Logo image
Logo image

Levottomat jalat -oireyhtymä eli Willis-Ekbomin sairaus

2 minuuttia
Runsas alaraajojen liikuttaminen voi olla merkki levottomat jalat -oireyhtymästä. Jos epäilet kärsiväsi tästä häiriöstä, käy lääkärissä.
Levottomat jalat -oireyhtymä eli Willis-Ekbomin sairaus
Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Jatkuva halu tai tarve liikuttaa jalkoja voi olla oire sairaudesta tai häiriöstä. Jos koet tarvetta liikuttaa alaraajojasi maatessasi, saatat kärsiä levottomat jalat -oireyhtymästä, jonka toinen nimitys on Willis-Ekbomin sairaus.

Yksi ongelma tämän häiriön kohdalla on se, että syytä siihen ei tunneta. On kuitenkin esitetty, että kyseessä olisi neurologinen häiriö ja että 3 % maailman väestöstä kärsisi sen vakavista muodoista.

Levottomat jalat -oireyhtymä

Vaikka onkin selvillä eräitä riskitekijöitä, tarkempi syy sairauteen ei ole tiedossa.

Joidenkin tilastojen mukaan lähes 10 % maailman väestöstä kärsii tähän oireyhtymään liittyvistä oireista. Lisäksi tiedetään, että sitä on sekä naisilla että miehillä ja kaikissa ikäluokissa. Oireet voivat kuitenkin voimistua 40. ikävuoden jälkeen.

Anemia, munuaisten vajaatoiminta ja eräät lääkkeet voivat aiheuttaa kyseisen häiriön, mutta naisilla syynä voi olla myös raskaus.

Nykyisin uskotaan, että ilmiö liittyy dopamiinin aktivaatioon. Tämä välittäjäaine vastaa liikkeestä ja koordinaatiosta keskushermostossa.

Levottomat jalat -oireyhtymää on kahta typpiä: primaarista ja sekundaarista. Ensimmäiseen näistä ei ole selvillä syytä, ja toinen taas liittyy eräisiin muihin sairauksiin.

Vaihtelevia ja hämmentäviä oireita

Yksi oireyhtymän haasteista on se, että oireet ovat monenlaisia ja niitä on vaikea huomata. Joskus ilmenee vain halua liikuttaa jalkoja, mutta toisinaan häiriöllä voi olla monia muitakin ärsyttäviä oireita.

Joillakin potilailla on epämukavuutta ja epämiellyttävää tuntemusta jaloissa. Joskus epämukavuus saattaa muuttua krampeiksi ja kihelmöinniksi. Koska monet oireet ilmenevät yöllä, ne tekevät nukkumisesta vaikeaa. Tämä voi aiheuttaa väsymystä ja uneliaisuutta päivän aikana.

Halu liikuttaa jalkoja liittyy kehon vuorokausirytmiin, ja yleensä oireet pahenevat iltapäivällä ja illalla.

Miten levottomat jalat -oireyhtymä tunnistetaan?

Some figure

Potilaalla on yleensä kihelmöintiä ja epämukavuutta jaloissa sekä uni on huonolaatuista.

Seuraavat ilmiöt kuuluvat häiriön oireisiin:

  • Halu liikuttaa jalkoja levätessä. Tilaa ei tule sekoittaa reflekseihin tai hyperaktiivisuuteen.
  • Oireet ilmenevät öisin. Useimmilla diagnoosin saaneilla ei ole tarvetta liikuttaa jalkojaan päivällä.
  • Yölliset jalkakrampit. Jaksottaiset jalan liikkeet unen tai levon aikana – tämä on itse asiassa erillinen häiriö, joka kuuluu levottomat jalat -oireyhtymään.
  • Jalkojen liikuttaminen helpottaa oloa. Liike voi helpottaa kihelmöintiä, kutinaa, epämukavuutta tai kipua.

Lue aiheesta lisää: 6 parasta kotihoitoa turvonneiden jalkojen hoitoon

Hoitovaihtoehdot

Ensinnäkin, mikäli koet jaloissasi epämukavuutta, yritä liikuttaa niitä. Voit nousta ylös sängystä ja kävellä muutaman minuutin ajan. Haittapuolena tällaisessa on tietenkin se, että elämänlaatu heikkenee, sillä ihminen ei voi nukkua yöllä kunnolla.

Kannattaa siis kokeilla erilaisia hoitoja, joilla voidaan parantaa unenlaatua. Tarjolla on myös psykologisia lähestymistapoja, joiden avulla tilaan voidaan saada parannusta. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kognitiivinen terapia voi auttaa, sillä oireyhtymä liittyy psykologisiin ilmiöihin ja ihmisen tunne-elämään.

Jos epäilet kärsiväsi tästä oireyhtymästä, mene lääkäriin. Vaikka tällaiset oireet saattavat usein tuntua harmittomilta, niiden voimakkuus ja haitat kasvavat usein ikääntymisen myötä. Vaikka diagnoosia ei olisi mahdollista tehdä, lääkärin tulisi kuitenkin aina hoitaa levottomat jalat -oireyhtymää.

Jatkuva halu tai tarve liikuttaa jalkoja voi olla oire sairaudesta tai häiriöstä. Jos koet tarvetta liikuttaa alaraajojasi maatessasi, saatat kärsiä levottomat jalat -oireyhtymästä, jonka toinen nimitys on Willis-Ekbomin sairaus.

Yksi ongelma tämän häiriön kohdalla on se, että syytä siihen ei tunneta. On kuitenkin esitetty, että kyseessä olisi neurologinen häiriö ja että 3 % maailman väestöstä kärsisi sen vakavista muodoista.

Levottomat jalat -oireyhtymä

Vaikka onkin selvillä eräitä riskitekijöitä, tarkempi syy sairauteen ei ole tiedossa.

Joidenkin tilastojen mukaan lähes 10 % maailman väestöstä kärsii tähän oireyhtymään liittyvistä oireista. Lisäksi tiedetään, että sitä on sekä naisilla että miehillä ja kaikissa ikäluokissa. Oireet voivat kuitenkin voimistua 40. ikävuoden jälkeen.

Anemia, munuaisten vajaatoiminta ja eräät lääkkeet voivat aiheuttaa kyseisen häiriön, mutta naisilla syynä voi olla myös raskaus.

Nykyisin uskotaan, että ilmiö liittyy dopamiinin aktivaatioon. Tämä välittäjäaine vastaa liikkeestä ja koordinaatiosta keskushermostossa.

Levottomat jalat -oireyhtymää on kahta typpiä: primaarista ja sekundaarista. Ensimmäiseen näistä ei ole selvillä syytä, ja toinen taas liittyy eräisiin muihin sairauksiin.

Vaihtelevia ja hämmentäviä oireita

Yksi oireyhtymän haasteista on se, että oireet ovat monenlaisia ja niitä on vaikea huomata. Joskus ilmenee vain halua liikuttaa jalkoja, mutta toisinaan häiriöllä voi olla monia muitakin ärsyttäviä oireita.

Joillakin potilailla on epämukavuutta ja epämiellyttävää tuntemusta jaloissa. Joskus epämukavuus saattaa muuttua krampeiksi ja kihelmöinniksi. Koska monet oireet ilmenevät yöllä, ne tekevät nukkumisesta vaikeaa. Tämä voi aiheuttaa väsymystä ja uneliaisuutta päivän aikana.

Halu liikuttaa jalkoja liittyy kehon vuorokausirytmiin, ja yleensä oireet pahenevat iltapäivällä ja illalla.

Miten levottomat jalat -oireyhtymä tunnistetaan?

Some figure

Potilaalla on yleensä kihelmöintiä ja epämukavuutta jaloissa sekä uni on huonolaatuista.

Seuraavat ilmiöt kuuluvat häiriön oireisiin:

  • Halu liikuttaa jalkoja levätessä. Tilaa ei tule sekoittaa reflekseihin tai hyperaktiivisuuteen.
  • Oireet ilmenevät öisin. Useimmilla diagnoosin saaneilla ei ole tarvetta liikuttaa jalkojaan päivällä.
  • Yölliset jalkakrampit. Jaksottaiset jalan liikkeet unen tai levon aikana – tämä on itse asiassa erillinen häiriö, joka kuuluu levottomat jalat -oireyhtymään.
  • Jalkojen liikuttaminen helpottaa oloa. Liike voi helpottaa kihelmöintiä, kutinaa, epämukavuutta tai kipua.

Lue aiheesta lisää: 6 parasta kotihoitoa turvonneiden jalkojen hoitoon

Hoitovaihtoehdot

Ensinnäkin, mikäli koet jaloissasi epämukavuutta, yritä liikuttaa niitä. Voit nousta ylös sängystä ja kävellä muutaman minuutin ajan. Haittapuolena tällaisessa on tietenkin se, että elämänlaatu heikkenee, sillä ihminen ei voi nukkua yöllä kunnolla.

Kannattaa siis kokeilla erilaisia hoitoja, joilla voidaan parantaa unenlaatua. Tarjolla on myös psykologisia lähestymistapoja, joiden avulla tilaan voidaan saada parannusta. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kognitiivinen terapia voi auttaa, sillä oireyhtymä liittyy psykologisiin ilmiöihin ja ihmisen tunne-elämään.

Jos epäilet kärsiväsi tästä oireyhtymästä, mene lääkäriin. Vaikka tällaiset oireet saattavat usein tuntua harmittomilta, niiden voimakkuus ja haitat kasvavat usein ikääntymisen myötä. Vaikka diagnoosia ei olisi mahdollista tehdä, lääkärin tulisi kuitenkin aina hoitaa levottomat jalat -oireyhtymää.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Sociedad española del sueño. Síndrome de las piernas inquietas. Extraído de: http://www.ses.org.es/docs/guias-spi.pdf
  • Francisco Aguilar Rebolledo. Medigraphic. 2007. Síndrome de las piernas inquietas: clínica, manejo y estudio polisomnográfico. Extraído de: http://www.medigraphic.com/pdfs/plasticidad/prn-2007/prn071_2d.pdf

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.