Logo image
Logo image

7 erilaista lepoa, joita kaikki tarvitsevat

6 minuuttia
Lepoon kuuluu muitakin tapoja kuin nukkuminen. Tiedätkö, millaista lepoa tarvitset? Ota selvää!
7 erilaista lepoa, joita kaikki tarvitsevat
Viimeisin päivitys: 27 heinäkuuta, 2023

Useimmat ihmiset ajattelevat tarvitsevansa enemmän unta, kun he alkavat kokea fyysistä ja henkistä uupumusta. Onkin olemassa näyttöä siitä, että 7-9 tuntia unta päivässä voi vähentää väsymystä, mutta se ei aina riitä. Tiesitkö, että on olemassa muunkinlaista lepoa kuin nukkuminen?

Ensinnäkin on lähdettävä siitä, että uni ja lepo eivät ole sama asia. Tämän selventäminen on tärkeää, sillä monilla ihmisillä on taipumus sekoittaa nämä kaksi asiaa keskenään.

Vaikka uni on avainasemassa levon kannalta, se ei yksin riitä palauttamaan energiaa ja elinvoimaa. Kerromme lisää alla.

Miksi lepo on tärkeää?

Ennen kuin tutustumme levon eri muotoihin, on syytä muistaa sen merkitys. Lepo on yksi fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin peruspilareista. Tässä mielessä siihen ei kuulu ainoastaan optimaalisen unen varmistaminen, vaan myös irrottautuminen muun muassa työstä, akateemisista askareista ja perhetoimista.

Sen päätavoitteena on edistää mielen, kehon ja hengen tasapainoa, jotta voidaan lisätä energian tunnetta, luovuutta, tuottavuutta, henkistä selkeyttä ja terveyttä yleisesti. Kaikki tämä näkyy parempana fyysisenä tilana, parempana tunteiden hallitsemisena ja vähäisempänä taipumuksena sairastua.

7 erilaista lepoa, jota keho tarvitsee

Kun uupumuksen tunne on läsnä ja siihen liittyy myös muun muassa stressiä, ärtyneisyyttä, viivyttelyä ja motivaation puutetta, on tärkeää asettaa lepo etusijalle. Eikä kyse ole vain optimaalisen unijakson varmistamisesta, vaan myös muista irrottautumisen muodoista.

Katsotaanpa lepotyyppejä yksityiskohtaisesti.

1. Fyysinen lepo

Fyysinen väsymys on yksi helpoimmin tunnistettavista. Raajat tuntuvat raskailta, silmät ovat taipuvaisia sulkeutumaan ja on vaikea keskittyä useimpiin tehtäviin.

Jos näin on, sinun on hyvä tietää, että fyysistä lepoa on kahta eri tyyppiä: passiivista ja aktiivista. Tunnetuin on tietysti passiivinen, johon kuuluvat esimerkiksi nukkuminen ja torkkuminen.

Kuten selitetään Nature and Science of Sleepjulkaisussa, uni on ratkaisevan tärkeää aineenvaihduntatoiminnoille ja energiatasapainolle. Se on mukana myös muistissa ja tunteiden säätelyssä. Lyhyiden iltapäiväunien on osoitettu parantavan kognitiivista suorituskykyä ja vireystilaa jopa kahden tunnin ajan niiden ottamisen jälkeen.

Entä mitä tarkoitetaan aktiivisella fyysisellä levolla? Nämä ovat muita toimintoja, jotka edistävät kehon rentoutumista:

  • Jooga.
  • Mindfulness.
  • Venyttely.
  • Reiki.

Mayo Clinicin artikkelissa korostetaan, että tämäntyyppisen levon harjoittaminen lievittää fyysistä ja henkistä stressiä, josta keho voi kärsiä päivittäin. Se auttaa muun muassa säätelemään sydämen ja hengitystaajuutta, stimuloimaan verenkiertoa, vähentämään kroonista kipua, parantamaan unen laatua ja lievittämään väsymystä.

2. Psyykkinen lepo

Useimmat ihmiset ovat kokeneet tunteen, että heidän päänsä “räjähtää”. Ajatukset sumuuntuvat, keskittyminen on vaikeaa ja ylivoimaiset tunteet, kuten ahdistus, stressi ja suru, ovat vallalla.

Tämän seurauksena on vaikea suoriutua opiskelu- tai työtehtävistä, ärtyneisyys on tuntuvaa ja illalla on jopa vaikea nukahtaa. Pahinta on se, että edes nukkuminen ei riitä rauhoittamaan näitä oireita.

Siksi psyykkinen lepo on tärkeää. Mistä se koostuu?

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että mieli irrotetaan kaikesta, mikä liittyy päivittäisiin velvollisuuksiin. Kävele raittiissa ilmassa, etsi rauhallinen tila, nauti aromaterapiasessiosta… Mikä tahansa toiminta, jonka avulla voit pitää tauon “ajattelun pysäyttämiseksi”, on hyvä.

Tässä vaiheessa on painotettava erityisesti digitaalista vieroitusta. Kuten Business & Information Systems Engineeringin artikkelissa kerrotaan, se koostuu siitä, että sähköisistä laitteista katkaistaan yhteys kokonaan teknostressin vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.

Ja tosiasia on, että jatkuva altistuminen teknologialle liittyy läheisesti seuraaviin seikkoihin:

  • Stressiin.
  • Uupumuksen tunteisiin.
  • Lisääntyneeseen terveysongelmien riskiin.
Jos työskentelet tietokoneella tai muulla elektronisella laitteella, on suositeltavaa pitää taukoja puolentoista tunnin välein. Voit tehdä esimerkiksi venyttely- ja hengitysharjoituksia.

3. Aistien lepo

Nykyinen elämäntapa johtaa aivojen ylistimulaatioon, joka johtuu altistumisesta näytöille, kirkkaille valoille, melulle, liikenteelle, voimakkaille tuoksuille ja yleisesti kiireisille ympäristöille.

Ajan myötä ja ilman riittävää lepoa tämä johtaa ärtyneisyyteen, fyysisen kontaktin välttämiseen, näköhäiriöihin, lihasjännitykseen, unettomuuteen ja pitkittyneeseen väsymykseen. Siksi yksi lepotyyppi, jota ei myöskään pidä laiminlyödä, on aistien avulla tapahtuva lepo.

Erittäin yksinkertainen tapa toteuttaa tämä päivän aikana on sulkea silmät muutamaksi minuutiksi aktiivisten taukojen aikana. On myös suositeltavaa harjoitella syvähengitys- ja meditaatiotekniikoita. Jos voit, etsi rauhallinen tila kaukana kirkkaista valoista.

Tässä yhteydessä on tietysti myös keskeistä irrottautua kaikista elektronisista laitteista muutamaksi minuutiksi päivän aikana. Myös öisin sinun tulisi välttää niiden käyttöä tunti tai kaksi ennen nukkumaanmenoa.

Healthcare -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että elektronisten laitteiden käyttö ennen nukkumaanmenoa vaikuttaa merkittävästi unen laatuun. Tämä yhdistettynä niiden aivoissa aiheuttamaan stressiin ja ylistimulaatioon selittää, miksi laitteet ovat pitkittyneen väsymyksen laukaisija.

4. Luova lepo

Luova mieli työskentelee jatkuvasti ratkaisten ongelmia ja tuottaen uusia ideoita. Tulee kuitenkin aika, jolloin turhautuminen, multitaskaus ja stressi vaikuttavat näihin luoviin kykyihin. Silloin on lähes pakko harkita luovaa taukoa.

Tämä tarkoittaa sitä, että ajatukset irrotetaan hetkeksi käsillä olevasta luomistyöstä ja keskitytään muihin asioihin. Kuunnellaan musiikkia, vietetään päivä sarjoja katsellen, vietetään aikaa ystävien kanssa tai yleisesti ottaen harrastetaan mitä tahansa muuta.

Tauko voi kestää tunteja, päiviä tai jopa viikkoja. Tärkeää on antaa mielen latautua muilla aktiviteeteilla, jotta energia ja inspiraatio saadaan takaisin.

Hyvä vaihtoehto on ottaa yhteys luontoon.

Tutkimus, joka raportoitiin aikakauslehdessä Frontiers in Psychiatry, raportoi, että luonnossa oleskelu stimuloi uteliaisuutta, edistää joustavuutta ja mielikuvitusta, vie mielen pois työstä ja edistää luovia ideoita.

5. Emotionaalinen lepo

Jatkuva ulkoisen hyväksynnän etsiminen, kiintymys läheisiin ihmisiin, tarve auttaa ratkaisemaan toisten ongelmia ja ylipäätään liiallinen empatia ovat syitä siihen, miksi monet kokevat jatkuvaa burnoutia. Pahinta on, että harva tajuaa sen.

Totuus on, että on välttämätöntä pitää taukoja sisäisen työn ja itsetuntemuksen kehittämiseksi. Emotionaalinen lepo tarkoittaa sitä, että oppii tuntemaan itseään paremmin, pystyy ilmaisemaan tunteita, tutkimaan ja käsittelemään nykyisiä ja menneitä elämäntilanteita ja rakentamaan itsestään paremman version.

Toisin sanoen se on sitä, että viettää aikaa yksin ja asettaa omat tarpeet muiden tarpeiden edelle. Yksi ensimmäisistä askeleista tämän saavuttamiseksi on oppia sanomaan ei ja luopua tarpeesta miellyttää muita. Tätä ei pitäisi pitää itsekkäänä tekona, vaan perustavanlaatuisena askeleena itsetunnon rakentamisessa.

Tähän liittyen eräässä tutkimuksessa, joka julkaistiin Cognitive Therapy and Research -lehdessä, kerrotaan yksinolosta seuraavaa:

  • Se auttaa stressinhallinnassa.
  • Lisää tyytyväisyyttä elämään.
  • Edistää myönteistä psykologista sopeutumista.

6. Sosiaalinen tauko

Sosiaalinen tauko liittyy emotionaaliseen taukoon. Se tarkoittaa, että annat itsellesi tilaa miettiä ihmissuhteitasi ja sitä, mitä ne lisäävät elämääsi. Toisin sanoen tunnistat ne ystävyyssuhteet, jotka jotenkin tyhjentävät tai jarruttavat sinua, sekä ne, jotka ravitsevat sinua ja auttavat sinua kasvamaan.

Toisaalta kyse on siitä, että asetat etusijalle sen, mitä todella haluat tehdä, ja jätät syrjään ne sosiaaliset velvoitteet, jotka eivät tunnu hyvältä tai joita et aidosti halua tehdä. Kannattaa myös irrottautua sosiaalisista verkostoista, sillä ne ovat myös uuvuttavia ja luovat riippuvuutta.

Positiivisten, aitojen ihmissuhteiden ylläpitäminen, joissa voit jakaa tavoitteesi ja toiveesi, on hyvä tapa latautua sosiaalisesti. Sitä vastoin on hyvä pysyä erossa ihmisistä, jotka vain lisäävät draamaa, juoruja ja negatiivisuutta.

7. Hengellinen lepo

Yksi levon lajeista, jonka monet ihmiset jättävät huomiotta, on hengellinen lepo. Se tarkoittaa sitä, että otetaan aikaa olla yhteydessä sellaiseen energiaan, joka ylittää fyysisen ja henkisen tason.

Jotkut kutsuvat sitä sielunkylpyläksi”. Se on tila anteeksiannolle, parantumiselle, itsensä hyväksymiselle ja vahvistuneelle itsetunnolle.

Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistu tutkimus korostaa, että hengellisyys on yhteydessä terveellisiin elämäntapoihin ja ennen kaikkea korkeampaan psykologiseen hyvinvointiin.

Jotkut saavuttavat tämän uskonnollisten käytäntöjen avulla, mutta se ei ole ainoa tapa. Myös muut keinot, kuten meditaatio, vapaaehtoistyö, jooga tai luonnossa oleskelu, auttavat.

Harrastatko jo näitä kaikkia levon muotoja?

Loppujen lopuksi lepo käsittää muutkin tavat kuin vain nukkumisen. Vaikka nukkuminen ja uni ovat avainasemassa energian palauttamisessa, ne eivät yksinään riitä.

On hyvä irrottautua arjen tehtävistä ja omaksua tapoja, jotka paitsi edistävät kehon ja mielen rentoutumista, myös lisäävät luovuutta, itsetuntoa ja itsetuntemusta. On kuitenkin syytä muistaa, että uupumus ja pitkittynyt väsymys voivat olla myös merkki terveysongelmasta.

Jos ne eivät parane päivien kuluessa, on parasta kääntyä lääkärin puoleen.

Useimmat ihmiset ajattelevat tarvitsevansa enemmän unta, kun he alkavat kokea fyysistä ja henkistä uupumusta. Onkin olemassa näyttöä siitä, että 7-9 tuntia unta päivässä voi vähentää väsymystä, mutta se ei aina riitä. Tiesitkö, että on olemassa muunkinlaista lepoa kuin nukkuminen?

Ensinnäkin on lähdettävä siitä, että uni ja lepo eivät ole sama asia. Tämän selventäminen on tärkeää, sillä monilla ihmisillä on taipumus sekoittaa nämä kaksi asiaa keskenään.

Vaikka uni on avainasemassa levon kannalta, se ei yksin riitä palauttamaan energiaa ja elinvoimaa. Kerromme lisää alla.

Miksi lepo on tärkeää?

Ennen kuin tutustumme levon eri muotoihin, on syytä muistaa sen merkitys. Lepo on yksi fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin peruspilareista. Tässä mielessä siihen ei kuulu ainoastaan optimaalisen unen varmistaminen, vaan myös irrottautuminen muun muassa työstä, akateemisista askareista ja perhetoimista.

Sen päätavoitteena on edistää mielen, kehon ja hengen tasapainoa, jotta voidaan lisätä energian tunnetta, luovuutta, tuottavuutta, henkistä selkeyttä ja terveyttä yleisesti. Kaikki tämä näkyy parempana fyysisenä tilana, parempana tunteiden hallitsemisena ja vähäisempänä taipumuksena sairastua.

7 erilaista lepoa, jota keho tarvitsee

Kun uupumuksen tunne on läsnä ja siihen liittyy myös muun muassa stressiä, ärtyneisyyttä, viivyttelyä ja motivaation puutetta, on tärkeää asettaa lepo etusijalle. Eikä kyse ole vain optimaalisen unijakson varmistamisesta, vaan myös muista irrottautumisen muodoista.

Katsotaanpa lepotyyppejä yksityiskohtaisesti.

1. Fyysinen lepo

Fyysinen väsymys on yksi helpoimmin tunnistettavista. Raajat tuntuvat raskailta, silmät ovat taipuvaisia sulkeutumaan ja on vaikea keskittyä useimpiin tehtäviin.

Jos näin on, sinun on hyvä tietää, että fyysistä lepoa on kahta eri tyyppiä: passiivista ja aktiivista. Tunnetuin on tietysti passiivinen, johon kuuluvat esimerkiksi nukkuminen ja torkkuminen.

Kuten selitetään Nature and Science of Sleepjulkaisussa, uni on ratkaisevan tärkeää aineenvaihduntatoiminnoille ja energiatasapainolle. Se on mukana myös muistissa ja tunteiden säätelyssä. Lyhyiden iltapäiväunien on osoitettu parantavan kognitiivista suorituskykyä ja vireystilaa jopa kahden tunnin ajan niiden ottamisen jälkeen.

Entä mitä tarkoitetaan aktiivisella fyysisellä levolla? Nämä ovat muita toimintoja, jotka edistävät kehon rentoutumista:

  • Jooga.
  • Mindfulness.
  • Venyttely.
  • Reiki.

Mayo Clinicin artikkelissa korostetaan, että tämäntyyppisen levon harjoittaminen lievittää fyysistä ja henkistä stressiä, josta keho voi kärsiä päivittäin. Se auttaa muun muassa säätelemään sydämen ja hengitystaajuutta, stimuloimaan verenkiertoa, vähentämään kroonista kipua, parantamaan unen laatua ja lievittämään väsymystä.

2. Psyykkinen lepo

Useimmat ihmiset ovat kokeneet tunteen, että heidän päänsä “räjähtää”. Ajatukset sumuuntuvat, keskittyminen on vaikeaa ja ylivoimaiset tunteet, kuten ahdistus, stressi ja suru, ovat vallalla.

Tämän seurauksena on vaikea suoriutua opiskelu- tai työtehtävistä, ärtyneisyys on tuntuvaa ja illalla on jopa vaikea nukahtaa. Pahinta on se, että edes nukkuminen ei riitä rauhoittamaan näitä oireita.

Siksi psyykkinen lepo on tärkeää. Mistä se koostuu?

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että mieli irrotetaan kaikesta, mikä liittyy päivittäisiin velvollisuuksiin. Kävele raittiissa ilmassa, etsi rauhallinen tila, nauti aromaterapiasessiosta… Mikä tahansa toiminta, jonka avulla voit pitää tauon “ajattelun pysäyttämiseksi”, on hyvä.

Tässä vaiheessa on painotettava erityisesti digitaalista vieroitusta. Kuten Business & Information Systems Engineeringin artikkelissa kerrotaan, se koostuu siitä, että sähköisistä laitteista katkaistaan yhteys kokonaan teknostressin vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.

Ja tosiasia on, että jatkuva altistuminen teknologialle liittyy läheisesti seuraaviin seikkoihin:

  • Stressiin.
  • Uupumuksen tunteisiin.
  • Lisääntyneeseen terveysongelmien riskiin.
Jos työskentelet tietokoneella tai muulla elektronisella laitteella, on suositeltavaa pitää taukoja puolentoista tunnin välein. Voit tehdä esimerkiksi venyttely- ja hengitysharjoituksia.

3. Aistien lepo

Nykyinen elämäntapa johtaa aivojen ylistimulaatioon, joka johtuu altistumisesta näytöille, kirkkaille valoille, melulle, liikenteelle, voimakkaille tuoksuille ja yleisesti kiireisille ympäristöille.

Ajan myötä ja ilman riittävää lepoa tämä johtaa ärtyneisyyteen, fyysisen kontaktin välttämiseen, näköhäiriöihin, lihasjännitykseen, unettomuuteen ja pitkittyneeseen väsymykseen. Siksi yksi lepotyyppi, jota ei myöskään pidä laiminlyödä, on aistien avulla tapahtuva lepo.

Erittäin yksinkertainen tapa toteuttaa tämä päivän aikana on sulkea silmät muutamaksi minuutiksi aktiivisten taukojen aikana. On myös suositeltavaa harjoitella syvähengitys- ja meditaatiotekniikoita. Jos voit, etsi rauhallinen tila kaukana kirkkaista valoista.

Tässä yhteydessä on tietysti myös keskeistä irrottautua kaikista elektronisista laitteista muutamaksi minuutiksi päivän aikana. Myös öisin sinun tulisi välttää niiden käyttöä tunti tai kaksi ennen nukkumaanmenoa.

Healthcare -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että elektronisten laitteiden käyttö ennen nukkumaanmenoa vaikuttaa merkittävästi unen laatuun. Tämä yhdistettynä niiden aivoissa aiheuttamaan stressiin ja ylistimulaatioon selittää, miksi laitteet ovat pitkittyneen väsymyksen laukaisija.

4. Luova lepo

Luova mieli työskentelee jatkuvasti ratkaisten ongelmia ja tuottaen uusia ideoita. Tulee kuitenkin aika, jolloin turhautuminen, multitaskaus ja stressi vaikuttavat näihin luoviin kykyihin. Silloin on lähes pakko harkita luovaa taukoa.

Tämä tarkoittaa sitä, että ajatukset irrotetaan hetkeksi käsillä olevasta luomistyöstä ja keskitytään muihin asioihin. Kuunnellaan musiikkia, vietetään päivä sarjoja katsellen, vietetään aikaa ystävien kanssa tai yleisesti ottaen harrastetaan mitä tahansa muuta.

Tauko voi kestää tunteja, päiviä tai jopa viikkoja. Tärkeää on antaa mielen latautua muilla aktiviteeteilla, jotta energia ja inspiraatio saadaan takaisin.

Hyvä vaihtoehto on ottaa yhteys luontoon.

Tutkimus, joka raportoitiin aikakauslehdessä Frontiers in Psychiatry, raportoi, että luonnossa oleskelu stimuloi uteliaisuutta, edistää joustavuutta ja mielikuvitusta, vie mielen pois työstä ja edistää luovia ideoita.

5. Emotionaalinen lepo

Jatkuva ulkoisen hyväksynnän etsiminen, kiintymys läheisiin ihmisiin, tarve auttaa ratkaisemaan toisten ongelmia ja ylipäätään liiallinen empatia ovat syitä siihen, miksi monet kokevat jatkuvaa burnoutia. Pahinta on, että harva tajuaa sen.

Totuus on, että on välttämätöntä pitää taukoja sisäisen työn ja itsetuntemuksen kehittämiseksi. Emotionaalinen lepo tarkoittaa sitä, että oppii tuntemaan itseään paremmin, pystyy ilmaisemaan tunteita, tutkimaan ja käsittelemään nykyisiä ja menneitä elämäntilanteita ja rakentamaan itsestään paremman version.

Toisin sanoen se on sitä, että viettää aikaa yksin ja asettaa omat tarpeet muiden tarpeiden edelle. Yksi ensimmäisistä askeleista tämän saavuttamiseksi on oppia sanomaan ei ja luopua tarpeesta miellyttää muita. Tätä ei pitäisi pitää itsekkäänä tekona, vaan perustavanlaatuisena askeleena itsetunnon rakentamisessa.

Tähän liittyen eräässä tutkimuksessa, joka julkaistiin Cognitive Therapy and Research -lehdessä, kerrotaan yksinolosta seuraavaa:

  • Se auttaa stressinhallinnassa.
  • Lisää tyytyväisyyttä elämään.
  • Edistää myönteistä psykologista sopeutumista.

6. Sosiaalinen tauko

Sosiaalinen tauko liittyy emotionaaliseen taukoon. Se tarkoittaa, että annat itsellesi tilaa miettiä ihmissuhteitasi ja sitä, mitä ne lisäävät elämääsi. Toisin sanoen tunnistat ne ystävyyssuhteet, jotka jotenkin tyhjentävät tai jarruttavat sinua, sekä ne, jotka ravitsevat sinua ja auttavat sinua kasvamaan.

Toisaalta kyse on siitä, että asetat etusijalle sen, mitä todella haluat tehdä, ja jätät syrjään ne sosiaaliset velvoitteet, jotka eivät tunnu hyvältä tai joita et aidosti halua tehdä. Kannattaa myös irrottautua sosiaalisista verkostoista, sillä ne ovat myös uuvuttavia ja luovat riippuvuutta.

Positiivisten, aitojen ihmissuhteiden ylläpitäminen, joissa voit jakaa tavoitteesi ja toiveesi, on hyvä tapa latautua sosiaalisesti. Sitä vastoin on hyvä pysyä erossa ihmisistä, jotka vain lisäävät draamaa, juoruja ja negatiivisuutta.

7. Hengellinen lepo

Yksi levon lajeista, jonka monet ihmiset jättävät huomiotta, on hengellinen lepo. Se tarkoittaa sitä, että otetaan aikaa olla yhteydessä sellaiseen energiaan, joka ylittää fyysisen ja henkisen tason.

Jotkut kutsuvat sitä sielunkylpyläksi”. Se on tila anteeksiannolle, parantumiselle, itsensä hyväksymiselle ja vahvistuneelle itsetunnolle.

Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistu tutkimus korostaa, että hengellisyys on yhteydessä terveellisiin elämäntapoihin ja ennen kaikkea korkeampaan psykologiseen hyvinvointiin.

Jotkut saavuttavat tämän uskonnollisten käytäntöjen avulla, mutta se ei ole ainoa tapa. Myös muut keinot, kuten meditaatio, vapaaehtoistyö, jooga tai luonnossa oleskelu, auttavat.

Harrastatko jo näitä kaikkia levon muotoja?

Loppujen lopuksi lepo käsittää muutkin tavat kuin vain nukkumisen. Vaikka nukkuminen ja uni ovat avainasemassa energian palauttamisessa, ne eivät yksinään riitä.

On hyvä irrottautua arjen tehtävistä ja omaksua tapoja, jotka paitsi edistävät kehon ja mielen rentoutumista, myös lisäävät luovuutta, itsetuntoa ja itsetuntemusta. On kuitenkin syytä muistaa, että uupumus ja pitkittynyt väsymys voivat olla myös merkki terveysongelmasta.

Jos ne eivät parane päivien kuluessa, on parasta kääntyä lääkärin puoleen.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Asp M. (2015). Rest: A Health-Related Phenomenon and Concept in Caring Science. Global qualitative nursing research2, 2333393615583663. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5342845/
  • Berg-Beckhoff, G., Nielsen, G., & Ladekjær Larsen, E. (2017). Use of information communication technology and stress, burnout, and mental health in older, middle-aged, and younger workers – results from a systematic review. International journal of occupational and environmental health23(2), 160–171. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6060856/
  • Bożek, A., Nowak, P. F., & Blukacz, M. (2020). The Relationship Between Spirituality, Health-Related Behavior, and Psychological Well-Being. Frontiers in psychology11, 1997. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7457021/
  • Center for the Advancement of Teaching. (2020). Rest is Essential for Learning & Productivity. https://teaching.fsu.edu/tips/2020/10/02/rest-is-essential-for-learning-productivity/
  • Dutheil, F., Danini, B., Bagheri, R., Fantini, M. L., Pereira, B., Moustafa, F., Trousselard, M., & Navel, V. (2021). Effects of a Short Daytime Nap on the Cognitive Performance: A Systematic Review and Meta-Analysis. International journal of environmental research and public health18(19), 10212. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8507757/
  • Mantua, J., Skeiky, L., Prindle, N., Trach, S., Doty, T. J., Balkin, T. J., Brager, A. J., Capaldi, V. F., & Simonelli, G. (2019). Sleep extension reduces fatigue in healthy, normally-sleeping young adults. Sleep science (Sao Paulo, Brazil), 12(1), 21–27. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6508947/
  • Pham, H. T., Chuang, H. L., Kuo, C. P., Yeh, T. P., & Liao, W. C. (2021). Electronic Device Use before Bedtime and Sleep Quality among University Students. Healthcare (Basel, Switzerland)9(9), 1091. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8466496/
  • Rodriguez, M., Bellet, B. W., & McNally, R. J. (2020). Reframing Time Spent Alone: Reappraisal Buffers the Emotional Effects of Isolation. Cognitive therapy and research44(6), 1052–1067. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7335222/
  • Técnicas de relajación: prueba estas medidas para reducir el estrés. (2022, abril 28). Mayo Clinic. https://www.mayoclinic.org/es-es/healthy-lifestyle/stress-management/in-depth/relaxation-technique/art-20045368
  • The State of Queensland. (2022, julio 15). Sensory overload is real and can affect any combination of the body’s five senses: learn ways to deal with it. Gov.au. https://www.health.qld.gov.au/news-events/news/sensory-overload-is-real-and-can-affect-any-combination-of-the-bodys-five-senses-learn-ways-to-deal-with-it
  • Vyazovskiy V. V. (2015). Sleep, recovery, and metaregulation: explaining the benefits of sleep. Nature and science of sleep7, 171–184. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4689288/
  • Yeh, C. W., Hung, S. H., & Chang, C. Y. (2022). The influence of natural environments on creativity. Frontiers in psychiatry13, 895213. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9363772/3

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.