Kuinka musiikki vaikuttaa mielialaan?

Musiikki rentouttaa, poistaa huolet, saa sinut tanssimaan ja rohkaisee sinua laulamaan sydämesi kyllyydestä. Musiikki kertoo tarinan ja saa sinut unohtamaan menneet. Musiikki on paljon enemmän kuin kuvittelemmekaan. Se voi muuttaa mielialan hetkessä ja tekee synkästä päivästä taas kirkkaan. Musiikki vaikuttaa mielialaan monella tavalla – jatka lukemista, niin kerromme lisää!

Miten musiikki vaikuttaa mielialaan?

Musiikin kuuntelun positiiviset vaikutukset on tunnettu jo monien vuosien ajan. Jo suurten filosofien aikakaudella laulettiin ylistyslauluja stressin lievittämiseksi.

Tiettyjä lauluja tai hymnejä käytetään sodassa herättämään sotilaiden rohkeus ja itseluottamus. Urheilutapahtumissa soitetaan musiikkia yleisön kiihdyttämiseksi. Myös kouluissa hyödynnetään musiikkia: lapsille opetetaan numerot ja aakkoset laulun kautta.

Jopa kaupat soittavat musiikkia saadakseen asiakkaat ostamaan enemmän, ja ravintoloissa soi musiikki, jotta ihmiset söisivät enemmän. Hammaslääkärin vastaanotolla musiikki rentouttaa potilaita, kun taas hississä sen tarkoituksena on estää tylsistyminen.

Tästä ja monesta muusta syystä johtuen tiedämme, että musiikki on hyväksi mielialalle. Se tekee ihmisestä itsevarmemman ja vähemmän pelokkaan.

Musiikkityylillä ei ole väliä

On totta, että jokaisella on oma musiikkimakunsa, mutta on olemassa tiettyjä universaaleja musiikkityylejä, joilla on huomattavia vaikutuksia.

Kaikki nauttivat melodioista, joita oma äiti hyräili heille heidän ollessaan vielä kohdussa, vauvoina kuulemistaan sävelmistä, tai kappaleista, jotka yhdistetään miellyttäviin kokemuksiin. Kun kuulet tiettyjä kappaleita, ahdistus, stressi ja huolet väistyvät niiden rauhoittavan voiman ansiosta. Emmekä puhu vain klassisesta tai meditaatiomusiikista, vaan myös rakkauslauluista tai R&B:stä, ja muista musiikkityyleistä.

Tietyillä äänillä on erinomainen kyky vähentää negatiivisia tunteita. Jotkut rytmit sopivat paremmin rentoutumiseen, kun taas mitä tahansa musiikkityyliä voidaan käyttää terapiana.

Koska musiikki vaikuttaa mielialaan, sitä voi käyttää missä ja milloin tahansa. Jotkut saattavat tarvita nopeatempoista musiikkia tunteakseen olonsa paremmiksi, kun taas toisten olo kohenee kuuntelemalla rauhallista musiikkia.

Musiikki, keskittyminen ja uni

Kun olit koulussa, opettajillasi oli tapana laulaa tiettyjä lauluja saadakseen sinut muistamaan asioita: värejä, eläimiä, maita jne. Uuden tiedon yhdistäminen lauluun auttaa muistamaan sen paremmin. Se on myös hauska tapa oppia.

Lisäksi jotkut äänet voivat auttaa paljon tietyistä sairauksista, kuten syövästä tai MS-taudista kärsiviä potilaita. Ne voivat myös auttaa ihmisiä palautumaan esimerkiksi leikkauksesta ja onnettomuudesta.

Masentuneiden ja surullisten ihmisten kokemaa tuskaa voi olla vaikea käsitellä. Heihin musiikilla voi olla ihmeellinen vaikutus.

Tiettyjen kappaleiden kuunteleminen ennen nukkumaanmenoa voi tehdä unesta levollisempaa ja täydempää. Jos sinulla on nukahtamisvaikeuksia, tee soittolista rentouttavista kappaleista ja kuuntele sitä sängyssä. Pidä silmäsi kiinni ja hengitä hitaasti. Uni valtaa sinut pian, ja nukut koko yön kuin tukki.

Heräämisen yhteydessä jotkut ihmiset pitävät rauhallisesta ja rentouttavasta musiikista, joka toimii vastineena päivän aikana odottavalle stressille. Toiset taas suosivat nopeatempoista musiikkia, joka herättää heidät kunnolla ja saa heidät liikkeelle heti. Valitse oma suosikkisi!

Kun olet todella ärtynyt, vihainen tai muuten vain huonolla tuulella, musiikin kuuntelu voi auttaa. Se vähentää stressiä aiheuttavia hormoneja ja lisää onnellisuushormoneja.

Tärkeintä on vain valita ne kappaleet, jotka toimivat omalla kohdallasi.

Vaikka oletkin rokin tai elektronisen musiikin ystävä, sinun kannattaa myös kuunnella muita tyylilajeja, kuten klassista, jazzia tai bluesia, rauhoittaaksesi hermojasi ja sydämesi sykettä.

Musiikin vaikutus aivoissa

Altistut päivittäin erilaisille äänille, jotka vaikuttavat mieleesi. Kun äänet ovat omaa mieltymystäsi vastaavaa musiikkia, elimistösi vapauttaa dopamiinia. Tätä hormonia erittyy myös silloin, kun teet jotakin, mistä nautit.

Kun kuulet kappaleen, josta pidät kovasti, aivojesi eri alueet aktivoituvat. Esimerkiksi tietyt kappaleet “sytyttävät” ne aivoalueet, jotka vastaavat tunnereaktioista. Näitä aivoalueita ovat esimerkiksi näköaivokuori ja liikeaivokuori.

Kappaleen rytmistä riippuen etuaivokuori, vasen parietaalinen aivokuori ja pikkuaivojen oikeanpuoleinen lohko ovat enemmän aktivoituneina.

Ajan ja toiston myötä musiikki voi toimia:

• Kielten oppimisessa ja luovuuden edistämisessä.
• Neurologisten sairauksien, kuten Alzheimerin taudin, Parkinsonin taudin ja autismin, hoidossa.
• Tiettyjen psyykkisten häiriöiden, kuten ahdistuksen, surun ja huonon itsetunnon hoidossa.

Mitä siis vielä odotat? Laita lempikappaleesi soimaan ja nauti!