Krooninen murehtiminen: 3 vaikutusta terveyteen
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri José Gerardo Rosciano Paganelli
Krooninen murehtiminen on yleinen psykologinen ongelma tänä päivänä. Kuten voit kuvitella, siihen liittyy melkein jokaisessa tapauksessa stressiä ja painetta.
Krooninen murehtiminen on ahdistuksen kaltainen tuntemus, joka voi aiheuttaa siitä kärsivälle ihmiselle paljon henkistä sekä fyysistä harmia. Se on kuin henkinen myrsky, pohjaton kaivo johon putoaa joka ikinen päivä. Olotila, jossa et voi lakata murehtimasta asioita jotka eivät ole tapahtuneet, tai jotka ovat yksinkertaisesti jo tapahtuneet aiemmin.
Näissä tilanteissa – kun mielesi on pakkomielteisesti päättänyt takertua johonkin kärsimyksen tunteeseen tai pakkomielteisesti ajattelemaan jotakin tiettyä aihetta – tuottavuutesi heikkenee. Tämä taas jatkumona tulee heikentämään elämänlaatuasi.
On tärkeää muistaa, että murehtiminen ei ole niin hyödyllistä kuin asioiden kohtaaminen.
Miksi ei? Koska kun murehdit liikaa, alat tuntemaan ainoastaan negatiivisia tunteita, sekä avuttomuutta. Sitten lakkaat olemasta tuottava, koska et keskity käytännön keinoihin asioiden parantamiseksi.
On myös tärkeää muistaa yksi oleellinen yksityiskohta: krooninen murehtiminen voi vaikuttaa merkittävästi terveydentilaasi.
Katsotaanpa hieman tarkemmin, mitä vaikutuksia kroonisella murehtimisella on, ja kuinka voit välttyä sen aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta.
1. Kroonisen murehtimisen aiheuttama lihasjännitys
Melkein jokainen meistä voi samaistua tähän tunteeseen ja on kokenut sen ainakin kerran elämässään. Päivän päätteeksi huomaat että niskasi sekä leukasi lihakset ovat paljon jännittyneemmät kuin aiemmin, ja jopa kipeät.
Yleensä emme huomaa murehtimisen aiheuttamia biologisia reaktioita kehossamme.
- Kun murehdit liikaa päivän aikana, aivosi alkaa välittämään verenkiertoosi kortisolia eli stressihormonia.
- Kortisolin olemassaolon tehtävänä on valmistella kehoasi pakenemaan tai taistelemaan vaaran uhatessa.
- Aivosi alkavat lähettämään energiaa ja verta lihaksillesi, jotta kehosi on valmiina kohtaamaan sitä uhkaavan vaaran, joksi se luulee stressiäsi.
- Kaikki tämä luo jännittyneisyyttä lihaksiin sekä niveliin. Tästä seurauksena saatat kärsiä päänsäryistä, vatsakivuista tai huimauksesta.
Mitä voit tehdä vähentääksesi lihasten jännittyneisyyttä?
Olet nyt jo tietoinen, että lihastesi ylimääräinen jännittyneisyys johtuu liiallisesta murehtimisesta. Sinun strategiasi ongelman kohtaamiseksi tulisikin siis olla taisteleminen näiden pakkomielteisten ajatusten läpi.
Ota seuraavat vinkit käyttöön ahdistuksen, murehtimisen sekä stressin aiheuttamien ongelmien minimoimiseksi:
- Tehokkaita, lyhytkestoisia liikuntasuorituksia. Sinun täytyy päästää ulos ylimääräistä energiaasi jollakin tavalla, joten on kanavoi se johonkin järkevään, kuten liikuntaan. Väsytä ruumiisi rauhoittaaksesi mieltäsi!
- Voit valita lukuisista eri urheilulajeista ja liikkeistä itsellesi mieluisimman – muista kuitenkin liikkuessasi olla erityisen varovainen, mikäli kärsit lihaskrampeista.
- Sarja vatsalihasliikkeitä, 10 minuuttia juoksumatolla, tai Zumba-tunti saattaa olla juuri se mitä kehosi ja mielesi tällä hetkellä tarvitsee.
2. Murehtiminen ja krooninen väsymys
Näin käy useimmille ihmisille jossakin vaiheessa elämää: henkinen uupumus, jonka murehtiminen ja ahdistus aiheuttavat, on kehon aiheuttama reaktio kun se ei tiedä kuinka käsitellä kaikkea stressiä.
Mielesi vie kaiken energian keholtasi, etkä jaksa parhaista yrityksistäsi huolimattakaan suorittaa päivittäisiä askareitasi.
Pala kerrallaan sinusta tulee tämän uuvuttavan kierteen uhri. Fyysinen uupumuksesi ja krooninen murehtiminen saavat sinut vankilaan oman pääsi ja kehosi sisälle.
Mitä voit tehdä vähentääksesi väsymyksen vaikutuksia?
Yksi positiivinen lähestymistapa huoliesi kohtaamiseksi on tehdä murehtimisesta eräänlainen aikataulutettu aktiviteetti osaksi päivän muita menoja. Toimi näin:
- Aseta itsellesi tietty aika päivästä, jolloin istahdat alas puimaan huolia ja murheitasi, ja kuinka ratkaista ne.
- Kun epämiellyttävä ajatus hiipii mieleesi päivän aikana, sano itsellesi “Nyt ei ole oikea hetki antaa tämän ajatuksen viedä energiaani ja huomiotani, mietin sitä myöhemmin kun olen saanut muut työni hoidettua.”
- Kaikki murehtiminen voi olla hyödyllistä, kunhan ongelmaan keskittyy ja etsii asioille ratkaisun. Jos murehtimallesi ongelmalle ei ole olemassa mitään ratkaisua, on turha kuluttaa energiaa sen miettimiseen.
- On myös hyvin tärkeää opetella olemaan viemättä murehtimista illalla sänkyyn nukkumaan mennessä.
3. Krooninen murehtiminen heikentää vastustuskykyäsi
On luonnollista ja ymmärrettävää stressata töihin liittyvistä asioista kuten isosta projektista, haastattelusta tai tulevasta konferenssista.
Ongelma syntyy kuitenkin silloin, kun murehtimisesta tulee osa jokapäiväistä elämääsi ja kun se ottaa vallan ajatuksistasi.
- Jos ajatuksesi ja reaktiosi asioihin ovat aina negatiivisia, niillä tulee olemaan suuri vaikutus terveydentilaasi.
- Stressi lisää kehossasi olevan kortisolin sekä adrenaliinin määrää.
- Tällöin koko kehosi on asettautunut ns. “hälytystilaan”, koska aivosi uskovat että kehoasi uhkaa jokin todellinen vaara.
- Kaikki biologiset järjestelmäsi ja energiasi suuntaa suoraan lihaksiisi sekä aivoihisi. Tällöin immuunisuojasi jää täysin vaille huomiota, asettaen sen vaaraan.
- Kun vastustuskykysi on heikentynyt, se ei pysty taistelemaan kunnolla mahdollisia viruksia ja bakteereita vastaan. Silloin sairastut helpommin erilaisiin tauteihin, kuten tulehduksiin, flunssaan ja allergioihin.
Mitä voit tehdä huolehtiaksesi vastustuskyvystäsi?
Älä jätä tämän päivän murheitasi huomiselle – älä anna lumipallon kasvaa kasvamistaan, kunnes et enää pysty käsittelemään ongelmaasi. Käsittele ongelma heti, äläkä viivyttele sen kohtaamista.
Kun kärsit stressaavista ja ahdistavista elämäntilanteista, sisällytä ruokavalioosi mahdollisimman paljon tuoreita hedelmiä ja kasviksia, ja vältä valmisaterioita, sekä ylipäätään ruokia jotka ovat täynnä tyydyttyneitä rasvoja.
Ole sosiaalinen ja jaa huolesi muiden ihmisten kanssa. Nojaudu ystäviesi tukeen ja kiinnitä huomiosi pois ahdistuksen ja negatiivisten ajatustesi parista.
Harrasta säännöllisesti liikuntaa, noin puoli tuntia päivittäin on suositeltava määrä. Hengitä syvään, aktivoi verenkiertosi, rentouta jännittyneet lihaksesi sekä vapauta mielesi.
Yhteenvetona siis huomaat, että on olemassa useita eri keinoja taistella kroonista murehtimista vastaan. Etsi juuri sinulle sopiva strategia tämän artikkelin ohjeista – ala ohjaamaan ahdistuksen tunteesi oikein ja elä onnellisempaa elämää!
Krooninen murehtiminen on yleinen psykologinen ongelma tänä päivänä. Kuten voit kuvitella, siihen liittyy melkein jokaisessa tapauksessa stressiä ja painetta.
Krooninen murehtiminen on ahdistuksen kaltainen tuntemus, joka voi aiheuttaa siitä kärsivälle ihmiselle paljon henkistä sekä fyysistä harmia. Se on kuin henkinen myrsky, pohjaton kaivo johon putoaa joka ikinen päivä. Olotila, jossa et voi lakata murehtimasta asioita jotka eivät ole tapahtuneet, tai jotka ovat yksinkertaisesti jo tapahtuneet aiemmin.
Näissä tilanteissa – kun mielesi on pakkomielteisesti päättänyt takertua johonkin kärsimyksen tunteeseen tai pakkomielteisesti ajattelemaan jotakin tiettyä aihetta – tuottavuutesi heikkenee. Tämä taas jatkumona tulee heikentämään elämänlaatuasi.
On tärkeää muistaa, että murehtiminen ei ole niin hyödyllistä kuin asioiden kohtaaminen.
Miksi ei? Koska kun murehdit liikaa, alat tuntemaan ainoastaan negatiivisia tunteita, sekä avuttomuutta. Sitten lakkaat olemasta tuottava, koska et keskity käytännön keinoihin asioiden parantamiseksi.
On myös tärkeää muistaa yksi oleellinen yksityiskohta: krooninen murehtiminen voi vaikuttaa merkittävästi terveydentilaasi.
Katsotaanpa hieman tarkemmin, mitä vaikutuksia kroonisella murehtimisella on, ja kuinka voit välttyä sen aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta.
1. Kroonisen murehtimisen aiheuttama lihasjännitys
Melkein jokainen meistä voi samaistua tähän tunteeseen ja on kokenut sen ainakin kerran elämässään. Päivän päätteeksi huomaat että niskasi sekä leukasi lihakset ovat paljon jännittyneemmät kuin aiemmin, ja jopa kipeät.
Yleensä emme huomaa murehtimisen aiheuttamia biologisia reaktioita kehossamme.
- Kun murehdit liikaa päivän aikana, aivosi alkaa välittämään verenkiertoosi kortisolia eli stressihormonia.
- Kortisolin olemassaolon tehtävänä on valmistella kehoasi pakenemaan tai taistelemaan vaaran uhatessa.
- Aivosi alkavat lähettämään energiaa ja verta lihaksillesi, jotta kehosi on valmiina kohtaamaan sitä uhkaavan vaaran, joksi se luulee stressiäsi.
- Kaikki tämä luo jännittyneisyyttä lihaksiin sekä niveliin. Tästä seurauksena saatat kärsiä päänsäryistä, vatsakivuista tai huimauksesta.
Mitä voit tehdä vähentääksesi lihasten jännittyneisyyttä?
Olet nyt jo tietoinen, että lihastesi ylimääräinen jännittyneisyys johtuu liiallisesta murehtimisesta. Sinun strategiasi ongelman kohtaamiseksi tulisikin siis olla taisteleminen näiden pakkomielteisten ajatusten läpi.
Ota seuraavat vinkit käyttöön ahdistuksen, murehtimisen sekä stressin aiheuttamien ongelmien minimoimiseksi:
- Tehokkaita, lyhytkestoisia liikuntasuorituksia. Sinun täytyy päästää ulos ylimääräistä energiaasi jollakin tavalla, joten on kanavoi se johonkin järkevään, kuten liikuntaan. Väsytä ruumiisi rauhoittaaksesi mieltäsi!
- Voit valita lukuisista eri urheilulajeista ja liikkeistä itsellesi mieluisimman – muista kuitenkin liikkuessasi olla erityisen varovainen, mikäli kärsit lihaskrampeista.
- Sarja vatsalihasliikkeitä, 10 minuuttia juoksumatolla, tai Zumba-tunti saattaa olla juuri se mitä kehosi ja mielesi tällä hetkellä tarvitsee.
2. Murehtiminen ja krooninen väsymys
Näin käy useimmille ihmisille jossakin vaiheessa elämää: henkinen uupumus, jonka murehtiminen ja ahdistus aiheuttavat, on kehon aiheuttama reaktio kun se ei tiedä kuinka käsitellä kaikkea stressiä.
Mielesi vie kaiken energian keholtasi, etkä jaksa parhaista yrityksistäsi huolimattakaan suorittaa päivittäisiä askareitasi.
Pala kerrallaan sinusta tulee tämän uuvuttavan kierteen uhri. Fyysinen uupumuksesi ja krooninen murehtiminen saavat sinut vankilaan oman pääsi ja kehosi sisälle.
Mitä voit tehdä vähentääksesi väsymyksen vaikutuksia?
Yksi positiivinen lähestymistapa huoliesi kohtaamiseksi on tehdä murehtimisesta eräänlainen aikataulutettu aktiviteetti osaksi päivän muita menoja. Toimi näin:
- Aseta itsellesi tietty aika päivästä, jolloin istahdat alas puimaan huolia ja murheitasi, ja kuinka ratkaista ne.
- Kun epämiellyttävä ajatus hiipii mieleesi päivän aikana, sano itsellesi “Nyt ei ole oikea hetki antaa tämän ajatuksen viedä energiaani ja huomiotani, mietin sitä myöhemmin kun olen saanut muut työni hoidettua.”
- Kaikki murehtiminen voi olla hyödyllistä, kunhan ongelmaan keskittyy ja etsii asioille ratkaisun. Jos murehtimallesi ongelmalle ei ole olemassa mitään ratkaisua, on turha kuluttaa energiaa sen miettimiseen.
- On myös hyvin tärkeää opetella olemaan viemättä murehtimista illalla sänkyyn nukkumaan mennessä.
3. Krooninen murehtiminen heikentää vastustuskykyäsi
On luonnollista ja ymmärrettävää stressata töihin liittyvistä asioista kuten isosta projektista, haastattelusta tai tulevasta konferenssista.
Ongelma syntyy kuitenkin silloin, kun murehtimisesta tulee osa jokapäiväistä elämääsi ja kun se ottaa vallan ajatuksistasi.
- Jos ajatuksesi ja reaktiosi asioihin ovat aina negatiivisia, niillä tulee olemaan suuri vaikutus terveydentilaasi.
- Stressi lisää kehossasi olevan kortisolin sekä adrenaliinin määrää.
- Tällöin koko kehosi on asettautunut ns. “hälytystilaan”, koska aivosi uskovat että kehoasi uhkaa jokin todellinen vaara.
- Kaikki biologiset järjestelmäsi ja energiasi suuntaa suoraan lihaksiisi sekä aivoihisi. Tällöin immuunisuojasi jää täysin vaille huomiota, asettaen sen vaaraan.
- Kun vastustuskykysi on heikentynyt, se ei pysty taistelemaan kunnolla mahdollisia viruksia ja bakteereita vastaan. Silloin sairastut helpommin erilaisiin tauteihin, kuten tulehduksiin, flunssaan ja allergioihin.
Mitä voit tehdä huolehtiaksesi vastustuskyvystäsi?
Älä jätä tämän päivän murheitasi huomiselle – älä anna lumipallon kasvaa kasvamistaan, kunnes et enää pysty käsittelemään ongelmaasi. Käsittele ongelma heti, äläkä viivyttele sen kohtaamista.
Kun kärsit stressaavista ja ahdistavista elämäntilanteista, sisällytä ruokavalioosi mahdollisimman paljon tuoreita hedelmiä ja kasviksia, ja vältä valmisaterioita, sekä ylipäätään ruokia jotka ovat täynnä tyydyttyneitä rasvoja.
Ole sosiaalinen ja jaa huolesi muiden ihmisten kanssa. Nojaudu ystäviesi tukeen ja kiinnitä huomiosi pois ahdistuksen ja negatiivisten ajatustesi parista.
Harrasta säännöllisesti liikuntaa, noin puoli tuntia päivittäin on suositeltava määrä. Hengitä syvään, aktivoi verenkiertosi, rentouta jännittyneet lihaksesi sekä vapauta mielesi.
Yhteenvetona siis huomaat, että on olemassa useita eri keinoja taistella kroonista murehtimista vastaan. Etsi juuri sinulle sopiva strategia tämän artikkelin ohjeista – ala ohjaamaan ahdistuksen tunteesi oikein ja elä onnellisempaa elämää!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Morey, J. N., Boggero, I. A., Scott, A. B., & Segerstrom, S. C. (2015). Current directions in stress and human immune function. Current Opinion in Psychology. https://doi.org/10.1016/j.copsyc.2015.03.007
- O’Leary, A. (1990). Stress, Emotion, and Human Immune Function. Psychological Bulletin. https://doi.org/10.1037/0033-2909.108.3.363
- Padgett, D. A., & Glaser, R. (2003). How stress influences the immune response. Trends in Immunology. https://doi.org/10.1016/S1471-4906(03)00173-X
- Salleh, M. R. (2008). Life event, stress and illness. Malaysian Journal of Medical Sciences. https://doi.org/10.1126/science.790570
- Segerstrom, S. C., & Miller, G. E. (2004). Psychological stress and the human immune system: A meta-analytic study of 30 years of inquiry. Psychological Bulletin. https://doi.org/10.1037/0033-2909.130.4.601
- Stults-Kolehmainen, M. A., & Sinha, R. (2014). The effects of stress on physical activity and exercise. Sports Medicine. https://doi.org/10.1007/s40279-013-0090-5
- Webster Marketon, J. I., & Glaser, R. (2008). Stress hormones and immune function. Cellular Immunology. https://doi.org/10.1016/j.cellimm.2007.09.006
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.