito-ohjeita, lääke ei välttämättä toimi. Tämä saattaisi lisätä uuden sydänkohtauksen riskiä.
Käänny lääkärin puoleen, mikäli sinulla on kysyttävää tästä lääkkeestä ja sen käytöstä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rohlfs, I., García, M. del M., Gavaldà, L., Medrano, M. J., Juvinyà, D., Baltasar, A., … Muñoz, D. (2004). Género y cardiopatía isquémica. Gaceta Sanitaria. https://doi.org/10.1157/13061995
- Agustí, A., & Diogène, E. (2004). Prevención primaria del infarto de miocardio con ácido, acetilsalicílico. Medicina Clinica. https://doi.org/10.1157/13060895
- Vianna, C. A., González, D. A., & Matijasevich, A. (2012). utilização de ácido acetilsalicílico (AAS) na prevenção de doenças cardiovasculares: Um estudo de base populacional. Cadernos de Saude Publica. https://doi.org/10.1590/S0102-311X2012000600011
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.