Kuinka käsitellä pakkoajatuksia
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Alicia Escaño Hidalgo
Pakkoajatukset ovat itse asiassa hyvin yleisiä. Ihmisinä olemme jatkuvasti ajattelevia olentoja. Meidän onkin pidettävä normaalina sitä tosiasiaa, että meillä on taipumusta hautoa mielessämme paljon satunnaisia ajatuksia. Ongelma syntyy silloin, kun nuo ajatukset muuttuvat pakonomaisiksi ja rajoittavat toimintakykyämme arjessa. Jos tämä huoli koskettaa sinua, jatka lukemista – tässä artikkelissa kerromme, kuinka käsitellä pakkoajatuksia.
Saatat pitää myös tästä artikkelista: Suojaa itsesi negatiiviselta energialta
Kuinka käsitellä pakkoajatuksia
Tällaista tapahtuu yleensä siksi, että henkilö antaa aivan liikaa painoarvoa tai merkitystä jonkin asian ajattelulle. Tämän seurauksena ajattelu muuttuu yksinkertaisesta mielen tapahtumasta psyykkiseksi ongelmaksi.
Vaikka emme voi hallita ajatuksiamme, voimme hallita sitä annammeko näille ajatuksille arvoa.
Ihmiset suhtautuvat hyvin eri tavoin omiin kognitiivisiin tapahtumiinsa. Jotkut ihmiset pystyvät välttämään muuttumasta omiksi ajatuksikseen ja näkevät ne sen sijaan vain ajatuksina eivätkä anna niille liikaa painoarvoa tai merkitystä.
Toiset ihmiset sen sijaan samaistuvat ajatuksiinsa. Usein näille ihmisille on yhteistä tietty perfektionismi ja vastuuntunto. Näin ollen he samaistuvat ja lopulta muuttuvat omiksi ajatuksikseen aivan kuin ne olisivat todellisia tilanteita. Ajatukset ovat kuitenkin vain mielen luomuksia eivätkä sama asia kuin todellisuus.
Yksi yleisimmistä hoitomenetelmistä tähän vaivaan on oppia käsittelemään pakkoajatuksia. Luonnollisestikin henkilön on opittava uusia lähestymis-, vuorovaikutus- ja suhtautumistapoja omiin ajatuksiinsa. Lopullinen tavoite on olla antamatta ajatusten hallita omaa elämää.
Ajatellako vai eikö ajatella? Siinä pulma
Pakkoajatukset voivat muuttua ongelmaksi ajan myötä. Tästä syystä on tärkeää osata käsitellä niitä.
Pakkoajatuksista voi tulla valtavan ärsyttäviä. Muistele kaikkia niitä hetkiä, kun jokin laulu soi päässäsi etkä saanut sitä lakkaamaan. Itse asiassa mitä enemmän yritit olla kuuntelematta ja hyräilemättä, sitä voimakkaammin se häiritsi elämääsi.
Sama tapahtuu pakkoajatusten kanssa. Yrityksellä “välttää ajatuksia” on ironisesti kimpoamisvaikutus ja sitten ajatus voimistuu. Avainasia onkin oppia elämään ajatusten rinnalla, suhtautuen niihin kuin olisit katselija omissa mielesi prosesseissa.
Tämä harjoitus ei ole helppo. Olemme jo todenneet, että pakkoajatukset ovat hyvin epämiellyttäviä ja yritämme luonnollisestikin hävittää niitä mielestämme päästäksemme eroon ahdistuksesta. Tässä pakkotoiminnot astuvat kuvaan; lähes tiedostamattomat toiminnot, jotka neutralisoivat epämukavuutta ja saavat pakkoajatukset katoamaan.
Lyhyellä tähtäimellä se näyttää toimivan, mutta pitkällä tähtäimellä “ratkaisusta” tulee se todellinen ongelma. Meistä tulee riippuvaisia näistä pakkotoiminnoista ja me käytämme niitä poistaaksemme nuo pakkoajatukset, jotka näin ollen vain vahvistuvat.
Saatat pitää: Negatiiviset ajatukset: miten päästä niistä eroon?
Strategioita negatiivisten ajatusten hallitsemiseksi
Ideana on olla antamatta periksi pakkotoiminnolle, jonka tarkoituksena on neutralisoida ajatuksia ja välttää ajattelua. Strategiat, jotka ovat toimineet parhaiten pakkoajatusten käsittelyssä, ovat seuraavat.
Kognitiivinen purkaminen
Mielen tapahtumien purkaminen kognitiivisesti merkitsee sitä, että osaamme erottaa ajatukset todellisuudesta ja meistä itsestämme. Eli on siis tarpeellista tiedostaa, että et ole omat ajatuksesi; olet paljon enemmän. Toisaalta on tarpeen myös tiedostaa, että ajatukset eivät ole yhtä kuin todellisuus.
Ajatukset ovat vain ajatuksia: psyykkisiä sisältöjä, mielikuvia ja käsityksiä. Ne eivät ole objektiivisia ja varmistettavissa olevia todellisuuksia. Ei siis ole mitään mieltä toimia näiden ajatusten mukaan, jotka eivät vastaa todellisuutta.
On paljon toimivampaa käsitellä ajatuksia epämiellyttävinä kokonaisuuksina ja katsoa niiden ohimenoa. Voit jopa tervehtiä niitä ja antaa niiden olla, kunnes ne alkavat heiketä.
Kuinka käsitellä pakkoajatuksia: lakkaa antamasta niille niin suurta merkitystä
Pakkoajatusten kontrolloimiseksi on oleellista antaa niille vähemmän arvoa.
Sinun ei tarvitse antaa painoarvoa ajatukselle vain koska se on mielessäsi. Totesimme jo, että ajattelu on hyvin inhimillistä, aivan kuten unelmointi.
Meillä kaikilla on ajatuksia, joita meitä hävettäisi tunnustaa tai kertoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat tärkeitä tai että ne määrittelisivät meitä jollakin tavalla. Näin ollen hyvä keino on vähentää sitä painoarvoa, jota annamme ajattelulle.
Kuinka käsitellä pakkoajatuksia: anna ajatustesi tulla vapaasti
Paitsi että ajatuksia ei tarvitse juosta karkuun, meidän on yritettävä myös harjoitella ottamaan ne avosylin vastaan. Omien demoniemme hyväksyminen merkitsee sitä, että suhtaudumme avoimesti niiden läsnäoloon, vaikka emme pitäisikään niistä.
Estä pakkotoiminnot
Tämä kohta on keskeinen. Jokainen tekemämme pakkotoiminto kertoo ajatuksillemme sen, että ne ovat oikeassa. Eli teemme todellisen teon ajatuksen pohjalta. Todellisuus ja mieli ovat kaksi erillistä maailmaa, jotka eivät välttämättä liity kovinkaan paljon toisiinsa. Onkin oleellista pyrkiä estämään pakkotoimintoja, jotta et ruokkisi enemmän pakkoajatuksiasi.
Yritätkö keksiä keinoa käsitellä pakkoajatuksia?
Kuten olet nyt toivottavasti oppinut, on monta strategiaa tehdä se ja estää noita ajatuksia kontrolloimasta elämääsi. On silti myös kannattavaa käydä psykologilla, josta saat lisätukea ja ohjausta.
Pakkoajatukset ovat itse asiassa hyvin yleisiä. Ihmisinä olemme jatkuvasti ajattelevia olentoja. Meidän onkin pidettävä normaalina sitä tosiasiaa, että meillä on taipumusta hautoa mielessämme paljon satunnaisia ajatuksia. Ongelma syntyy silloin, kun nuo ajatukset muuttuvat pakonomaisiksi ja rajoittavat toimintakykyämme arjessa. Jos tämä huoli koskettaa sinua, jatka lukemista – tässä artikkelissa kerromme, kuinka käsitellä pakkoajatuksia.
Saatat pitää myös tästä artikkelista: Suojaa itsesi negatiiviselta energialta
Kuinka käsitellä pakkoajatuksia
Tällaista tapahtuu yleensä siksi, että henkilö antaa aivan liikaa painoarvoa tai merkitystä jonkin asian ajattelulle. Tämän seurauksena ajattelu muuttuu yksinkertaisesta mielen tapahtumasta psyykkiseksi ongelmaksi.
Vaikka emme voi hallita ajatuksiamme, voimme hallita sitä annammeko näille ajatuksille arvoa.
Ihmiset suhtautuvat hyvin eri tavoin omiin kognitiivisiin tapahtumiinsa. Jotkut ihmiset pystyvät välttämään muuttumasta omiksi ajatuksikseen ja näkevät ne sen sijaan vain ajatuksina eivätkä anna niille liikaa painoarvoa tai merkitystä.
Toiset ihmiset sen sijaan samaistuvat ajatuksiinsa. Usein näille ihmisille on yhteistä tietty perfektionismi ja vastuuntunto. Näin ollen he samaistuvat ja lopulta muuttuvat omiksi ajatuksikseen aivan kuin ne olisivat todellisia tilanteita. Ajatukset ovat kuitenkin vain mielen luomuksia eivätkä sama asia kuin todellisuus.
Yksi yleisimmistä hoitomenetelmistä tähän vaivaan on oppia käsittelemään pakkoajatuksia. Luonnollisestikin henkilön on opittava uusia lähestymis-, vuorovaikutus- ja suhtautumistapoja omiin ajatuksiinsa. Lopullinen tavoite on olla antamatta ajatusten hallita omaa elämää.
Ajatellako vai eikö ajatella? Siinä pulma
Pakkoajatukset voivat muuttua ongelmaksi ajan myötä. Tästä syystä on tärkeää osata käsitellä niitä.
Pakkoajatuksista voi tulla valtavan ärsyttäviä. Muistele kaikkia niitä hetkiä, kun jokin laulu soi päässäsi etkä saanut sitä lakkaamaan. Itse asiassa mitä enemmän yritit olla kuuntelematta ja hyräilemättä, sitä voimakkaammin se häiritsi elämääsi.
Sama tapahtuu pakkoajatusten kanssa. Yrityksellä “välttää ajatuksia” on ironisesti kimpoamisvaikutus ja sitten ajatus voimistuu. Avainasia onkin oppia elämään ajatusten rinnalla, suhtautuen niihin kuin olisit katselija omissa mielesi prosesseissa.
Tämä harjoitus ei ole helppo. Olemme jo todenneet, että pakkoajatukset ovat hyvin epämiellyttäviä ja yritämme luonnollisestikin hävittää niitä mielestämme päästäksemme eroon ahdistuksesta. Tässä pakkotoiminnot astuvat kuvaan; lähes tiedostamattomat toiminnot, jotka neutralisoivat epämukavuutta ja saavat pakkoajatukset katoamaan.
Lyhyellä tähtäimellä se näyttää toimivan, mutta pitkällä tähtäimellä “ratkaisusta” tulee se todellinen ongelma. Meistä tulee riippuvaisia näistä pakkotoiminnoista ja me käytämme niitä poistaaksemme nuo pakkoajatukset, jotka näin ollen vain vahvistuvat.
Saatat pitää: Negatiiviset ajatukset: miten päästä niistä eroon?
Strategioita negatiivisten ajatusten hallitsemiseksi
Ideana on olla antamatta periksi pakkotoiminnolle, jonka tarkoituksena on neutralisoida ajatuksia ja välttää ajattelua. Strategiat, jotka ovat toimineet parhaiten pakkoajatusten käsittelyssä, ovat seuraavat.
Kognitiivinen purkaminen
Mielen tapahtumien purkaminen kognitiivisesti merkitsee sitä, että osaamme erottaa ajatukset todellisuudesta ja meistä itsestämme. Eli on siis tarpeellista tiedostaa, että et ole omat ajatuksesi; olet paljon enemmän. Toisaalta on tarpeen myös tiedostaa, että ajatukset eivät ole yhtä kuin todellisuus.
Ajatukset ovat vain ajatuksia: psyykkisiä sisältöjä, mielikuvia ja käsityksiä. Ne eivät ole objektiivisia ja varmistettavissa olevia todellisuuksia. Ei siis ole mitään mieltä toimia näiden ajatusten mukaan, jotka eivät vastaa todellisuutta.
On paljon toimivampaa käsitellä ajatuksia epämiellyttävinä kokonaisuuksina ja katsoa niiden ohimenoa. Voit jopa tervehtiä niitä ja antaa niiden olla, kunnes ne alkavat heiketä.
Kuinka käsitellä pakkoajatuksia: lakkaa antamasta niille niin suurta merkitystä
Pakkoajatusten kontrolloimiseksi on oleellista antaa niille vähemmän arvoa.
Sinun ei tarvitse antaa painoarvoa ajatukselle vain koska se on mielessäsi. Totesimme jo, että ajattelu on hyvin inhimillistä, aivan kuten unelmointi.
Meillä kaikilla on ajatuksia, joita meitä hävettäisi tunnustaa tai kertoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat tärkeitä tai että ne määrittelisivät meitä jollakin tavalla. Näin ollen hyvä keino on vähentää sitä painoarvoa, jota annamme ajattelulle.
Kuinka käsitellä pakkoajatuksia: anna ajatustesi tulla vapaasti
Paitsi että ajatuksia ei tarvitse juosta karkuun, meidän on yritettävä myös harjoitella ottamaan ne avosylin vastaan. Omien demoniemme hyväksyminen merkitsee sitä, että suhtaudumme avoimesti niiden läsnäoloon, vaikka emme pitäisikään niistä.
Estä pakkotoiminnot
Tämä kohta on keskeinen. Jokainen tekemämme pakkotoiminto kertoo ajatuksillemme sen, että ne ovat oikeassa. Eli teemme todellisen teon ajatuksen pohjalta. Todellisuus ja mieli ovat kaksi erillistä maailmaa, jotka eivät välttämättä liity kovinkaan paljon toisiinsa. Onkin oleellista pyrkiä estämään pakkotoimintoja, jotta et ruokkisi enemmän pakkoajatuksiasi.
Yritätkö keksiä keinoa käsitellä pakkoajatuksia?
Kuten olet nyt toivottavasti oppinut, on monta strategiaa tehdä se ja estää noita ajatuksia kontrolloimasta elämääsi. On silti myös kannattavaa käydä psykologilla, josta saat lisätukea ja ohjausta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ruiz, M.A., Díaz, M. I., Villalobos, A. (2012). Manual de Técnicas de Intervención Cognitivo Conductuales. Desclée De Brouwer, S.A
- Julien, D., O’Connor, K. P., & Aardema, F. (2007). Intrusive thoughts, obsessions, and appraisals in obsessive-compulsive disorder: A critical review. Clinical Psychology Review. Elsevier Inc. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2006.12.004
- Kühn S, Schmiedek F, Brose A, Schott BH, Lindenberger U, Lövden M. The neural representation of intrusive thoughts. Soc Cogn Affect Neurosci. 2013;8(6):688–693. doi:10.1093/scan/nss047
- Masuda, A., Twohig, M. P., Stormo, A. R., Feinstein, A. B., Chou, Y. Y., & Wendell, J. W. (2010). The effects of cognitive defusion and thought distraction on emotional discomfort and believability of negative self-referential thoughts. Journal of Behavior Therapy and Experimental Psychiatry, 41(1), 11–17. https://doi.org/10.1016/j.jbtep.2009.08.006
- Morein-Zamir S, Fineberg NA, Robbins TW, Sahakian BJ. Inhibition of thoughts and actions in obsessive-compulsive disorder: extending the endophenotype?. Psychol Med. 2010;40(2):263–272. doi:10.1017/S003329170999033X
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.