Kuinka siivoaminen auttaa vähentämään stressiä?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Maria Fatima Seppi Vinuales
Tiesitkö, että siivoaminen auttaa vähentämään stressiä?
Kuvittele vain: saavut kotiin töistä, näet aamiaisen murusia pöydällä, sitten haluat makaamaan sängylle etkä löydä vapaata paikkaa, koska sänky on täynnä vaatteita. Sitten haluat vastata joihinkin sähköposteihin, mutta pöydälläsi on niin paljon papereita, ettet voi laittaa tietokonettasi siihen.
Vaikka emme ehkä tule ajatelleeksi tätä, kaaos kotona vaikuttaa negatiivisesti muihin elämänalueisiin, erityisesti tunnetasolla. Mitkä ovat sen seuraukset? Kuinka sitä voi parantaa? Katsotaanpa.
Sotkut seuraukset mielelle
Kuinka monta kertaa olet hukannut aikaa yrittääksesi löytää jotain, jonka luulit olevan tietyssä paikassa, mutta se ei ollutkaan siellä? Miltä sinusta tuntui? Olitko turhautunut, vihainen tai ahdistunut? Sotkuisella kodilla ja ympäristöllä on vaikutuksia mieleen, kuten:
- Ahdistus: Tämä johtuu siitä, että se aiheuttaa myös hallinnan menettämisen tunteen.
- Keskittymiskyvyn heikkeneminen: Tämä johtuu siitä, että aivot saavat jatkuvasti paljon ärsykkeitä, kun ne kohtaavat ylikuormitettuja paikkoja.
- Rentoutumis- tai nukkumisvaikeudet: Mieli ei myöskään löydä tilaa levätä. Ympäristö täynnä tavaraa ja sotkua voi musertaa meidät ja muistuttaa meitä kaikesta, mitä on jäljellä tehtävälistallamme.
- Jäte: Huono organisointi johtaa myös tuhlaukseen. Esimerkiksi vanhentuneiden ruokien löytäminen jääkaapin tai ruokakaapin pohjalta.
- Tarpeeton kertyminen: Meidän on myös mietittävä tarpeetonta kiintymystämme esineisiin. Jos emme käytä esineitä tai vaatteita, ne pitäisi heittää pois, lahjoittaa tai myydä.
- Ihmissuhdeongelmat: Sotku vaikuttaa myös rinnakkaiseloon ja ihmissuhteisiin. Asuminen puhtaassa ja siistissä kodissa helpottaa kaikkien sen asukkaiden elämää.
Lue aiheesta: 5 vinkkiä stressin vähentämiseen muuton yhteydessä
Kuinka siivoaminen auttaa vähentämään stressiä
Tunnet jo sotkut vaikutukset mielelle. Katsotaanpa nyt, kuinka siivoaminen voi auttaa vähentämään stressiä ja järjestämään mieltä.
- Kun tavarat on paikoillaan, löydät ne helpommin kun tarvitset niitä. Näin hallitset aikaasikin paremmin.
- Siivoaminen ja järjestys auttavat myös hallinnan tunteessa, mikä vähentää stressiä.
- Yksi etu liittyy onnistumisen tunteeseen, tehtävän aloittamiseen ja sen suorittamiseen. Lopputulos tuo parempaa hyvinvointia ja kodista nauttimista.
- Kun tavarat ovat paikoillaan, myös kuluttaminen vähenee. Monet ihmiset päätyvät ostamaan asioita, joita he luulevat tarvitsevansa, mutta sitten ne jäävät lojumaan ympäri kotia.
- Keskittymiskykysi ja tuottavuutesi alkavat kohentua.
Puhtauden takana oleva psykologia
Terveydenhuollolla yleensäkin, ja erityisesti mielenterveydellä, on paljon tekemistä sen ympäristön olosuhteiden kanssa, jossa ihminen asuu. Siten epäsiistit paikat aiheuttavat ylikuormituksen ja epämukavuuden tunteita.
Siksi on olemassa monia suosituksia tilojen hoidosta. Jotkut psykologian alat ovat jopa ehdottaneet keskittymistä siivoamiseen mindfulnessin avulla, eli keskittyen nykyhetkeen.
Tällä tavalla keskittymällä tarkkaan ja tiettyyn tehtävään voimme vähentää ahdistusta ja negatiivisia tai ahdistuneita ajatuksia tulevaisuudesta. Tietenkin tällä on positiivinen vaikutus mielialaan.
5 vinkkiä siivoamiseen ja stressin vähentämiseen
Siivoamisen näkeminen velvollisuutena altistaa sinut negatiivisille tunteille. Jos ajatuksena on kuitenkin poistaa sotkua, aloita säännöllisempien siivousrutiinien toteuttaminen. Kuinka voit hyödyntää näitä tehtäviä stressin vähentämiseksi?
- Yritä valita viikonpäivä, jolloin teet siivouksen, ja sovi siitä mahdollisten muiden perheenjäsenten kanssa. On tärkeää, että jokainen kantaa vastuun ja ettei siitä tule vain yhden ihmisen homma.
- Älä suunnittele mahdotonta tehtävää tai uhraa muita suunnitelmia vain siivoamiseen. Jos lauantai on lepopäivä, älä herää aikaisin vain siivotaksesi. Yritä aloittaa päivä rennosti, hyvällä aamiaisella ja ryhdy vasta sitten kotitöihin.
- Muista, että sen ei tulisi olla vaikeaa tai epämiellyttävää. Voit kuunnella vaikka musiikkia siivouksen lomassa, jotta se on viihdyttävämpää.
- Avaa ikkunat ja anna ilman kiertää. Se ei vain paranna oloasi, vaan pidät myös huolta terveydestäsi.
- Hanki kansioita papereille ja laatikoita tavaroille. Niiden avulla voit järjestellä ja luokitella kaikki, mikä helpottaa niiden löytämistä kun niitä tarvitaan.
On aika miettiä stressiä ja siivoustottumuksiasi
Saatat ajatella, että stressi johtuu persoonallisuudestasi tai jostain puhtaasti psykologisesta. Se on kuitenkin läsnä myös yksinkertaisissa asioissa, kuten ajan tuhlaamisessa kenkäparin etsimiseen ennen töihin lähtöä.
Tämän vuoksi on välttämätöntä miettiä tapaasi elää. Kodin ja elinympäristön järjestys heijastaa mielen järjestystä, joten on syytä asettaa etusijalle näiden tilojen siivoaminen ja järjestäminen.
Oletko kuullut minimalismista? Se on elämäntapa, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa tapaasi asua. Tavoitteena on, että voit tietoisesti valita, mitä asioita haluat olla ympärilläsi sen sijaan, että vain keräät asioita.
Tiesitkö, että siivoaminen auttaa vähentämään stressiä?
Kuvittele vain: saavut kotiin töistä, näet aamiaisen murusia pöydällä, sitten haluat makaamaan sängylle etkä löydä vapaata paikkaa, koska sänky on täynnä vaatteita. Sitten haluat vastata joihinkin sähköposteihin, mutta pöydälläsi on niin paljon papereita, ettet voi laittaa tietokonettasi siihen.
Vaikka emme ehkä tule ajatelleeksi tätä, kaaos kotona vaikuttaa negatiivisesti muihin elämänalueisiin, erityisesti tunnetasolla. Mitkä ovat sen seuraukset? Kuinka sitä voi parantaa? Katsotaanpa.
Sotkut seuraukset mielelle
Kuinka monta kertaa olet hukannut aikaa yrittääksesi löytää jotain, jonka luulit olevan tietyssä paikassa, mutta se ei ollutkaan siellä? Miltä sinusta tuntui? Olitko turhautunut, vihainen tai ahdistunut? Sotkuisella kodilla ja ympäristöllä on vaikutuksia mieleen, kuten:
- Ahdistus: Tämä johtuu siitä, että se aiheuttaa myös hallinnan menettämisen tunteen.
- Keskittymiskyvyn heikkeneminen: Tämä johtuu siitä, että aivot saavat jatkuvasti paljon ärsykkeitä, kun ne kohtaavat ylikuormitettuja paikkoja.
- Rentoutumis- tai nukkumisvaikeudet: Mieli ei myöskään löydä tilaa levätä. Ympäristö täynnä tavaraa ja sotkua voi musertaa meidät ja muistuttaa meitä kaikesta, mitä on jäljellä tehtävälistallamme.
- Jäte: Huono organisointi johtaa myös tuhlaukseen. Esimerkiksi vanhentuneiden ruokien löytäminen jääkaapin tai ruokakaapin pohjalta.
- Tarpeeton kertyminen: Meidän on myös mietittävä tarpeetonta kiintymystämme esineisiin. Jos emme käytä esineitä tai vaatteita, ne pitäisi heittää pois, lahjoittaa tai myydä.
- Ihmissuhdeongelmat: Sotku vaikuttaa myös rinnakkaiseloon ja ihmissuhteisiin. Asuminen puhtaassa ja siistissä kodissa helpottaa kaikkien sen asukkaiden elämää.
Lue aiheesta: 5 vinkkiä stressin vähentämiseen muuton yhteydessä
Kuinka siivoaminen auttaa vähentämään stressiä
Tunnet jo sotkut vaikutukset mielelle. Katsotaanpa nyt, kuinka siivoaminen voi auttaa vähentämään stressiä ja järjestämään mieltä.
- Kun tavarat on paikoillaan, löydät ne helpommin kun tarvitset niitä. Näin hallitset aikaasikin paremmin.
- Siivoaminen ja järjestys auttavat myös hallinnan tunteessa, mikä vähentää stressiä.
- Yksi etu liittyy onnistumisen tunteeseen, tehtävän aloittamiseen ja sen suorittamiseen. Lopputulos tuo parempaa hyvinvointia ja kodista nauttimista.
- Kun tavarat ovat paikoillaan, myös kuluttaminen vähenee. Monet ihmiset päätyvät ostamaan asioita, joita he luulevat tarvitsevansa, mutta sitten ne jäävät lojumaan ympäri kotia.
- Keskittymiskykysi ja tuottavuutesi alkavat kohentua.
Puhtauden takana oleva psykologia
Terveydenhuollolla yleensäkin, ja erityisesti mielenterveydellä, on paljon tekemistä sen ympäristön olosuhteiden kanssa, jossa ihminen asuu. Siten epäsiistit paikat aiheuttavat ylikuormituksen ja epämukavuuden tunteita.
Siksi on olemassa monia suosituksia tilojen hoidosta. Jotkut psykologian alat ovat jopa ehdottaneet keskittymistä siivoamiseen mindfulnessin avulla, eli keskittyen nykyhetkeen.
Tällä tavalla keskittymällä tarkkaan ja tiettyyn tehtävään voimme vähentää ahdistusta ja negatiivisia tai ahdistuneita ajatuksia tulevaisuudesta. Tietenkin tällä on positiivinen vaikutus mielialaan.
5 vinkkiä siivoamiseen ja stressin vähentämiseen
Siivoamisen näkeminen velvollisuutena altistaa sinut negatiivisille tunteille. Jos ajatuksena on kuitenkin poistaa sotkua, aloita säännöllisempien siivousrutiinien toteuttaminen. Kuinka voit hyödyntää näitä tehtäviä stressin vähentämiseksi?
- Yritä valita viikonpäivä, jolloin teet siivouksen, ja sovi siitä mahdollisten muiden perheenjäsenten kanssa. On tärkeää, että jokainen kantaa vastuun ja ettei siitä tule vain yhden ihmisen homma.
- Älä suunnittele mahdotonta tehtävää tai uhraa muita suunnitelmia vain siivoamiseen. Jos lauantai on lepopäivä, älä herää aikaisin vain siivotaksesi. Yritä aloittaa päivä rennosti, hyvällä aamiaisella ja ryhdy vasta sitten kotitöihin.
- Muista, että sen ei tulisi olla vaikeaa tai epämiellyttävää. Voit kuunnella vaikka musiikkia siivouksen lomassa, jotta se on viihdyttävämpää.
- Avaa ikkunat ja anna ilman kiertää. Se ei vain paranna oloasi, vaan pidät myös huolta terveydestäsi.
- Hanki kansioita papereille ja laatikoita tavaroille. Niiden avulla voit järjestellä ja luokitella kaikki, mikä helpottaa niiden löytämistä kun niitä tarvitaan.
On aika miettiä stressiä ja siivoustottumuksiasi
Saatat ajatella, että stressi johtuu persoonallisuudestasi tai jostain puhtaasti psykologisesta. Se on kuitenkin läsnä myös yksinkertaisissa asioissa, kuten ajan tuhlaamisessa kenkäparin etsimiseen ennen töihin lähtöä.
Tämän vuoksi on välttämätöntä miettiä tapaasi elää. Kodin ja elinympäristön järjestys heijastaa mielen järjestystä, joten on syytä asettaa etusijalle näiden tilojen siivoaminen ja järjestäminen.
Oletko kuullut minimalismista? Se on elämäntapa, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa tapaasi asua. Tavoitteena on, että voit tietoisesti valita, mitä asioita haluat olla ympärilläsi sen sijaan, että vain keräät asioita.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Sandín, Bonifacio (2003). El estrés: un análisis basado en el papelde los factores sociales. International Journal of Clinical and Health Psychology, 3(1),141-157.[fecha de Consulta 7 de Julio de 2021]. ISSN: 1697-2600. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=33730109.
- BEDARD, M., FELTEAU, M., MAZMANIAN, D., FEDYK, K., KLEIN, R., RICHARDSON, J., PARKINSON,W., & MINTHORN-BIGGS, W. (2003). Pilot evaluation of a mindfulness-based intervention to improve quality of life among individuals who sustained traumatic brain injuries. Disability and Rehabilitation, 25(13), 722-731.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.