Mikä aiheuttaa putoamisunia?
Unet, joissa putoamme, ovat suhteellisen yleisiä. Sanotaan, että vähintään 95 % ihmisistä ovat nähneet putoamisunia. Putoaminen unessa aiheuttaa yhtäkkisen säikähtämisen tunteen, jonka johdosta saatamme herätä. Mikä sitten aiheuttaa putoamisunia?
Miksi näemme putoamisunia?
Tällaiset unet ovat melko yleisiä. Nukahdat ja alat juuri uneksia, kun yllättäen putoatkin syvyyksiin; maa katoaa jalkojesi alta tai tipahdat kielekkeeltä, ja joudut kokemaan putoamisesta aiheutuvan pelon tunteen. Sydämesi pamppailee, ja sydämesi ja mielesi vallannut pelko ravistelee sinut hereille. Saatat jopa luulla, että olet tippunut sängystä, ja joskus näin voi tapahtuakin. Mistä tämä ilmiö johtuu?
1. Tämä tapahtuu unen ensimmäisten vaiheiden aikana
Jos muistat tällaiset unet, tiedät, että ne ovat tapahtuneet ensimmäisten nukahtamistasi seuranneiden minuuttien aikana. Madridin sairaalan (Hospital de Madrid) unilaboratoriossa on tutkittu kyseistä ilmiötä ja tultu siihen johtopäätökseen, että se johtuu pienestä epätasapainosta korvassa sijaitsevan tasapainoelimen ja liikeaistin välillä.
Keho ei ole vielä tottunut makuuasentoon, ja tästä syystä se pakottaa meidät heräämään aiheuttamalla putoamisen tunteen. Tämä saa monet ihmiset jopa tippumaan sängystä.
2. Stressi on myös suuri tekijä
Yritä muistaa sen hetkinen henkinen tilasi, kun koit tämän ilmiön. Unet, joissa uneksija putoaa, yhdistetään stressiin. Tällöin mielemme toimii todella vilkkaasti: kortisoli kiihdyttää toimintaa aivojen ytimessä ja aivokäyrät ovat hyvin aktiivisia. Kun asetumme makuulle, kehomme kuitenkin rentoutuu, vaikka mieli pysyy normaalia aktiivisempana.
Yliaktiiviset aivot rentoutuneessa ruumiissa aiheuttavat epätasapainoa. Tämä johtaa putoamisen tunteeseen, joka siirtyy uniisi ja ravistelee sinut hereille.
3. Ilmiö nimeltään unihalvaus
Unihalvaus on tietynlainen unihäiriö, jolloin tulemme tietoiseksi siitä, että näemme painajaista, mutta emme kykene heräämään. Tämä tunne on todella eläväinen ja intensiivinen, joskus se voi olla jopa hyvin pelottavaa, sillä kaikki tuntuu unihalvauksen aikana erittäin todelliselta. Kun uneksimme putoamisesta, koemme niin epämiellyttävän tunteen, että haluamme herätä ennen kuin osumme maahan.
Yhteenvetona toteamme stressin olevan pääsyyllinen tälle ilmiölle. Aivot käyvät ylikierroksilla, joka johtaa kehon ja mielen väliseen epätasapainoon unen alkuvaiheilla. Aivot reagoivat tähän epätasapainoon tuottamalla pelontäyteisiä unia. On olemassa myös teoria, jonka mukaan putoamisunet kumpuavat menneisyydestämme, jolloin esi-isämme nukkuivat puissa ja saattoivat kokea yhtäkkisiä heräämisiä välttääkseen putoamisen. Eikö olekin mielenkiintoista?
Unet, joissa putoamme, ovat suhteellisen yleisiä. Sanotaan, että vähintään 95 % ihmisistä ovat nähneet putoamisunia. Putoaminen unessa aiheuttaa yhtäkkisen säikähtämisen tunteen, jonka johdosta saatamme herätä. Mikä sitten aiheuttaa putoamisunia?
Miksi näemme putoamisunia?
Tällaiset unet ovat melko yleisiä. Nukahdat ja alat juuri uneksia, kun yllättäen putoatkin syvyyksiin; maa katoaa jalkojesi alta tai tipahdat kielekkeeltä, ja joudut kokemaan putoamisesta aiheutuvan pelon tunteen. Sydämesi pamppailee, ja sydämesi ja mielesi vallannut pelko ravistelee sinut hereille. Saatat jopa luulla, että olet tippunut sängystä, ja joskus näin voi tapahtuakin. Mistä tämä ilmiö johtuu?
1. Tämä tapahtuu unen ensimmäisten vaiheiden aikana
Jos muistat tällaiset unet, tiedät, että ne ovat tapahtuneet ensimmäisten nukahtamistasi seuranneiden minuuttien aikana. Madridin sairaalan (Hospital de Madrid) unilaboratoriossa on tutkittu kyseistä ilmiötä ja tultu siihen johtopäätökseen, että se johtuu pienestä epätasapainosta korvassa sijaitsevan tasapainoelimen ja liikeaistin välillä.
Keho ei ole vielä tottunut makuuasentoon, ja tästä syystä se pakottaa meidät heräämään aiheuttamalla putoamisen tunteen. Tämä saa monet ihmiset jopa tippumaan sängystä.
2. Stressi on myös suuri tekijä
Yritä muistaa sen hetkinen henkinen tilasi, kun koit tämän ilmiön. Unet, joissa uneksija putoaa, yhdistetään stressiin. Tällöin mielemme toimii todella vilkkaasti: kortisoli kiihdyttää toimintaa aivojen ytimessä ja aivokäyrät ovat hyvin aktiivisia. Kun asetumme makuulle, kehomme kuitenkin rentoutuu, vaikka mieli pysyy normaalia aktiivisempana.
Yliaktiiviset aivot rentoutuneessa ruumiissa aiheuttavat epätasapainoa. Tämä johtaa putoamisen tunteeseen, joka siirtyy uniisi ja ravistelee sinut hereille.
3. Ilmiö nimeltään unihalvaus
Unihalvaus on tietynlainen unihäiriö, jolloin tulemme tietoiseksi siitä, että näemme painajaista, mutta emme kykene heräämään. Tämä tunne on todella eläväinen ja intensiivinen, joskus se voi olla jopa hyvin pelottavaa, sillä kaikki tuntuu unihalvauksen aikana erittäin todelliselta. Kun uneksimme putoamisesta, koemme niin epämiellyttävän tunteen, että haluamme herätä ennen kuin osumme maahan.
Yhteenvetona toteamme stressin olevan pääsyyllinen tälle ilmiölle. Aivot käyvät ylikierroksilla, joka johtaa kehon ja mielen väliseen epätasapainoon unen alkuvaiheilla. Aivot reagoivat tähän epätasapainoon tuottamalla pelontäyteisiä unia. On olemassa myös teoria, jonka mukaan putoamisunet kumpuavat menneisyydestämme, jolloin esi-isämme nukkuivat puissa ja saattoivat kokea yhtäkkisiä heräämisiä välttääkseen putoamisen. Eikö olekin mielenkiintoista?
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Freud, S. (1979). 4 La interpretación de los sueños. Sigmund Freud Obras Completas. https://doi.org/10.1046/j.1460-9568.2002.02000.x
- Tirapu-Ustárroz, J. (2012). Neuropsicología de los sueños. Revista de Neurologia.
- Brailowsky, S. (1998). Las sustancias de los sueños: neuropsicofarmacología. La ciencia para todos.
- Gómez Milán, E. (2008). El sueño. Vasa.
- Cuellar NG, Whisenant D, Stanton MP. Hypnic Jerks A Scoping Literature Review. Sleep Medicine Clinics. 2015.
- Sathe H, Karia S, Desousa A, Shah N. Hypnic jerks possibly induced by escitalopram. Journal of Neurosciences in Rural Practice. 2015.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.