Logo image
Logo image

Erilaiset vammat ja niiden piirteet

3 minuuttia
Kaikenlaisiin vammoihin kuuluu rajoitteita, joita voidaan vähentää tarjoamalla oikeanlaisia välineitä. Vamma on este, mutta tämä ei tarkoita etteikö sitä voisi voittaa.
Erilaiset vammat ja niiden piirteet
Kirjoittanut Edith Sánchez
Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Aivan kuten ihmisillä on erilaisia kykyjä, on olemassa myös erilaisia vammoja. Niille kaikille on yhteistä se, että ne rajoittavat henkilön kykyä osallistua ja toimia tietyillä ihmiselämän osa-alueilla. Kaikki erilaiset vammat ovat seurausta joidenkin elinten heikkenemisestä tai toimintahäiriöstä. Tämä estää henkilöä osallistumasta erilaisiin aktiviteetteihin samaan tapaan kuin ne ihmiset, joilla kyseistä rajoitetta ei ole.

Rajoite ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmisen tulisi tukahduttaa tiettyjä elämän osa-alueita. Kaikenlaisissa vammoissa on mahdollista osallistua yhteiskuntaan, kunhan siihen tarjotaan oikeat olosuhteet.

Tässä artikkelissa tutustumme kuuteen erilaiseen vammaan.

Erilaiset vammat

Some figure
Erilaiset vammat merkitsevät tiettyjä rajoitteita, mutta eivät estä kokonaan eri toimia.

Erilaiset vammat voidaan jakaa luokkiin sen perusteella, millaisia rajoitteita ne aiheuttavat – toisin sanoen sen mukaan, mihin elämänalueeseen ne vaikuttavat. Tästä näkökulmasta katsottuna meillä on seuraavat vammat.

1. Fyysinen tai motorinen vamma

Fyysinen tai motorinen vamma on sellainen vamma, jossa kehon yhden tai useamman jäsenen liikkuvuus häviää osittain tai kokonaanTämä vaikeuttaa tai estää tiettyjen motorisia taitoja vaativien aktiviteettien suorittamisen.

Tämä vamma voi olla pysyvä tai tilapäinen, ja motorisia vammoja on useita erilaisia. Voimme mainita niistä esimerkiksi seuraavat:

  • Monoplegia. Yhden raajan halvaus.
  • Paraplegia eli alaraajahalvaus. Henkilö ei pysty kävelemään.
  • Tetrapelgia eli neliraajahalvaus. Tämä vaikuttaa ylä- ja alaraajojen liikkuvuuteen.
  • Hemiplegia eli toispuolihalvaus. Vaikuttaa kehon toisen puolen liikkuvuuteen.
  • Spina bifida. Rajoittaa tai estää henkilön liikkumista kokonaisuudessaan.
  • Lihasdystrofia. Lihastonus on heikko ja lihaskudosta häviää ajan myötä, mikä tekee liikkumisesta erittäin vaikeaa.
  • CP-vammaTämä aiheuttaa vakavia motorisia puutteita, joihin kuuluu esimerkiksi hitaus, jäykkyys, halvaus jne.
  • Amputaatio. Kehonosan menetys rajoittaa henkilön toimintaa.

2. Aistivamma

Aistivammalla viitataan yhden tai useamman aistin heikkenemiseen. Se heikentää pääasiassa kykyä saada tietoa ympäristöstä. Tässä ryhmässä korostuvat erityisesti kaksi vammaa:

  • Näkövamma: Merkitsee näkökyvyn heikkenemistä tai menetystä. Silmien kautta saadaan 80 % ympäristön tiedosta, minkä vuoksi tämä rajoite aiheuttaa valtavia muutoksia henkilön elämään.
  • Kuulovamma: Tässä tapauksessa kyse on kuulojärjestelmän toiminnan heikkenemisestä tai puuttumisesta, mikä vaikeuttaa tiedon saamista puheen ja kielen kautta. Tämä puolestaan johtaa esteisiin kommunikaatiossa ja joskus oppimisessa.

3. Älyllinen vamma

Älyllinen vamma on kyseessä silloin, kun henkilöllä on vaikeuksia tai rajoitteita kognitiivisissa kyvyissään. Näihin kuuluvat tiedonkäsittely, käsityskyky, muisti, keskittyminen, ongelmanratkaisu jne.

Tällaisilla ihmisillä on yleensä myös vaikeuksia elää ja tehdä töitä yhteisössään. Tätä vammaa on eriasteista; rajoitteet voivat olla lieviä, keskivaikeita, vaikeita tai erittäin vaikeita.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Downin syndrooma: lapsen kasvattaminen

4. Psykososiaalinen vamma

Some figure

Psykososiaalisesta vammasta on kyse silloin, kun häiriöitä on ajattelussa, tuntemisessa tai muihin suhtautumisessa. Näiden puutteiden on oltava voimakkaita ja jatkuvia, jotta tällaista rajoitetta voitaisiin pitää psykososiaalisena vammana.

Valitettavasti tämä on yksi niistä vammoista, joka kantaa suurinta häpeäleimaa yhteiskunnassa. Ihmiset eivät tiedä siitä riittävästi, minkä vuoksi tällaiset rajoitteet aiheuttavat heissä perusteettomia pelkoja. Ja tämä estää entisestään tästä vammasta kärsivien ihmisten kehitystä.

5. Viskeraalinen vamma

Tämä on yleensä sellainen vamma, josta ihmiset ovat vähiten tietoisia, vaikka se onkin yksi yleisimmistä. Viskeraalinen vamma viittaa puutteisiin jonkin sisäelimen toiminnassa.

Viskeraalisiin vammoihin kuuluvat esimerkiksi sellaiset yleiset sairaudet kuin diabetes ja sydämen vajaatoiminta. Nämä vammat rajoittavat niistä kärsivien elämää ja haittaavat osallistumista yhteisön toimintaan.

Älä jätä lukematta: Qtrilmet: uusi lääke diabetekseen

6. Erilaiset vammat: monivammat

Monivammoilla viitataan tilanteisiin, joissa henkilöllä on yhtä aikaa kaksi tai useampia vammoja. Henkilöllä voi esimerkiksi olla motorinen ja älyllinen vamma samanaikaisesti.

Näissä tapauksissa toinen vamma saattaa olla toista vaikeampi. Kyseessä ei ole vain rajoitteiden summa, vaan pikemminkin niiden yhteisvaikutus, joka saa aikaan omanlaisensa seuraukset jokaisessa tapauksessa.

Erilaiset vammat ovat haaste

Jokainen vamma on yksilöllinen haaste siitä kärsivälle potilaalle, mutta myös yhteiskunnalle. Rajoitteen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa ulkopuolelle jäämistä eikä myöskään sitä, ettei henkilö voi osallistua yhteiskuntaan ja elää täysipainoista ja onnellista elämää.

Oli vamma millainen tahansa, voimme aina jollakin tavalla vähentää sen aiheuttamien rajoitteiden vaikutusta. Tämä vaatii kuitenkin rajoitteisen henkilön, hänen ympäristönsä, terveydenhoitojärjestelmän ja ennen kaikkea koko yhteiskunnan yhteistyötä.

Aivan kuten ihmisillä on erilaisia kykyjä, on olemassa myös erilaisia vammoja. Niille kaikille on yhteistä se, että ne rajoittavat henkilön kykyä osallistua ja toimia tietyillä ihmiselämän osa-alueilla. Kaikki erilaiset vammat ovat seurausta joidenkin elinten heikkenemisestä tai toimintahäiriöstä. Tämä estää henkilöä osallistumasta erilaisiin aktiviteetteihin samaan tapaan kuin ne ihmiset, joilla kyseistä rajoitetta ei ole.

Rajoite ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmisen tulisi tukahduttaa tiettyjä elämän osa-alueita. Kaikenlaisissa vammoissa on mahdollista osallistua yhteiskuntaan, kunhan siihen tarjotaan oikeat olosuhteet.

Tässä artikkelissa tutustumme kuuteen erilaiseen vammaan.

Erilaiset vammat

Some figure
Erilaiset vammat merkitsevät tiettyjä rajoitteita, mutta eivät estä kokonaan eri toimia.

Erilaiset vammat voidaan jakaa luokkiin sen perusteella, millaisia rajoitteita ne aiheuttavat – toisin sanoen sen mukaan, mihin elämänalueeseen ne vaikuttavat. Tästä näkökulmasta katsottuna meillä on seuraavat vammat.

1. Fyysinen tai motorinen vamma

Fyysinen tai motorinen vamma on sellainen vamma, jossa kehon yhden tai useamman jäsenen liikkuvuus häviää osittain tai kokonaanTämä vaikeuttaa tai estää tiettyjen motorisia taitoja vaativien aktiviteettien suorittamisen.

Tämä vamma voi olla pysyvä tai tilapäinen, ja motorisia vammoja on useita erilaisia. Voimme mainita niistä esimerkiksi seuraavat:

  • Monoplegia. Yhden raajan halvaus.
  • Paraplegia eli alaraajahalvaus. Henkilö ei pysty kävelemään.
  • Tetrapelgia eli neliraajahalvaus. Tämä vaikuttaa ylä- ja alaraajojen liikkuvuuteen.
  • Hemiplegia eli toispuolihalvaus. Vaikuttaa kehon toisen puolen liikkuvuuteen.
  • Spina bifida. Rajoittaa tai estää henkilön liikkumista kokonaisuudessaan.
  • Lihasdystrofia. Lihastonus on heikko ja lihaskudosta häviää ajan myötä, mikä tekee liikkumisesta erittäin vaikeaa.
  • CP-vammaTämä aiheuttaa vakavia motorisia puutteita, joihin kuuluu esimerkiksi hitaus, jäykkyys, halvaus jne.
  • Amputaatio. Kehonosan menetys rajoittaa henkilön toimintaa.

2. Aistivamma

Aistivammalla viitataan yhden tai useamman aistin heikkenemiseen. Se heikentää pääasiassa kykyä saada tietoa ympäristöstä. Tässä ryhmässä korostuvat erityisesti kaksi vammaa:

  • Näkövamma: Merkitsee näkökyvyn heikkenemistä tai menetystä. Silmien kautta saadaan 80 % ympäristön tiedosta, minkä vuoksi tämä rajoite aiheuttaa valtavia muutoksia henkilön elämään.
  • Kuulovamma: Tässä tapauksessa kyse on kuulojärjestelmän toiminnan heikkenemisestä tai puuttumisesta, mikä vaikeuttaa tiedon saamista puheen ja kielen kautta. Tämä puolestaan johtaa esteisiin kommunikaatiossa ja joskus oppimisessa.

3. Älyllinen vamma

Älyllinen vamma on kyseessä silloin, kun henkilöllä on vaikeuksia tai rajoitteita kognitiivisissa kyvyissään. Näihin kuuluvat tiedonkäsittely, käsityskyky, muisti, keskittyminen, ongelmanratkaisu jne.

Tällaisilla ihmisillä on yleensä myös vaikeuksia elää ja tehdä töitä yhteisössään. Tätä vammaa on eriasteista; rajoitteet voivat olla lieviä, keskivaikeita, vaikeita tai erittäin vaikeita.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Downin syndrooma: lapsen kasvattaminen

4. Psykososiaalinen vamma

Some figure

Psykososiaalisesta vammasta on kyse silloin, kun häiriöitä on ajattelussa, tuntemisessa tai muihin suhtautumisessa. Näiden puutteiden on oltava voimakkaita ja jatkuvia, jotta tällaista rajoitetta voitaisiin pitää psykososiaalisena vammana.

Valitettavasti tämä on yksi niistä vammoista, joka kantaa suurinta häpeäleimaa yhteiskunnassa. Ihmiset eivät tiedä siitä riittävästi, minkä vuoksi tällaiset rajoitteet aiheuttavat heissä perusteettomia pelkoja. Ja tämä estää entisestään tästä vammasta kärsivien ihmisten kehitystä.

5. Viskeraalinen vamma

Tämä on yleensä sellainen vamma, josta ihmiset ovat vähiten tietoisia, vaikka se onkin yksi yleisimmistä. Viskeraalinen vamma viittaa puutteisiin jonkin sisäelimen toiminnassa.

Viskeraalisiin vammoihin kuuluvat esimerkiksi sellaiset yleiset sairaudet kuin diabetes ja sydämen vajaatoiminta. Nämä vammat rajoittavat niistä kärsivien elämää ja haittaavat osallistumista yhteisön toimintaan.

Älä jätä lukematta: Qtrilmet: uusi lääke diabetekseen

6. Erilaiset vammat: monivammat

Monivammoilla viitataan tilanteisiin, joissa henkilöllä on yhtä aikaa kaksi tai useampia vammoja. Henkilöllä voi esimerkiksi olla motorinen ja älyllinen vamma samanaikaisesti.

Näissä tapauksissa toinen vamma saattaa olla toista vaikeampi. Kyseessä ei ole vain rajoitteiden summa, vaan pikemminkin niiden yhteisvaikutus, joka saa aikaan omanlaisensa seuraukset jokaisessa tapauksessa.

Erilaiset vammat ovat haaste

Jokainen vamma on yksilöllinen haaste siitä kärsivälle potilaalle, mutta myös yhteiskunnalle. Rajoitteen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa ulkopuolelle jäämistä eikä myöskään sitä, ettei henkilö voi osallistua yhteiskuntaan ja elää täysipainoista ja onnellista elämää.

Oli vamma millainen tahansa, voimme aina jollakin tavalla vähentää sen aiheuttamien rajoitteiden vaikutusta. Tämä vaatii kuitenkin rajoitteisen henkilön, hänen ympäristönsä, terveydenhoitojärjestelmän ja ennen kaikkea koko yhteiskunnan yhteistyötä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Fernández, M. T. (2017). La discapacidad mental o psicosocial y la Convención sobre los Derechos de las Personas con Discapacidad.
  • Aguilar, M., & Luz, M. (2011). Discapacidad: entre el estigma y la comunidad. Revista Integra Educativa, 4(2), 205-216.
  • Toboso-Martín, M., & Rogero-García, J. (2012). «Diseño para todos» en la investigacion social sobre personas con discapacidad. Revista Española de Investigaciones Sociológicas (REIS), 140(1), 163-172.
  • Rev. chil. neuro-psiquiatr. vol.50 no.1 Santiago mar. 2012. Calidad de vida en pacientes con discapacidad motora según factores sociodemográficos y salud mental. http://dx.doi.org/10.4067/S0717-92272012000100003

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.