Migreeni lapsella: oireet ja hoito
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Karina Valeria Atchian
Migreenit ovat yleisiä lapsilla ja niitä voivat potea kaikenikäiset. Migraine Research Foundation -säätiön mukaan noin 10 % kouluikäisistä lapsista ja jopa 28 % 15-19 vuoden ikäisistä nuorista kärsii migreeneistä. Tässä artikkelissa kerromme, millainen on migreeni lapsella, sekä sen oireista ja hoidosta.
Migreenipäänsärky on usein lamaannuttavaa ja estää arjen askareet. Lasten kohdalla migreeni johtaa sellaiseen huonovointisuuteen, joka voi haitata heidän koulumenestystään ja sosiaalista elämäänsä.
Yleensä lapsilla on vähemmän migreenikohtauksia kuin aikuisilla, mutta vaiva voi silti olla yhtä lamaannuttava heilläkin. Ilman asianmukaista hoitoa se heikentää tietenkin merkittävästi lapsen elämänlaatua.
Migreeni lapsella: oireet
- Episodinen migreeni, joka ilmenee aina silloin tällöin.
- Krooninen migreeni, joka on jatkuvaa.
Seuraavaksi keskustelemme tyypillisistä migreenikohtauksista. On kuitenkin ensin selvennettävä, että lasten migreenikohtaukset voivat erota aikuisten migreenikohtauksista.
Usein lasten ei nuoren ikänsä vuoksi ole helppoa tunnistaa oireitaan, saati sitten pukea tuntemuksiaan sanoiksi. Migreenipäänsäryt voivat olla voimakkuudeltaan keskivaikeasta vaikeaan, ja päänsäryn lisäksi voi esiintyä muitakin oireita.
Migreeni etenee erilaisten vaiheiden kautta tuntien tai päivien kuluessa. Tyypillinen auraton migreenikohtaus esimerkiksi etenee kolmessa eri vaiheessa.
- Ennakkovaihe
- Päänsärkyvaihe
- Jälkivaihe
Ennakkovaiheeseen kuuluvia oireita ovat muun muassa seuraavat:
- Pahoinvointi ja oksentelu
- Kipu silmän tai korvan takana
- Kipu ohimoilla
- Vilkkuvat valot tai pisteet näkökentässä
- Valo- ja ääniherkkyys
- Hetkellinen näön heikkeneminen
- Kalpeus tai tummat varjot silmien alla
- Mielialanvaihtelut
Kaikki nämä voivat ilmetä tuntien tai jopa kokonaisen päivän ajan ennen kuin kipuvaihe alkaa. Kipu tuntuu yleensä molemmilla puolilla päätä, toisin kuin aikuisilla, joilla se on usein toispuoleista. Kipu voi olla terävää ja estää arjen askareet.
Auravaihe
Tämä on lisävaihe, joka voi ilmetä joko ennen päänsärkyä tai yhtä aikaa sen kanssa. Aura on tyypillisesti näköön liittyvä oire, esimerkiksi kipinöinti näkökentässä.
Huoltajat ovat raportoineet myös oireista kuten kalpeus, puuhastelun väheneminen ja oksentelu. Jälkivaiheen tyypillisin oire on väsymystila.
Fyysisten oireiden lisäksi joillakin lapsilla voi esiintyä ennakoivaa ahdistusta, koska he pelkäävät uutta kipukohtausta. Se voi toisinaan vaikuttaa haitallisesti heidän keskittymiskykyynsä, kun kohtausta ei ole päällä.
Kroonisia migreeneitä ilmenee pienellä osalla lapsia. Tässä on kyse sellaisesta kivusta, joka kestää yli neljä tuntia päivässä vähintään 15 päivän ajan joka kuukausi yli kolmen kuukauden ajan.
Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Näin havaitset näköongelmat lapsilla
Migreeni lapsella: hoito
Migreeniä poteva lapsi haluaa yleensä mennä lepäämään hiljaiseen, pimeään huoneeseen ja saada helpotusta vaivaan nukkumalla. Hyödylliset lääkkeet migreenin akuuttihoitoon vaihtelevat tavallisista särkylääkkeistä, kuten ibuprofeeni ja parasetamoli, triptaaneihin.
Potilas saattaa joutua kokeilemaan useita eri lääkkeitä tehokkaimman vaihtoehdon löytämiseksi. Mitä aiemmin lääke otetaan, sitä paremmin se vaikuttaa. Myös oksentelua hillitsevistä lääkkeistä voi olla apua.
Migreeniin ei ole lopullista parannuskeinoa, sillä sen patofysiologiaa ei vielä täysin ymmärretä. Kirjanpito niistä tekijöistä, jotka laukaisevat migreenin omalla kohdalla, voi olla hyödyllistä niiden välttämiseksi. Huomioitavia seikkoja voivat olla seuraavat:
- Ruokavalioon liittyvät tekijät
- Nesteytyksen määrä
- Tiettyjen lääkkeiden käyttö
- Säännölliset nukkumaanmenoajat
Yleistä huomioitavaa
Migreeni lapsella voi olla ahdistusta aiheuttava asia sekä lapselle itselleen että hänen vanhemmilleen. Ohjeistuksena onkin viedä lapsi aina lääkäriin, sillä vain lääkäri pystyy antamaan tarkan diagnoosin ja määräämään oikean hoidon.
Varmista, että lapsi liikkuu ja nukkuu riittävästi, ja tarjoa hänelle mahdollisuus täysipainoiseen ja monipuoliseen ruokavalioon, sillä tämäkin voi auttaa ehkäisemään migreenejä.
Migreenit ovat yleisiä lapsilla ja niitä voivat potea kaikenikäiset. Migraine Research Foundation -säätiön mukaan noin 10 % kouluikäisistä lapsista ja jopa 28 % 15-19 vuoden ikäisistä nuorista kärsii migreeneistä. Tässä artikkelissa kerromme, millainen on migreeni lapsella, sekä sen oireista ja hoidosta.
Migreenipäänsärky on usein lamaannuttavaa ja estää arjen askareet. Lasten kohdalla migreeni johtaa sellaiseen huonovointisuuteen, joka voi haitata heidän koulumenestystään ja sosiaalista elämäänsä.
Yleensä lapsilla on vähemmän migreenikohtauksia kuin aikuisilla, mutta vaiva voi silti olla yhtä lamaannuttava heilläkin. Ilman asianmukaista hoitoa se heikentää tietenkin merkittävästi lapsen elämänlaatua.
Migreeni lapsella: oireet
- Episodinen migreeni, joka ilmenee aina silloin tällöin.
- Krooninen migreeni, joka on jatkuvaa.
Seuraavaksi keskustelemme tyypillisistä migreenikohtauksista. On kuitenkin ensin selvennettävä, että lasten migreenikohtaukset voivat erota aikuisten migreenikohtauksista.
Usein lasten ei nuoren ikänsä vuoksi ole helppoa tunnistaa oireitaan, saati sitten pukea tuntemuksiaan sanoiksi. Migreenipäänsäryt voivat olla voimakkuudeltaan keskivaikeasta vaikeaan, ja päänsäryn lisäksi voi esiintyä muitakin oireita.
Migreeni etenee erilaisten vaiheiden kautta tuntien tai päivien kuluessa. Tyypillinen auraton migreenikohtaus esimerkiksi etenee kolmessa eri vaiheessa.
- Ennakkovaihe
- Päänsärkyvaihe
- Jälkivaihe
Ennakkovaiheeseen kuuluvia oireita ovat muun muassa seuraavat:
- Pahoinvointi ja oksentelu
- Kipu silmän tai korvan takana
- Kipu ohimoilla
- Vilkkuvat valot tai pisteet näkökentässä
- Valo- ja ääniherkkyys
- Hetkellinen näön heikkeneminen
- Kalpeus tai tummat varjot silmien alla
- Mielialanvaihtelut
Kaikki nämä voivat ilmetä tuntien tai jopa kokonaisen päivän ajan ennen kuin kipuvaihe alkaa. Kipu tuntuu yleensä molemmilla puolilla päätä, toisin kuin aikuisilla, joilla se on usein toispuoleista. Kipu voi olla terävää ja estää arjen askareet.
Auravaihe
Tämä on lisävaihe, joka voi ilmetä joko ennen päänsärkyä tai yhtä aikaa sen kanssa. Aura on tyypillisesti näköön liittyvä oire, esimerkiksi kipinöinti näkökentässä.
Huoltajat ovat raportoineet myös oireista kuten kalpeus, puuhastelun väheneminen ja oksentelu. Jälkivaiheen tyypillisin oire on väsymystila.
Fyysisten oireiden lisäksi joillakin lapsilla voi esiintyä ennakoivaa ahdistusta, koska he pelkäävät uutta kipukohtausta. Se voi toisinaan vaikuttaa haitallisesti heidän keskittymiskykyynsä, kun kohtausta ei ole päällä.
Kroonisia migreeneitä ilmenee pienellä osalla lapsia. Tässä on kyse sellaisesta kivusta, joka kestää yli neljä tuntia päivässä vähintään 15 päivän ajan joka kuukausi yli kolmen kuukauden ajan.
Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Näin havaitset näköongelmat lapsilla
Migreeni lapsella: hoito
Migreeniä poteva lapsi haluaa yleensä mennä lepäämään hiljaiseen, pimeään huoneeseen ja saada helpotusta vaivaan nukkumalla. Hyödylliset lääkkeet migreenin akuuttihoitoon vaihtelevat tavallisista särkylääkkeistä, kuten ibuprofeeni ja parasetamoli, triptaaneihin.
Potilas saattaa joutua kokeilemaan useita eri lääkkeitä tehokkaimman vaihtoehdon löytämiseksi. Mitä aiemmin lääke otetaan, sitä paremmin se vaikuttaa. Myös oksentelua hillitsevistä lääkkeistä voi olla apua.
Migreeniin ei ole lopullista parannuskeinoa, sillä sen patofysiologiaa ei vielä täysin ymmärretä. Kirjanpito niistä tekijöistä, jotka laukaisevat migreenin omalla kohdalla, voi olla hyödyllistä niiden välttämiseksi. Huomioitavia seikkoja voivat olla seuraavat:
- Ruokavalioon liittyvät tekijät
- Nesteytyksen määrä
- Tiettyjen lääkkeiden käyttö
- Säännölliset nukkumaanmenoajat
Yleistä huomioitavaa
Migreeni lapsella voi olla ahdistusta aiheuttava asia sekä lapselle itselleen että hänen vanhemmilleen. Ohjeistuksena onkin viedä lapsi aina lääkäriin, sillä vain lääkäri pystyy antamaan tarkan diagnoosin ja määräämään oikean hoidon.
Varmista, että lapsi liikkuu ja nukkuu riittävästi, ja tarjoa hänelle mahdollisuus täysipainoiseen ja monipuoliseen ruokavalioon, sillä tämäkin voi auttaa ehkäisemään migreenejä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Barnes NP. Migraine headache in children. BMJ Clin Evid. 2011;2011:0318. Published 2011 Apr 11.
- Amy Gelfand, Pathophysiology, clinical features, and diagnosis of migraine in children, retrieved on 17 June 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/pathophysiology-clinical-features-and-diagnosis-of-migraine-in-children?search=migra%C3%B1a&source=search_result&selectedTitle=2~150&usage_type=default&display_rank=2
- Barnes NP. Migraine headache in children. BMJ Clin Evid. 2015;2015:0318. Published 2015 Jun 5.
- Amy Gelfand, Migraine in kids is not just a bad headache, retrieved on 18 June 2020, https://migraineresearchfoundation.org/about-migraine/migraine-in-kids-and-teens/
-
Ahmed S, Tabassum S, Rahman SM, et al. Migraine in Children: A Review. Mymensingh Med J. 2016;25(3):589-596.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.