Kuinka olla proaktiivinen ihminen - 5 vinkkiä
Ei kannata jäädä odottamaan asioiden tapahtuvan itsestään, vaan niiden eteen pitää itse tehdä töitä. Näin ajattelee proaktiivinen ihminen. Vaikka se saattaakin kuulostaa enemmänkin mainoslauseelta, tänään pohdimme sitä, mitä proaktiivisuus tarkoittaa.
Proaktiivinen käyttäytyminen tarkoittaa tilanteen haltuunottamista sekä käsittelemistä – olla siis aina yhden askeleen edellä muita. Proaktiivisen käyttäytymisen vastakohta on reaktiivinen käyttäytyminen, jossa on vain reagointia ja vastaamista.
Vaikka proaktiivisuus usein liitetään työ- ja ammattiympäristöön, on proaktiivisuus hyvin arvostettu ominaisuus kaikilla elämän osa-alueilla. On mukava tehdä töitä sellaisen ihmisen kanssa, joka toimii ja etsii ratkaisua, mutta haluamme myös ystävän, joka suunnittelee tapaamisia tekemättä asioista kuitenkaan liian hankalia.
Kuinka olla proaktiivinen ihminen: suosituksia
Ajatus siitä, että proaktiivisuus joko on tai ei ole ihmisessä itsessään, on hyvin vastakkainen sen todelliselle määritelmälle. Proaktiivinen ihminen on koko ajan liikkeessä ja pyrkii olemaan jämähtämättä paikalleen.
Tämän saavuttamiseksi pitää kuitenkin tehdä asioita. Seuraavaksi esittelemme joitakin vinkkejä, jotka kannattaa huomioida.
1. Ole järjestelmällinen ja realistinen
Proaktiivisuus kulkee käsi kädessä järjestelmällisyyden kanssa. Siksi on tärkeää tiedostaa, mitkä tehtävät odottavat tekemistään ja siten laittaa prioriteetit järjestykseen.
Kun ajattelemme tehtävälistaamme, tulee tehtävät jaotella alaluokkiin ja laatia niille deadlinet. On esimerkiksi itsestä riippuvia tehtäviä (esimerkiksi raportin kirjoittaminen tai vaatekaapin siivoaminen), mutta on myös muista riippuvia tehtäviä. Näin ollen niiden aikataulut eivät välttämättä mene yhteen omien aikataulujemme kanssa.
Järjestelmällisyys merkitsee myös realististen, selkeiden ja mitattavien tavoitteiden asettamista, jotta voimme määrätä suunnan sekä tarkastaa, miten tavoitteet saavutetaan tai miten tehtävät etenevät. Kalentereiden lisäksi on tänäpäivänä olemassa myös erilaisia sovelluksia tähän tarkoitukseen.
2. Ajattele joustavasti, mutta älä spekuloi
Järjestelmällisyyden lisäksi on tärkeää olla joustava. Joskus syntyy tilanteita, jotka vaativat välitöntä huomiota, jolloin on pystyttävät muuttamaan suunnitelmia.
Tällöin tulee ottaa huomioon myös takaiskut sekä osata asettaa realistiset deadlinet. Kyky mukautua ei kuitenkaan ole sama asia, kuin spekulointi. Jos koko ajan ajattelee “mitä jos”- mentaliteetilla, se vain saa aikaan vaiheilua ja viivyttelemistä.
On siis paras alkaa pohtia omia ajatuksia: mitkä niistä ovat tekosyitä ja mitkä todellisia syitä lykkäämään tehtävien tekemistä.
Samaten on tärkeää laittaa stoppi tuomitseville ja omat kyvyt kyseenalaistaville ajatuksille. Miksi minun tulisi tehdä jotain, mikä menee kuitenkin pieleen? Miksi minun tulee tehdä yhtään mitään, jos mikään ei kuitenkaan muutu? Pessimisten näkökanta on esteenä proaktiivisuudelle ja lannistaa sinut jo ennen kuin pääset edes alkuun.
Mikäli tällainen ajattelutapa on pysyvä kognitiivinen malli, joka on vallalla kaikilla elämän osa-alueilla, on suositeltavaa keskustella asiasta ammattilaisen kanssa. Proaktiivinen ihminen on optimistinen, positiivinen ja uskoo, että on keinoja, joilla parantaa itseään.
3. Proaktiivisuus perustuu hyviin tapoihin
Ei ole helppoa olla proaktiivinen, jos on väsynyt ja energiatasot ovat matalalla. Siksi onkin tärkeää pitää huolta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Muista siis levätä ja viettää vapaa-aikaa, syödä tasapainoisesti ja liikkua säännöllisesti. Vain tällä tavoin voit tehdä parhaasi.
4. Keskity siihen, mitä sinulla on
Proaktiivinen ihminen pohtii omia voimavarojaan ja mitä kaikkea hän voi niiden puitteissa tehdä. Hän ei murehdi sitä, mitä häneltä puuttuu tai mitä hän ei pysty tekemään. Nämä ovat pikemminkin tekosyitä oikeuttamaan tekemättömyyden.
Proaktiivisen mielen omaava henkilö on rehellinen itselleen. Hän tunnistaa, milloin hän on menossa oikeaan suuntaan ja milloin ei. Hän kykenee tarkastelemaan itseään ja ymmärtämään, mitä hänen pitää muuttaa. Proaktiivinen ihminen ottaa vastaan suositukset sekä hyväksyy rakentavan kritiikin.
5. Tee aikaa ja tilaa keskittymiselle
Proaktiivisuus tarkoittaa sitä, että pystymme keskittymään tekemiseen, joten on tärkeää löytää sellainen ympäristö, jossa tehtävään voi keskittyä täysin ilman että tuhlaa aikaa tai tehtävän tekeminen keskeytyy.
Proaktiivisuuden merkitys elämässä
Proaktiivisuus liittyy myös itsetuntoon. Reaktiivinen ihminen on taipuvainen jämähtämään paikalleen, sillä vaikka hän kykenee vastaamaan tai reagoimaan hän ei kuitenkaan tee aloitteita.
Proaktiivisuus mahdollistaa myös sen, että sinulla on tietynlainen hallinta joistakin tilanteista, mikä tuo turvaa ja luottamusta. Kun tehtävät suunnittelee, ne myös kohdataan ja suoritetaan vähemmän stressaten, sillä henkilö tietää jo mitä hänellä on edessään. Reaktiivinen ihminen kokee usein stressiä tehtävistään, sillä hän jättää niiden tekemisen usein viime tippaan.
Varsinkin ryhmätöissä tai ryhmätoiminnassa proaktiivisuus kulkee käsi kädessä osallistumisen kanssa. Proaktiiviset ihmiset ovat taipuvaisempia osallistumaan ja heistä tuntuu, että he ovat osa ryhmätoimintaa.
Proaktiivisuus luo tietä autonomisuuteen ja itsenäisyyteen, koska proaktiivinen ihminen ottaa ohjat omiin käsiinsä eikä hän tarvitse muiden hyväksyntää kulkeakseen eteenpäin. Reaktiivinen ihminen sen sijaan tulee riippuvaiseksi ohjeista ja toisten ihmisten alotteista.
Ole sopivasti proaktiivinen
Kuten kaikki muutkin asiat elämässä, myös proaktiivisuus on positiivista, kunhan se on tasapainossa eikä mene äärimmäisyyksiin. Vaikka se yleensä liitetään tyytyväisyyteen ja tuotteliaisuuteen, on myös niin että taakan ollessa heikosti jaoteltu, myös hyvin järjestelmällinen ja proaktiivinenkin ihminen voi stressaantua ja palaa loppuun.
Proaktiivinen henkilö voi ylikuormittua tehtävistä, koska hän on aina se, joka ottaa johdon jokaisessa projektissa. Tällaisessa tilanteessa tämä ominaisuus voi kääntyä itseään vastaan.
On myös tärkeää tunnistaa proaktiivisuuden eri vivahteet. Proaktiivisuus ei tarkoita sitä, että pitäisi olla proaktiivinen kaikilla elämän osa-alueilla. Jotkut asiat voivat olla hankalampia itselle kuin toisille.
Ei kannata jäädä odottamaan asioiden tapahtuvan itsestään, vaan niiden eteen pitää itse tehdä töitä. Näin ajattelee proaktiivinen ihminen. Vaikka se saattaakin kuulostaa enemmänkin mainoslauseelta, tänään pohdimme sitä, mitä proaktiivisuus tarkoittaa.
Proaktiivinen käyttäytyminen tarkoittaa tilanteen haltuunottamista sekä käsittelemistä – olla siis aina yhden askeleen edellä muita. Proaktiivisen käyttäytymisen vastakohta on reaktiivinen käyttäytyminen, jossa on vain reagointia ja vastaamista.
Vaikka proaktiivisuus usein liitetään työ- ja ammattiympäristöön, on proaktiivisuus hyvin arvostettu ominaisuus kaikilla elämän osa-alueilla. On mukava tehdä töitä sellaisen ihmisen kanssa, joka toimii ja etsii ratkaisua, mutta haluamme myös ystävän, joka suunnittelee tapaamisia tekemättä asioista kuitenkaan liian hankalia.
Kuinka olla proaktiivinen ihminen: suosituksia
Ajatus siitä, että proaktiivisuus joko on tai ei ole ihmisessä itsessään, on hyvin vastakkainen sen todelliselle määritelmälle. Proaktiivinen ihminen on koko ajan liikkeessä ja pyrkii olemaan jämähtämättä paikalleen.
Tämän saavuttamiseksi pitää kuitenkin tehdä asioita. Seuraavaksi esittelemme joitakin vinkkejä, jotka kannattaa huomioida.
1. Ole järjestelmällinen ja realistinen
Proaktiivisuus kulkee käsi kädessä järjestelmällisyyden kanssa. Siksi on tärkeää tiedostaa, mitkä tehtävät odottavat tekemistään ja siten laittaa prioriteetit järjestykseen.
Kun ajattelemme tehtävälistaamme, tulee tehtävät jaotella alaluokkiin ja laatia niille deadlinet. On esimerkiksi itsestä riippuvia tehtäviä (esimerkiksi raportin kirjoittaminen tai vaatekaapin siivoaminen), mutta on myös muista riippuvia tehtäviä. Näin ollen niiden aikataulut eivät välttämättä mene yhteen omien aikataulujemme kanssa.
Järjestelmällisyys merkitsee myös realististen, selkeiden ja mitattavien tavoitteiden asettamista, jotta voimme määrätä suunnan sekä tarkastaa, miten tavoitteet saavutetaan tai miten tehtävät etenevät. Kalentereiden lisäksi on tänäpäivänä olemassa myös erilaisia sovelluksia tähän tarkoitukseen.
2. Ajattele joustavasti, mutta älä spekuloi
Järjestelmällisyyden lisäksi on tärkeää olla joustava. Joskus syntyy tilanteita, jotka vaativat välitöntä huomiota, jolloin on pystyttävät muuttamaan suunnitelmia.
Tällöin tulee ottaa huomioon myös takaiskut sekä osata asettaa realistiset deadlinet. Kyky mukautua ei kuitenkaan ole sama asia, kuin spekulointi. Jos koko ajan ajattelee “mitä jos”- mentaliteetilla, se vain saa aikaan vaiheilua ja viivyttelemistä.
On siis paras alkaa pohtia omia ajatuksia: mitkä niistä ovat tekosyitä ja mitkä todellisia syitä lykkäämään tehtävien tekemistä.
Samaten on tärkeää laittaa stoppi tuomitseville ja omat kyvyt kyseenalaistaville ajatuksille. Miksi minun tulisi tehdä jotain, mikä menee kuitenkin pieleen? Miksi minun tulee tehdä yhtään mitään, jos mikään ei kuitenkaan muutu? Pessimisten näkökanta on esteenä proaktiivisuudelle ja lannistaa sinut jo ennen kuin pääset edes alkuun.
Mikäli tällainen ajattelutapa on pysyvä kognitiivinen malli, joka on vallalla kaikilla elämän osa-alueilla, on suositeltavaa keskustella asiasta ammattilaisen kanssa. Proaktiivinen ihminen on optimistinen, positiivinen ja uskoo, että on keinoja, joilla parantaa itseään.
3. Proaktiivisuus perustuu hyviin tapoihin
Ei ole helppoa olla proaktiivinen, jos on väsynyt ja energiatasot ovat matalalla. Siksi onkin tärkeää pitää huolta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Muista siis levätä ja viettää vapaa-aikaa, syödä tasapainoisesti ja liikkua säännöllisesti. Vain tällä tavoin voit tehdä parhaasi.
4. Keskity siihen, mitä sinulla on
Proaktiivinen ihminen pohtii omia voimavarojaan ja mitä kaikkea hän voi niiden puitteissa tehdä. Hän ei murehdi sitä, mitä häneltä puuttuu tai mitä hän ei pysty tekemään. Nämä ovat pikemminkin tekosyitä oikeuttamaan tekemättömyyden.
Proaktiivisen mielen omaava henkilö on rehellinen itselleen. Hän tunnistaa, milloin hän on menossa oikeaan suuntaan ja milloin ei. Hän kykenee tarkastelemaan itseään ja ymmärtämään, mitä hänen pitää muuttaa. Proaktiivinen ihminen ottaa vastaan suositukset sekä hyväksyy rakentavan kritiikin.
5. Tee aikaa ja tilaa keskittymiselle
Proaktiivisuus tarkoittaa sitä, että pystymme keskittymään tekemiseen, joten on tärkeää löytää sellainen ympäristö, jossa tehtävään voi keskittyä täysin ilman että tuhlaa aikaa tai tehtävän tekeminen keskeytyy.
Proaktiivisuuden merkitys elämässä
Proaktiivisuus liittyy myös itsetuntoon. Reaktiivinen ihminen on taipuvainen jämähtämään paikalleen, sillä vaikka hän kykenee vastaamaan tai reagoimaan hän ei kuitenkaan tee aloitteita.
Proaktiivisuus mahdollistaa myös sen, että sinulla on tietynlainen hallinta joistakin tilanteista, mikä tuo turvaa ja luottamusta. Kun tehtävät suunnittelee, ne myös kohdataan ja suoritetaan vähemmän stressaten, sillä henkilö tietää jo mitä hänellä on edessään. Reaktiivinen ihminen kokee usein stressiä tehtävistään, sillä hän jättää niiden tekemisen usein viime tippaan.
Varsinkin ryhmätöissä tai ryhmätoiminnassa proaktiivisuus kulkee käsi kädessä osallistumisen kanssa. Proaktiiviset ihmiset ovat taipuvaisempia osallistumaan ja heistä tuntuu, että he ovat osa ryhmätoimintaa.
Proaktiivisuus luo tietä autonomisuuteen ja itsenäisyyteen, koska proaktiivinen ihminen ottaa ohjat omiin käsiinsä eikä hän tarvitse muiden hyväksyntää kulkeakseen eteenpäin. Reaktiivinen ihminen sen sijaan tulee riippuvaiseksi ohjeista ja toisten ihmisten alotteista.
Ole sopivasti proaktiivinen
Kuten kaikki muutkin asiat elämässä, myös proaktiivisuus on positiivista, kunhan se on tasapainossa eikä mene äärimmäisyyksiin. Vaikka se yleensä liitetään tyytyväisyyteen ja tuotteliaisuuteen, on myös niin että taakan ollessa heikosti jaoteltu, myös hyvin järjestelmällinen ja proaktiivinenkin ihminen voi stressaantua ja palaa loppuun.
Proaktiivinen henkilö voi ylikuormittua tehtävistä, koska hän on aina se, joka ottaa johdon jokaisessa projektissa. Tällaisessa tilanteessa tämä ominaisuus voi kääntyä itseään vastaan.
On myös tärkeää tunnistaa proaktiivisuuden eri vivahteet. Proaktiivisuus ei tarkoita sitä, että pitäisi olla proaktiivinen kaikilla elämän osa-alueilla. Jotkut asiat voivat olla hankalampia itselle kuin toisille.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Griffin, M., Parker, S., & Mason, C. (2010). Leader vision and the development of adaptive and proactive performance: A longitudinal study. The Journal of Applied Psychology, 95(1), 174-182. doi:10.1037/a0017263
- López- Salazar, Alejandra (2010). La proactividad empresarial como elemento de competitividad. Ra Ximhai, 6(2),303-312.[fecha de Consulta 11 de Abril de 2021]. ISSN: 1665-0441. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=46115146011
- Salessi, Solana, & Omar, Alicia (2017). Comportamientos proactivos en el trabajo: una puesta al día. Revista Argentina de Ciencias del Comportamiento, 9(3),82-103.[fecha de Consulta 11 de Abril de 2021]. ISSN: . Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=333454618005
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.