Löydä buddhalaisuuden ja mindfulnessin yhteys
Vaikka mindfulnessia pidetään suhteellisen tuoreena juttuna, se perustuu buddhalaisuuteen, jolla on hyvin pitkät juuret. Buddhalaisuus on filosofinen uskonto, jonka juuret ulottuvat vuoteen 2500 eaa. Se sisältää erilaisia käytäntöjä ja perinteitä. Tässä tapauksessa mindfulnessin sanotaan liittyvän läheisesti zen- ja vipassana-meditaatioon, jotka edustavat buddhalaista filosofiaa olla läsnä tässä ja nyt. Katsotaanpa, millainen on buddhalaisuuden ja mindfulnessin yhteys.
Mindfulnessin saapuminen länteen
Vuonna 1979 molekyylibiologi Jon Kabat-Zinn, pitkäaikainen joogan ja zen-meditaation harjoittaja, päätti tutkia opiskelemiensa tieteenalojen mahdollisia etuja ja voisiko niitä hyödyntää stressin lievittämiseen kliinisessä kontekstissa.
Tätä varten hän kehitti 8 viikon ohjelman, joka perustui mietiskeleviin käytäntöihin ja kuinka olla irrallaan uskonnollisista sekä kulttuurisista uskomuksista. Hän kutsui tätä mindfulness-pohjaiseksi stressin vähentämiseksi tai “mindfulness-pohjaiseksi stressin vähentämiskäytännöksi”.
Kurssi pidettiin Massachusettsin yliopiston kellarissa, missä Kabat-Zin vastaanotti potilaita, jotka eivät olleet löytäneet helpotusta muista tavanomaisista hoitomuodoista. Tulokset osoittivat, että ohjelma pystyi lievittämään erilaisia stressiin liittyviä oireita, kuten ahdistuneisuutta, syömishäiriöitä, riippuvuuksia, kroonista masennusta ja jopa psoriasista.
Kabat-Zinnin suunnitteleman ohjelman pohjalta perustettiin Massachusettsin yliopistoon lääketieteellinen keskus, joka kantaa nimeä Stress Reduction Clinicin. Klinikka suosii mindfulnessia terapeuttisena käytäntönä stressin vähentämiseksi.
Nykyään mindfulness ymmärretään muodolliseksi meditaatiokäytännöksi, ja sen katsotaan puolestaan edustavan täysin tietoista käsitystä maailmasta, elämästä ja itsestä. Sen todistettujen terveysvaikutusten vuoksi sitä on ehdotettu pääelementiksi monissa kolmannen sukupolven psykoterapian muodoissa.
Mikä on buddhalaisuuden ja mindfulnessin yhteys?
Kabat-Zinn ja muut asiantuntijat vahvistivat, että mindfulness on buddhalaisen meditaation ydin, koska se liittyy vipassanaan ja zen-meditaatioon. Molemmat meditaatiomuodot edistävät tässä ja nyt -ajattelutapaa.
Kyseessä on meditaatiotekniikka ja tietoisuudentila, joka johtaa tietoisuuteen itsestämme sekä ympäristöstämme. Ymmärtääksemme paremmin buddhalaisuuden ja mindfulnessin välistä suhdetta, perehdymme nyt tarkemmin näiden kahden välisiin yhtäläisyyksiin.
Mindfulness ja vipassana-meditaatio
Vaikka on olemassa muitakin buddhalaisia perinteitä, kuten vajrayana- ja mahayana-meditaatio, mindfulnessia pidetään yhtenä versiona Theravada-buddhalaisuudesta, jonka Siddhartha Gautama Buddha levitti Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa.
Theravada-buddhalaisuuden meditaatiotekniikoista merkittävin on vipassana, joka tarkoittaa “asioiden tarkkailemista sellaisina kuin ne ovat, ei sellaisina kuin ne meistä näyttävät”.
Tässä tapauksessa vipassana-meditaatio kuvataan seuraavasti:
- Ensin henkilö sitoutuu olemaan varastamatta, tappamatta, valehtelematta, käyttämästä päihteitä sekä käyttäytymään asianmukaisesti eikä häiritse muiden rauhaa. Siten ihminen pyrkii ensin saavuttamaan riittävän seesteisyyden tason jatkaakseen meditaatioharjoitteluaan.
- Toisessa vaiheessa ihminen oppii hallitsemaan mieltään. Henkilön tulee keskittyä vain yhteen asiaan – esimerkiksi hengitykseen.
- Kolmannessa vaiheessa ihminen rakentaa kokonaisvaltaista näkemystä itsestään. Tätä pidetään buddhalaisen opetuksen huipentumana, joka sisältää itsensä puhdistamisen havainnoinnin avulla.
Mindfulness ja zen-meditaatio
Samaan aikaan buddhalaisuuden ja mindfulnessin välinen suhde on ilmeinen zen-meditaatiotekniikoissa, kuten keskittyminen hengitykseen ja kehon asentoihin (kävelyssä, makuulla tai istuessa).
Koska Kabat-Zinn käyttää zen-meditaatiota referenssinä, joten mindfulnessin olennaiset elementit ovat seuraavat:
- Olla aina kärsivällinen, mikä tarkoittaa tapahtumien luonnollisen kulun kunnioittamista ja avoimuutta jokaiselle hetkelle, sillä löydät mitä etsit, kun sen aika on oikea.
- Päästä eroon tavasta analysoida ja arvioida kokemuksiamme hyviksi tai huonoiksi.
- Pitääksemme itsemme vapaina menneiden kokemusten aiheuttamista odotuksista. Tätä kutsutaan usein “aloittelijan mieleksi”.
- Kehittää omaa itseluottamusta ja oppia kuuntelemaan itseämme ja omaa sisäistä viisauttamme.
- Luopua pyrkimyksestä saavuttaa määrätietoisia tuloksia, koska mindfulnessin harjoittaminen tuottaa tuloksia itsestään.
- Lopuksi hyväksyä itsemme ja nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat nykyhetkessä. Tämä ei tarkoita välinpitämätöntä ja passiivista asennetta näkemäänsä, vaan viittaa halukkuuteen nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat, ilman vääristymiä.
Lue myös: Vinkkejä onnistuneeseen meditointiin
Yhteenveto
Buddhalaisuuden ja mindfulnessin välinen suhde näkyy käytännöissä, joissa kannustetaan olemaan läsnä hetkessä. Molemmat voivat kuitenkin auttaa meitä saamaan paremman yhteyden ja tietoisuuden itseemme sekä ympäröivään maailmaan.
Vaikka mindfulnessia pidetään suhteellisen tuoreena juttuna, se perustuu buddhalaisuuteen, jolla on hyvin pitkät juuret. Buddhalaisuus on filosofinen uskonto, jonka juuret ulottuvat vuoteen 2500 eaa. Se sisältää erilaisia käytäntöjä ja perinteitä. Tässä tapauksessa mindfulnessin sanotaan liittyvän läheisesti zen- ja vipassana-meditaatioon, jotka edustavat buddhalaista filosofiaa olla läsnä tässä ja nyt. Katsotaanpa, millainen on buddhalaisuuden ja mindfulnessin yhteys.
Mindfulnessin saapuminen länteen
Vuonna 1979 molekyylibiologi Jon Kabat-Zinn, pitkäaikainen joogan ja zen-meditaation harjoittaja, päätti tutkia opiskelemiensa tieteenalojen mahdollisia etuja ja voisiko niitä hyödyntää stressin lievittämiseen kliinisessä kontekstissa.
Tätä varten hän kehitti 8 viikon ohjelman, joka perustui mietiskeleviin käytäntöihin ja kuinka olla irrallaan uskonnollisista sekä kulttuurisista uskomuksista. Hän kutsui tätä mindfulness-pohjaiseksi stressin vähentämiseksi tai “mindfulness-pohjaiseksi stressin vähentämiskäytännöksi”.
Kurssi pidettiin Massachusettsin yliopiston kellarissa, missä Kabat-Zin vastaanotti potilaita, jotka eivät olleet löytäneet helpotusta muista tavanomaisista hoitomuodoista. Tulokset osoittivat, että ohjelma pystyi lievittämään erilaisia stressiin liittyviä oireita, kuten ahdistuneisuutta, syömishäiriöitä, riippuvuuksia, kroonista masennusta ja jopa psoriasista.
Kabat-Zinnin suunnitteleman ohjelman pohjalta perustettiin Massachusettsin yliopistoon lääketieteellinen keskus, joka kantaa nimeä Stress Reduction Clinicin. Klinikka suosii mindfulnessia terapeuttisena käytäntönä stressin vähentämiseksi.
Nykyään mindfulness ymmärretään muodolliseksi meditaatiokäytännöksi, ja sen katsotaan puolestaan edustavan täysin tietoista käsitystä maailmasta, elämästä ja itsestä. Sen todistettujen terveysvaikutusten vuoksi sitä on ehdotettu pääelementiksi monissa kolmannen sukupolven psykoterapian muodoissa.
Mikä on buddhalaisuuden ja mindfulnessin yhteys?
Kabat-Zinn ja muut asiantuntijat vahvistivat, että mindfulness on buddhalaisen meditaation ydin, koska se liittyy vipassanaan ja zen-meditaatioon. Molemmat meditaatiomuodot edistävät tässä ja nyt -ajattelutapaa.
Kyseessä on meditaatiotekniikka ja tietoisuudentila, joka johtaa tietoisuuteen itsestämme sekä ympäristöstämme. Ymmärtääksemme paremmin buddhalaisuuden ja mindfulnessin välistä suhdetta, perehdymme nyt tarkemmin näiden kahden välisiin yhtäläisyyksiin.
Mindfulness ja vipassana-meditaatio
Vaikka on olemassa muitakin buddhalaisia perinteitä, kuten vajrayana- ja mahayana-meditaatio, mindfulnessia pidetään yhtenä versiona Theravada-buddhalaisuudesta, jonka Siddhartha Gautama Buddha levitti Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa.
Theravada-buddhalaisuuden meditaatiotekniikoista merkittävin on vipassana, joka tarkoittaa “asioiden tarkkailemista sellaisina kuin ne ovat, ei sellaisina kuin ne meistä näyttävät”.
Tässä tapauksessa vipassana-meditaatio kuvataan seuraavasti:
- Ensin henkilö sitoutuu olemaan varastamatta, tappamatta, valehtelematta, käyttämästä päihteitä sekä käyttäytymään asianmukaisesti eikä häiritse muiden rauhaa. Siten ihminen pyrkii ensin saavuttamaan riittävän seesteisyyden tason jatkaakseen meditaatioharjoitteluaan.
- Toisessa vaiheessa ihminen oppii hallitsemaan mieltään. Henkilön tulee keskittyä vain yhteen asiaan – esimerkiksi hengitykseen.
- Kolmannessa vaiheessa ihminen rakentaa kokonaisvaltaista näkemystä itsestään. Tätä pidetään buddhalaisen opetuksen huipentumana, joka sisältää itsensä puhdistamisen havainnoinnin avulla.
Mindfulness ja zen-meditaatio
Samaan aikaan buddhalaisuuden ja mindfulnessin välinen suhde on ilmeinen zen-meditaatiotekniikoissa, kuten keskittyminen hengitykseen ja kehon asentoihin (kävelyssä, makuulla tai istuessa).
Koska Kabat-Zinn käyttää zen-meditaatiota referenssinä, joten mindfulnessin olennaiset elementit ovat seuraavat:
- Olla aina kärsivällinen, mikä tarkoittaa tapahtumien luonnollisen kulun kunnioittamista ja avoimuutta jokaiselle hetkelle, sillä löydät mitä etsit, kun sen aika on oikea.
- Päästä eroon tavasta analysoida ja arvioida kokemuksiamme hyviksi tai huonoiksi.
- Pitääksemme itsemme vapaina menneiden kokemusten aiheuttamista odotuksista. Tätä kutsutaan usein “aloittelijan mieleksi”.
- Kehittää omaa itseluottamusta ja oppia kuuntelemaan itseämme ja omaa sisäistä viisauttamme.
- Luopua pyrkimyksestä saavuttaa määrätietoisia tuloksia, koska mindfulnessin harjoittaminen tuottaa tuloksia itsestään.
- Lopuksi hyväksyä itsemme ja nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat nykyhetkessä. Tämä ei tarkoita välinpitämätöntä ja passiivista asennetta näkemäänsä, vaan viittaa halukkuuteen nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat, ilman vääristymiä.
Lue myös: Vinkkejä onnistuneeseen meditointiin
Yhteenveto
Buddhalaisuuden ja mindfulnessin välinen suhde näkyy käytännöissä, joissa kannustetaan olemaan läsnä hetkessä. Molemmat voivat kuitenkin auttaa meitä saamaan paremman yhteyden ja tietoisuuden itseemme sekä ympäröivään maailmaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Davis D y Hayes J. What are the benefits of mindfulness? A practice review of psychotherapy-related research. Psychotherapy [Internet]. 2011 [consultado 18 abr 2022]; 48(2): 198–208. Disponible en: https://psycnet.apa.org/doiLanding?doi=10.1037%2Fa0022062
- Grossman P, Niemann L, Schmidt S y Walachc H. Mindfulness-based stress reduction and health benefits: A meta-analysis. Journal of Psychosomatic Research [Internet]. 2004 [consultado 18 abr 2022]; 57(1): 35-43. Disponible en: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0022399903005737
- Samuelson M, Carmody J, Kabat-Zinn J, Bratt MA. Mindfulness-Based Stress Reduction in Massachusetts Correctional Facilities. The Prison Journal [Internet]. 2007 [consultado 18 abr 2022]; 87(2):254-268. Disponible en: https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0032885507303753
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.