Logo image
Logo image

Kawasakin tauti: oireet, aiheuttajat ja hoito

3 minuuttia
Kawasakin tauti on harvinainen lapsiin vaikuttava sairaus. Se aiheuttaa verisuonten tulehtumista ja kuumetta, ja se vaikuttaa toisinaan joltakin toiselta sairaudelta. Lue eteenpäin saadaksesi lisää tietoa tästä sairaudesta.
Kawasakin tauti: oireet, aiheuttajat ja hoito
Viimeisin päivitys: 29 heinäkuuta, 2022

Kawasakin tauti on harvinainen lastensairaus. Sen esiintyvyys ei ole kovin suuri, mutta on tärkeää, että lääkäri tietää sen olemassaolosta sairauden havaitsemiseksi nuorella potilaalla.

Sairaudelle on ominaista verisuonten tulehtuminen. Sairaus ei erottele valtimoita ja laskimoita, vaan voi vaikuttaa niistä kumpaan tahansa. Se pystyy myös tulehduttamaan kasvojen (kuten nenässä ja suussa olevat) imusolmukkeet ja limakalvot.

Kawasakin tauti vaikuttaa yleisesti ottaen alle 5-vuotiaisiin lapsiin. Se on yleisempää poikien kuin tyttöjen keskuudessa, mutta esiintyvyyserot ovat pieniä. Tautia esiintyy enemmän joidenkin etnisten ryhmien keskuudessa kuin toisten, kuten esimerkiksi japanilaisilla ihmisillä sairauden esiintyvyys on suurempi.

Sairauden aiheuttaja ja alkuperä eivät ole selvillä. Mikrobien interventiota pidetään joidenkin hypoteesien mukaan oireiden laukaisijana, mutta tutkijat eivät ole vielä todistaneet tätä väitettä. Osa lääkäreistä epäilee myös perheen perinnöllisen alttiuden vaikuttavan sairauden syntymiseen, vaikka sen toimintatapaa ei olekaan selvitetty täysin.

Kawasakin taudin oireet

Kawasakin tauti koostuu kolmesta progressiivisesta vaiheesta:

  • Ensimmäisenä oireena on korkea kuume (melkein 40 astetta) ja sairauden 72 tunnin kehittyminen. Siihen liittyy yleensä sidekalvontulehdus ilman punoitusta, sekä ylävartalon ja sukupuolielinten alueella esiintyvää ihottumaa.
    • Punasilmäinen kuume ja ihottuman puhkeaminen hämäävät ensin potilasta tutkivaa lääkäriä. Jos imusolmukkeet tulehtuvat, ilmestyy sen seurauksena ihonalaisia kohoumia. Näin tapahtuu yleensä kaulan imusolmukkeille ja siihen liittyy myös käsien ja jalkojen suurentumista.
  • Oireiden toisessa vaiheessa iho alkaa hilseillä. Ärsyyntynyt ja tulehtunut iho alkaa kuoriutua suurissa osissa, varsinkin raajoissa. Potilas saattaa kärsiä gastroenteriitistä, johon liittyy oksentelua, ripulia sekä nivelkipua. Kuume yleensä laantuu tässä vaiheessa.
  • Kawasakin taudin viimeisessä vaiheessa ei ilmene enää uusia oireita, mutta jo syntyneet oireet katoavat hitaasti. Toipuminen vie kauan aikaa ja lapsen on vaikea palautua takaisin sairautta edeltäneelle aktiivisuustasolle.
Some figure
Kuume on Kawasakin taudin ensimmäinen oire. Ilman kuumetta lääkäri ei epäile tätä sairautta.

Lue myös: Kuinka keuhkokuume vaikuttaa kehoon?

Kuinka Kawasakin tauti diagnosoidaan?

Maailman lääkäriyhdistykset ovat kehittäneet kriteerit sisältävän oppaan Kawasakin taudin diagnosoimiseen. Taudin oireena on aina kuume ja lisäksi neljä muuta oiretta:

  • Käsien ja jalkojen turpoaminen
  • Kielen turpoaminen ja kuoppaisuus sekä kuivat huulet
  • Ihon kuoriutuminen ylä- tai alaraajoissa
  • Ihottuma vähäisellä toistuvalla kaavalla
  • Kohdunkaulan imusolmukkeiden suurentuminen
  • Sidekalvontulehdus ja punaiset silmät

Oireiden havaitsemisen lisäksi lääkärin tulee myös karsia pois muut sairaudet, jotka voidaan sekoittaa Kawasakin tautiin. Jos sairauden epäily on kohtuullista, voit aina pyytää sydämen ultraäänitutkimuksen tekemistä, jolla havaitaan verisuonten tulehtuminen.

Lue myös: 7 faktaa sydämen sivuäänistä

Kawasakin taudin hoito

Some figure
Kawasakin taudin havaitsemiseksi lastenlääkärin täytyy olla todella tarkkana.

Kawasakin taudin hoito perustuu gammaglobuliineihin, aspiriiniin ja kouristuslääkkeisiin. Tarkoituksena on pysäyttää verisuonten tulehduksesta johtuvan aneurysman (valtion pullistuman) muodostuminen. 

Gammaglobuliineja käytetään suonensisäisesti ja ne ovat tärkeässä osassa tästä sairaudesta johtuvien komplikaatioiden estämisessä. Lääkärit ovat myös huomanneet, että niiden suurin hyöty on sepelvaltimoissa tapahtuvien muutosten ehkäisy.

Mitä tulee aspiriiniin, käyttävät lääkärit sitä tulehduslääkkeenä. Se vähentää myös onneksi kuumetta ja lievittää kipua, mikä voi auttaa muiden oireiden, kuten kuumeen ja nivelkivun, hoidossa. Aspiriinin on tunnettu aiheuttavan haittavaikutuksia lapsilla, joten potilaita suositellaan tarkkailemaan tiiviisti kyseisen hoidon aikana.

Noin 10 % sairauden saaneista lapsista kärsii ongelmista myös toipumisen jälkeen, lähinnä sepelvaltimoihin liittyvistä. Niitä voi ilmestyä jopa 10 % hoitoa ajallaan saaneista potilaista, joten suosittelemme myöhempää seurantaa täydentävien hoitomenetelmien kanssa.

Harvinainen, mutta hoidettavissa oleva sairaus

Toisin kuin muut sairaudet, Kawasakin tauti voidaan hoitaa oikealla hoitosuunnitelmalla ja lähestymistavalla. Onnistuminen riippuu pitkälti oikean ja varhaisen diagnoosin tekemisestä. Aasian maissa lääkärit ovat valppaampia sairauden havaitsemisessa, mutta tapauksia on raportoitu maailmanlaajuisesti. Jos potilaallae siis ilmaantuu yllä kuvailemiamme oireita, voi kyseessä olla Kawasakin tauti.

Kawasakin tauti on harvinainen lastensairaus. Sen esiintyvyys ei ole kovin suuri, mutta on tärkeää, että lääkäri tietää sen olemassaolosta sairauden havaitsemiseksi nuorella potilaalla.

Sairaudelle on ominaista verisuonten tulehtuminen. Sairaus ei erottele valtimoita ja laskimoita, vaan voi vaikuttaa niistä kumpaan tahansa. Se pystyy myös tulehduttamaan kasvojen (kuten nenässä ja suussa olevat) imusolmukkeet ja limakalvot.

Kawasakin tauti vaikuttaa yleisesti ottaen alle 5-vuotiaisiin lapsiin. Se on yleisempää poikien kuin tyttöjen keskuudessa, mutta esiintyvyyserot ovat pieniä. Tautia esiintyy enemmän joidenkin etnisten ryhmien keskuudessa kuin toisten, kuten esimerkiksi japanilaisilla ihmisillä sairauden esiintyvyys on suurempi.

Sairauden aiheuttaja ja alkuperä eivät ole selvillä. Mikrobien interventiota pidetään joidenkin hypoteesien mukaan oireiden laukaisijana, mutta tutkijat eivät ole vielä todistaneet tätä väitettä. Osa lääkäreistä epäilee myös perheen perinnöllisen alttiuden vaikuttavan sairauden syntymiseen, vaikka sen toimintatapaa ei olekaan selvitetty täysin.

Kawasakin taudin oireet

Kawasakin tauti koostuu kolmesta progressiivisesta vaiheesta:

  • Ensimmäisenä oireena on korkea kuume (melkein 40 astetta) ja sairauden 72 tunnin kehittyminen. Siihen liittyy yleensä sidekalvontulehdus ilman punoitusta, sekä ylävartalon ja sukupuolielinten alueella esiintyvää ihottumaa.
    • Punasilmäinen kuume ja ihottuman puhkeaminen hämäävät ensin potilasta tutkivaa lääkäriä. Jos imusolmukkeet tulehtuvat, ilmestyy sen seurauksena ihonalaisia kohoumia. Näin tapahtuu yleensä kaulan imusolmukkeille ja siihen liittyy myös käsien ja jalkojen suurentumista.
  • Oireiden toisessa vaiheessa iho alkaa hilseillä. Ärsyyntynyt ja tulehtunut iho alkaa kuoriutua suurissa osissa, varsinkin raajoissa. Potilas saattaa kärsiä gastroenteriitistä, johon liittyy oksentelua, ripulia sekä nivelkipua. Kuume yleensä laantuu tässä vaiheessa.
  • Kawasakin taudin viimeisessä vaiheessa ei ilmene enää uusia oireita, mutta jo syntyneet oireet katoavat hitaasti. Toipuminen vie kauan aikaa ja lapsen on vaikea palautua takaisin sairautta edeltäneelle aktiivisuustasolle.
Some figure
Kuume on Kawasakin taudin ensimmäinen oire. Ilman kuumetta lääkäri ei epäile tätä sairautta.

Lue myös: Kuinka keuhkokuume vaikuttaa kehoon?

Kuinka Kawasakin tauti diagnosoidaan?

Maailman lääkäriyhdistykset ovat kehittäneet kriteerit sisältävän oppaan Kawasakin taudin diagnosoimiseen. Taudin oireena on aina kuume ja lisäksi neljä muuta oiretta:

  • Käsien ja jalkojen turpoaminen
  • Kielen turpoaminen ja kuoppaisuus sekä kuivat huulet
  • Ihon kuoriutuminen ylä- tai alaraajoissa
  • Ihottuma vähäisellä toistuvalla kaavalla
  • Kohdunkaulan imusolmukkeiden suurentuminen
  • Sidekalvontulehdus ja punaiset silmät

Oireiden havaitsemisen lisäksi lääkärin tulee myös karsia pois muut sairaudet, jotka voidaan sekoittaa Kawasakin tautiin. Jos sairauden epäily on kohtuullista, voit aina pyytää sydämen ultraäänitutkimuksen tekemistä, jolla havaitaan verisuonten tulehtuminen.

Lue myös: 7 faktaa sydämen sivuäänistä

Kawasakin taudin hoito

Some figure
Kawasakin taudin havaitsemiseksi lastenlääkärin täytyy olla todella tarkkana.

Kawasakin taudin hoito perustuu gammaglobuliineihin, aspiriiniin ja kouristuslääkkeisiin. Tarkoituksena on pysäyttää verisuonten tulehduksesta johtuvan aneurysman (valtion pullistuman) muodostuminen. 

Gammaglobuliineja käytetään suonensisäisesti ja ne ovat tärkeässä osassa tästä sairaudesta johtuvien komplikaatioiden estämisessä. Lääkärit ovat myös huomanneet, että niiden suurin hyöty on sepelvaltimoissa tapahtuvien muutosten ehkäisy.

Mitä tulee aspiriiniin, käyttävät lääkärit sitä tulehduslääkkeenä. Se vähentää myös onneksi kuumetta ja lievittää kipua, mikä voi auttaa muiden oireiden, kuten kuumeen ja nivelkivun, hoidossa. Aspiriinin on tunnettu aiheuttavan haittavaikutuksia lapsilla, joten potilaita suositellaan tarkkailemaan tiiviisti kyseisen hoidon aikana.

Noin 10 % sairauden saaneista lapsista kärsii ongelmista myös toipumisen jälkeen, lähinnä sepelvaltimoihin liittyvistä. Niitä voi ilmestyä jopa 10 % hoitoa ajallaan saaneista potilaista, joten suosittelemme myöhempää seurantaa täydentävien hoitomenetelmien kanssa.

Harvinainen, mutta hoidettavissa oleva sairaus

Toisin kuin muut sairaudet, Kawasakin tauti voidaan hoitaa oikealla hoitosuunnitelmalla ja lähestymistavalla. Onnistuminen riippuu pitkälti oikean ja varhaisen diagnoosin tekemisestä. Aasian maissa lääkärit ovat valppaampia sairauden havaitsemisessa, mutta tapauksia on raportoitu maailmanlaajuisesti. Jos potilaallae siis ilmaantuu yllä kuvailemiamme oireita, voi kyseessä olla Kawasakin tauti.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Rodríguez Herrera, Raymundo. “Abordaje diagnóstico y terapéutico de la enfermedad de Kawasaki.” (2019).
  • Rashid AM, Kamal SM, Ashrafuzzaman M & Mustafa KG. Kawasaki disease and its treatment – an update. Curr Rheumatol Rev. 2015; 10(2):109-116.
  • Salamanca, Javier Yesid Pinzón, Rocio Del Pilar Pereira Ospina, and José Miguel Suescún Vargas. “Enfermedad de kawasaki incompleta.” Pediatría 51.2 (2018): 40-42.
  • Troncoso, Gabriela Liliana Santafé. “Enfermedad de Kawasaki.” Revista Médica-Científica CAMbios HECAM 17.1 (2018): 57-60.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.