Liikunta auttaa säätelemään verenpainetta
Säännöllinen liikunta on yksi parhaista tavoista ylläpitää terveyttä. Tämä on erityisen tärkeää korkeasta verenpaineesta kärsivillä ihmisillä, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta auttaa säätelemään verenpainetta.
Sekä Maailman terveysjärjestö (WHO) että Kansainvälinen verenpaineyhdistys ovat yhtä mieltä siitä, että liikunta pienentää aivohalvauksen ja sydäninfarktin riskiä. Kummankin sairauden yksi riskitekijöistä on korkea verenpaine.
Mitä on korkea verenpaine?
WHO määrittelee korkean verenpaineen tilaksi, jossa verisuonet kärsivät jatkuvasti liian suuresta paineesta. Tämä voi luonnollisestikin vahingoittaa niitä.
Verenpaine on sydämen pumppaaman veren suonten seinämiin kohdistama voima. Jos tämä voima on normaalia korkeampi, sydämen on ponnisteltava voimakkaammin verta pumpatakseen. Ja näin tapahtuu joka kerta, kun sydän lyö.
Korkea verenpaine on haitaksi, koska se vaarantaa sydämen lisäksi munuaiset ja aivot. Se on syynä valtaosaan sydänkohtauksista maailmanlaajuisesti. Tästä syystä korkean verenpaineen ehkäisy on tärkeää. Liikunta auttaa säätelemään verenpainetta, ja se onkin lisätty WHO:n suosituksiin jo vuonna 1989.
Miten liikunta auttaa säätelemään verenpainetta?
Liikunta auttaa säätelemään verenpainetta ensinnäkin siksi, että se auttaa pysymään ihanteellisessa painossa ja ehkäisemään lihavuutta. Liiallisen rasvakudoksen, ylipainon ja korkean verenpaineen välillä on riskialtis yhteys.
Liikunta parantaa sydämen toimintaa laskemalla sykettä ja ehkäisemällä kyseisen elimen liiallista rasitusta. Urheilijoiden verenpaineet ovat yleensä matalammat, koska heidän elimistönsä toimivat paremmin kuin liikuntaa harrastamattomien ihmisten.
Näiden hyötyjen lisäksi liikunnan harrastaminen säännöllisesti auttaa hillitsemään ahdistusta, stressiä ja masennusta. Se tekee olosta terveemmän ja parempikuntoisen, mikä edistää positiivista mielialaa. Hyvä olo on oleellinen asia verenpaineongelmien ehkäisyssä.
Liikuntaa harrastamalla myös kolesteroli ja verensokeri pysyvät paremmin hallinnassa. Kumpikin on suoraan yhteydessä korkeaan tai kohonneeseen verenpaineeseen ja usein laukaisevia syitä sydän- tai aivoinfarktissa.
Lue lisää: 10 merkkiä siitä, että harrastat liikaa liikuntaa
Liikuntasuunnitelma kannattaa laatia
Liikunta auttaa säätelemään verenpainetta, jos sitä harrastaa säännöllisesti. Satunnainen urheilun harrastaminen ei ratkaise verenpaineongelmaa, vaan tarvitaan säännöllinen liikuntaohjelma.
Liikuntaohjelmalle tai urheilun harrastamiselle on tärkeää saada lääkärin hyväksyntä. Lääkärin tulisi arvioida potilaiden terveydentila sekä tekijät kuten ikä ja paino.
Ihanteellisesti liikuntaa tulisi harrastaa puoli tuntia kolme kertaa viikossa. Noista puolesta tunnista ensimmäisten 10 minuutin tulisi olla lämmittelyä. Sen jälkeen tehdään itse treeni, ja lopuksi venytellään ja rentoudutaan.
On suositeltavaa pitää päivän tauko treenien välissä, jotta lihakset saavat poistettua maitohapon, joka on syynä lihaskipuun.
Parhaat liikuntalajit verenpaineen alentamiseen
Vaikka liikunta auttaa säätelemään verenpainetta yleisesti, tietyt lajit sopivat tähän tarkoitukseen muita paremmin. Paras vaihtoehto ovat erityisesti aerobiset kestävyysharjoitukset ja kohtuutehoinen ponnistelu.
Suositeltavimpia lajeja ovat tasamaastossa pyöräily, hiihto, uinti, tasamaastossa kävely, golf, vaellus (ei äärimmäinen), hölkkä, luistelu, kanoottimelonta ja urheiluammunta.
Lisäksi on tärkeää ylläpitää tervettä painoa, vähentää suolan saantia, laskea stressitasoa, välttää alkoholinkäyttöä, olla tupakoimatta ja noudattaa terveellistä ruokavaliota, jossa on paljon kaliumia ja kuitua. Lisäksi kannattaa välttää raskaita painoja vaativia lajeja, sillä ne nostavat verenpainetta.
Säännöllinen liikunta on yksi parhaista tavoista ylläpitää terveyttä. Tämä on erityisen tärkeää korkeasta verenpaineesta kärsivillä ihmisillä, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta auttaa säätelemään verenpainetta.
Sekä Maailman terveysjärjestö (WHO) että Kansainvälinen verenpaineyhdistys ovat yhtä mieltä siitä, että liikunta pienentää aivohalvauksen ja sydäninfarktin riskiä. Kummankin sairauden yksi riskitekijöistä on korkea verenpaine.
Mitä on korkea verenpaine?
WHO määrittelee korkean verenpaineen tilaksi, jossa verisuonet kärsivät jatkuvasti liian suuresta paineesta. Tämä voi luonnollisestikin vahingoittaa niitä.
Verenpaine on sydämen pumppaaman veren suonten seinämiin kohdistama voima. Jos tämä voima on normaalia korkeampi, sydämen on ponnisteltava voimakkaammin verta pumpatakseen. Ja näin tapahtuu joka kerta, kun sydän lyö.
Korkea verenpaine on haitaksi, koska se vaarantaa sydämen lisäksi munuaiset ja aivot. Se on syynä valtaosaan sydänkohtauksista maailmanlaajuisesti. Tästä syystä korkean verenpaineen ehkäisy on tärkeää. Liikunta auttaa säätelemään verenpainetta, ja se onkin lisätty WHO:n suosituksiin jo vuonna 1989.
Miten liikunta auttaa säätelemään verenpainetta?
Liikunta auttaa säätelemään verenpainetta ensinnäkin siksi, että se auttaa pysymään ihanteellisessa painossa ja ehkäisemään lihavuutta. Liiallisen rasvakudoksen, ylipainon ja korkean verenpaineen välillä on riskialtis yhteys.
Liikunta parantaa sydämen toimintaa laskemalla sykettä ja ehkäisemällä kyseisen elimen liiallista rasitusta. Urheilijoiden verenpaineet ovat yleensä matalammat, koska heidän elimistönsä toimivat paremmin kuin liikuntaa harrastamattomien ihmisten.
Näiden hyötyjen lisäksi liikunnan harrastaminen säännöllisesti auttaa hillitsemään ahdistusta, stressiä ja masennusta. Se tekee olosta terveemmän ja parempikuntoisen, mikä edistää positiivista mielialaa. Hyvä olo on oleellinen asia verenpaineongelmien ehkäisyssä.
Liikuntaa harrastamalla myös kolesteroli ja verensokeri pysyvät paremmin hallinnassa. Kumpikin on suoraan yhteydessä korkeaan tai kohonneeseen verenpaineeseen ja usein laukaisevia syitä sydän- tai aivoinfarktissa.
Lue lisää: 10 merkkiä siitä, että harrastat liikaa liikuntaa
Liikuntasuunnitelma kannattaa laatia
Liikunta auttaa säätelemään verenpainetta, jos sitä harrastaa säännöllisesti. Satunnainen urheilun harrastaminen ei ratkaise verenpaineongelmaa, vaan tarvitaan säännöllinen liikuntaohjelma.
Liikuntaohjelmalle tai urheilun harrastamiselle on tärkeää saada lääkärin hyväksyntä. Lääkärin tulisi arvioida potilaiden terveydentila sekä tekijät kuten ikä ja paino.
Ihanteellisesti liikuntaa tulisi harrastaa puoli tuntia kolme kertaa viikossa. Noista puolesta tunnista ensimmäisten 10 minuutin tulisi olla lämmittelyä. Sen jälkeen tehdään itse treeni, ja lopuksi venytellään ja rentoudutaan.
On suositeltavaa pitää päivän tauko treenien välissä, jotta lihakset saavat poistettua maitohapon, joka on syynä lihaskipuun.
Parhaat liikuntalajit verenpaineen alentamiseen
Vaikka liikunta auttaa säätelemään verenpainetta yleisesti, tietyt lajit sopivat tähän tarkoitukseen muita paremmin. Paras vaihtoehto ovat erityisesti aerobiset kestävyysharjoitukset ja kohtuutehoinen ponnistelu.
Suositeltavimpia lajeja ovat tasamaastossa pyöräily, hiihto, uinti, tasamaastossa kävely, golf, vaellus (ei äärimmäinen), hölkkä, luistelu, kanoottimelonta ja urheiluammunta.
Lisäksi on tärkeää ylläpitää tervettä painoa, vähentää suolan saantia, laskea stressitasoa, välttää alkoholinkäyttöä, olla tupakoimatta ja noudattaa terveellistä ruokavaliota, jossa on paljon kaliumia ja kuitua. Lisäksi kannattaa välttää raskaita painoja vaativia lajeja, sillä ne nostavat verenpainetta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Boraita Pérez, A., & Serratosa Fernández, L. (1998). «El corazón del deportista»: hallazgos electrocardiográficos más frecuentes. Revista Española de Cardiología, 51(5), 356-368.
- Zafra, A. O., & Toro, E. O. (2012). Práctica de la actividad física y ansiedad en mujeres: Variables sociodemográficas como factores moderadores. Revista Argentina de Clínica Psicológica, 21(1), 25-32.
- Del Valle Soto, M., Marqueta, P. M., De Teresa Galván, C., Bonafonte, L. F., Luengo, E., & Aurrekoetxea, T. G. (2015). Prescripción de ejercicio físico en la prevención y tratamiento de la hipertensión arterial. Documento de Consenso de la Sociedad Española de Medicina del Deporte (SEMED-FEMEDE). Archivos de medicina del deporte: revista de la Federación Española de Medicina del Deporte y de la Confederación Iberoamericana de Medicina del Deporte, (169), 281-313.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.