Kipsit ja lastat: käyttötavat ja huolto
Kipsit ja lastat suojaavat vammautuneita kehonosia ja auttavat nopeuttamaan paranemista rajoittamalla kyseisten kehonosien liikettä. Lisäksi ne auttavat vähentämään alueen kipua. Yleensä kipsit ja lastat valmistetaan muovista, kankaasta, kipsistä tai lasikuidusta.
Vaikka kipseillä ja lastoilla on pohjimmiltaan sama käyttötarkoitus, niiden käyttöön liittyy myös pieniä eroja. Esimerkiksi lasta on paras valinta silloin, kun vammakohdassa esiintyy tulehdusta, sillä lastan voi säätää tuntumaan mukavammalta. Tämä auttaa ehkäisemään myös verenkierron häiriöitä, jotka saattaisivat lisätä kipua.
Heti kun tulehdus väistyy, vaihtaa lääkäri yleensä lastan tilalle kipsin. Kipsit ovat jäykempiä ja tiiviimpiä ja suojaavat siten paremmin vamma-aluetta, oli kyseessä sitten murtunut luu tai nyrjähdys.
Kipsit ja lastat: huolto
Vaikka kipsit ja lastat voi olla valmistettu eri materiaaleista ja niitä käytetään hieman eri olosuhteissa, niitä huolletaan suhteellisen samalla tavalla. Seuraavaksi kerromme, mitä niiden huollossa tulisi ottaa huomioon.
1. Pidä kipsit ja lastat kuivina
Suurin osa kipseistä ja lastoista ei ole vedenkestäviä, mistä syystä ne on yleensä pidettävä suojassa kastumiselta. Kuinka niiden kanssa sitten toimitaan suihkussa tai uidessa? Peitä kipsi muovipussilla tai irrallisella hihalla.
Jos kipsit tai lastat pääsevät kastumaan ja kosteus leviää sisempään kerrokseen (siihen joka on ihoa vasten), se ei kuivu kovin helposti. Tämä voi aiheuttaa ihottumaa, punoitusta, kutinaa ja pahimmassa tapauksessa tulehduksen iholla.
2. Vältä ihon raapimista
Toisinaan kipsit ja lastat voivat aiheuttaa sietämätöntä kutinaa iholla. Jos olet joskus kokenut tämän, olet melko varmasti yrittänyt rapsuttaa aluetta lyijykynällä tai muulla terävällä esineellä. Tämä ei kannata, sillä nämä välineet voivat jäädä kiinni kipsiin ja aiheuttaa tulehduksen.
Yksi parhaista keinoista vähentää kutinan tunnetta iholla on puhaltaa viileää ilmaa kipsiin hiustenkuivaajalla. Vaikka se ei poista kutinaa kokonaan, se antaa hieman helpotusta.
Käy lukemassa tämäkin artikkeli: Taistele vartalon kuivaa ihoa vastaan sokerikuorinnan avulla
3. Pidä silmällä mahdollisia halkeamia
Kipsit ja lastat halkeilevat joskus, mikä voi olla ongelmallista. Pidä silmällä mahdollisia halkeamia. Tarkastele, näyttääkö mikään alue epämuodostuneelta tai tuntuuko se muuta kipsiä/lastaa pehmeämmältä.
Vaurioitunut lasta tai kipsi voi aiheuttaa ruhjeita iholla sekä lisätä tulehdusta ja kipua. Tee tarkastus päivittäin ja pidä silmällä mahdollista ihon punoitusta – tämä on erittäin tärkeää, jotta vamma ei pahene.
4. Vaihda niitä mahdollisimman vähän
Kun lapsen luu murtuu, lapsi usein piirtelee kuvia kipsiinsä tai pyytää ystäviään laittamaan siihen nimikirjoituksensa. Tästä ei ole haittaa itsessään, mutta ongelmia syntyy silloin kun lapsi alkaa vetää ja liikuttaa kipsin sisäosaa, joka on kosketuksissa ihoon. Tämä voi aiheuttaa pahoja haavaumia.
Parasta on olla puuttumatta kipsiin. Sen pintaan voi kirjoittaa ongelmitta, mutta parasta on käyttää vedenkestävää tussia, jotta kipsi ei näytä epäsiistiltä.
Kiinnitä huomiota näihin tuntemuksiin
Edellä mainittujen kohtien lisäksi on kiinnitettävä huomiota erilaisiin tuntemuksiin, joihin liittyy terveysriskejä. Niitä ei siis tule sivuuttaa.
Tässä niistä joitakin:
- Sormien tai varpaiden puutumisesta johtuva kihelmöinti.
- Tunnon katoaminen raajoista.
- Iho alkaa muuttua sinertäväksi, valkoiseksi tai violetiksi.
- Kipsin tai lastan ympärillä oleva iho punoittaa.
- Vammautunut raaja tulehtuu kipsin tai lastan käytön aikana.
Kaikki nämä tilanteet vaativat välitöntä lääkärinhoitoa. Jos asian antaa olla tai odottaa tulehduksen, punoituksen tai arkuuden katoamista, se voi johtaa vakaviin ongelmiin.
Jos lisäksi esiintyy kuumetta, epätavallista hajua tai kipua, johon eivät auta lääkärin määräämät särkylääkkeet, on lähdettävä päivystykseen.
Kipsit ja lastat suojaavat vammautuneita kehonosia ja auttavat nopeuttamaan paranemista rajoittamalla kyseisten kehonosien liikettä. Lisäksi ne auttavat vähentämään alueen kipua. Yleensä kipsit ja lastat valmistetaan muovista, kankaasta, kipsistä tai lasikuidusta.
Vaikka kipseillä ja lastoilla on pohjimmiltaan sama käyttötarkoitus, niiden käyttöön liittyy myös pieniä eroja. Esimerkiksi lasta on paras valinta silloin, kun vammakohdassa esiintyy tulehdusta, sillä lastan voi säätää tuntumaan mukavammalta. Tämä auttaa ehkäisemään myös verenkierron häiriöitä, jotka saattaisivat lisätä kipua.
Heti kun tulehdus väistyy, vaihtaa lääkäri yleensä lastan tilalle kipsin. Kipsit ovat jäykempiä ja tiiviimpiä ja suojaavat siten paremmin vamma-aluetta, oli kyseessä sitten murtunut luu tai nyrjähdys.
Kipsit ja lastat: huolto
Vaikka kipsit ja lastat voi olla valmistettu eri materiaaleista ja niitä käytetään hieman eri olosuhteissa, niitä huolletaan suhteellisen samalla tavalla. Seuraavaksi kerromme, mitä niiden huollossa tulisi ottaa huomioon.
1. Pidä kipsit ja lastat kuivina
Suurin osa kipseistä ja lastoista ei ole vedenkestäviä, mistä syystä ne on yleensä pidettävä suojassa kastumiselta. Kuinka niiden kanssa sitten toimitaan suihkussa tai uidessa? Peitä kipsi muovipussilla tai irrallisella hihalla.
Jos kipsit tai lastat pääsevät kastumaan ja kosteus leviää sisempään kerrokseen (siihen joka on ihoa vasten), se ei kuivu kovin helposti. Tämä voi aiheuttaa ihottumaa, punoitusta, kutinaa ja pahimmassa tapauksessa tulehduksen iholla.
2. Vältä ihon raapimista
Toisinaan kipsit ja lastat voivat aiheuttaa sietämätöntä kutinaa iholla. Jos olet joskus kokenut tämän, olet melko varmasti yrittänyt rapsuttaa aluetta lyijykynällä tai muulla terävällä esineellä. Tämä ei kannata, sillä nämä välineet voivat jäädä kiinni kipsiin ja aiheuttaa tulehduksen.
Yksi parhaista keinoista vähentää kutinan tunnetta iholla on puhaltaa viileää ilmaa kipsiin hiustenkuivaajalla. Vaikka se ei poista kutinaa kokonaan, se antaa hieman helpotusta.
Käy lukemassa tämäkin artikkeli: Taistele vartalon kuivaa ihoa vastaan sokerikuorinnan avulla
3. Pidä silmällä mahdollisia halkeamia
Kipsit ja lastat halkeilevat joskus, mikä voi olla ongelmallista. Pidä silmällä mahdollisia halkeamia. Tarkastele, näyttääkö mikään alue epämuodostuneelta tai tuntuuko se muuta kipsiä/lastaa pehmeämmältä.
Vaurioitunut lasta tai kipsi voi aiheuttaa ruhjeita iholla sekä lisätä tulehdusta ja kipua. Tee tarkastus päivittäin ja pidä silmällä mahdollista ihon punoitusta – tämä on erittäin tärkeää, jotta vamma ei pahene.
4. Vaihda niitä mahdollisimman vähän
Kun lapsen luu murtuu, lapsi usein piirtelee kuvia kipsiinsä tai pyytää ystäviään laittamaan siihen nimikirjoituksensa. Tästä ei ole haittaa itsessään, mutta ongelmia syntyy silloin kun lapsi alkaa vetää ja liikuttaa kipsin sisäosaa, joka on kosketuksissa ihoon. Tämä voi aiheuttaa pahoja haavaumia.
Parasta on olla puuttumatta kipsiin. Sen pintaan voi kirjoittaa ongelmitta, mutta parasta on käyttää vedenkestävää tussia, jotta kipsi ei näytä epäsiistiltä.
Kiinnitä huomiota näihin tuntemuksiin
Edellä mainittujen kohtien lisäksi on kiinnitettävä huomiota erilaisiin tuntemuksiin, joihin liittyy terveysriskejä. Niitä ei siis tule sivuuttaa.
Tässä niistä joitakin:
- Sormien tai varpaiden puutumisesta johtuva kihelmöinti.
- Tunnon katoaminen raajoista.
- Iho alkaa muuttua sinertäväksi, valkoiseksi tai violetiksi.
- Kipsin tai lastan ympärillä oleva iho punoittaa.
- Vammautunut raaja tulehtuu kipsin tai lastan käytön aikana.
Kaikki nämä tilanteet vaativat välitöntä lääkärinhoitoa. Jos asian antaa olla tai odottaa tulehduksen, punoituksen tai arkuuden katoamista, se voi johtaa vakaviin ongelmiin.
Jos lisäksi esiintyy kuumetta, epätavallista hajua tai kipua, johon eivät auta lääkärin määräämät särkylääkkeet, on lähdettävä päivystykseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Boyd, A. S., Benjamin, H. J., & Asplund, C. (2009, September 1). Splints and casts: Indications and methods. American Family Physician. American Academy of Family Physicians. https://doi.org/10.1097/01.inf.0000360958.34900.18
- Boyd, A. S., Benjamin, H. J., & Asplund, C. (2009, January 1). Principles of casting and splinting. American Family Physician. https://doi.org/https://doi.org/
- Rizzone, K., & Gregory, A. (2013). Using Casts, Splints, and Braces in the Emergency Department. Clinical Pediatric Emergency Medicine, 14(4), 340–348. https://doi.org/10.1016/j.cpem.2013.11.003
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.