Erilaiset amnesiat: yleiskatsaus

Amnesiaa tai amnestisia oireyhtymiä sekä niiden luokitteluja on erilaisia. Amnesia on häiriö, jolle on ominaista henkilön osittainen tai täydellinen muistinmenetys. Diagnostisten kirjojen mukaan dissosiatiivista amnesiaa, joka on omanlaisensa amnesian muoto, ilmenee jopa 2,5 prosentilla joitakin väestöjä. Tässä artikkelissa esittelemme erilaiset amnesiat.

Erilaiset amnesiat voidaan luokitella kahdella pääasiallisella tavalla. Ensimmäinen viittaa muistinmenetyksen kronologiaan, eli millaista tietoa potilas ei pysty muistamaan. Toinen luokittelee ne etiologiansa mukaan, toisin sanoen sairauden alla piilevän syyn perusteella.

Yleisesti ottaen amnesian alkuperä voi olla elimellinen tai toiminnallinen. Joitakin sen yleisimpiä laukaisijoita ovat esimerkiksi aivovamma ja joidenkin lääkkeiden käyttö.

Erilaiset amnesiat kronologian mukaan

Yleisesti ottaen amnesiasta voidaan erottaa kaksi tyyppiä: retrogradinen ja anterogradinen amnesia. On tärkeää huomioida, että potilaalla voi olla molemmat yhtä aikaa, eli ne eivät sulje toisiaan pois.

Tämä luokittelu ei viittaa syihin, vaan oireisiin. Memory Health Check -sivusto antaa meille näiden termien määritelmät.

Anterogradinen amnesia

Tässä tapauksessa aivot eivät siirrä uusia tapahtumia potilaan pitkäaikaiseen muistiin. Tämä merkitsee sitä, että henkilö muistaa ainoastaan sen mitä tapahtui ennen amnesian puhkeamista. 

Tällainen amnesia heikentää vakavalla tavalla henkilön kykyä itsenäiseen elämään, sillä kyvyttömyys luoda uusia muistoja ja kokemuksia aiheuttaa useita häiriöitä psyykkisestä näkökulmasta. Toisaalta siihen sisältyy myös terveysriskejä tapaturmien muodossa. Henkilö saattaa esimerkiksi heti unohtaa juuri sytyttäneensä tulen.

Erilaiset amnesiat: retrogradinen amnesia

Tämä on kolikon toinen puoli, sillä retrogradisessa amnesiassa potilas ei muista mitään mitä tapahtui ennen sairauden puhkeamista. Valencian kansainvälisen yliopiston mukaan on mahdollista, että henkilö unohtaa kaiken sen tiedon mitä hän on kerännyt pitkin elämäänsä ennen aivovammaa tai muuta laukaisevaa tapahtumaa.

Opi lisää: Aivotärähdys: oireet, diagnoosi ja hoito

Erilaiset amnesiat etiologian mukaan

Cleveland Clinic osoittaa, että erilaiset amnesiat voidaan luokitella myös niiden etiologian mukaan, toisin sanoen sairauden aiheuttaneen syyn perusteella. Katsotaan niitä jokaista yksityiskohtaisesti.

Posttraumaattinen amnesia

Neurologisten tutkimusten mukaan tapaturmainen aivovamma on yksi yleisimmistä vammautumisen ja kuolleisuuden syistä maailmassa. Tiedot osoittavat, että esimerkiksi Yhdysvalloissa tällainen vamma vie sairaalaan yli 2,5 miljoonaa ihmistä, mikä kattaa 16 prosenttia putoamisista ja iskuista johtuvista sairaalaanotoista.

Posttraumaattinen amnesia ilmenee sellaisten vaurioiden seurauksena, jotka aiheuttavat aivovamman mutta eivät läpäise kalloa. Tällaiseen häiriöön liittyy yleensä tajunnan menetys ja jopa kooma. Onneksi muistinmenetys on useimmissa tapauksissa ohimenevää.

Erilaiset amnesiat: transientti globaali amnesia (TGA) eli ohimenevä täydellinen amnesia

Mayo Clinicin mukaan ohimenevä täydellinen amnesia on väliaikaista muistinmenetystä, jonka syynä ei voida pitää yleisimpiä neurologisia sairauksia, kuten epilepsiaa tai aivohalvausta. Tämän sairauden ilmaantuvuus – eli uusien tapausten lukumäärä tietyllä alueella – on noin 2,9-10 tapausta jokaista 100 000 ihmistä kohden.

Sitä pidetään näin ollen erittäin harvinaisena häiriönä. Vaikka sen syitä ei edelleenkään tiedetä, sillä epäillään olevan yhteys migreeneihin tai verisuoniperäisiin sairauksiin.

Dienkefaalinen amnesia

Tämän tyyppiselle amnesialle ovat ominaista vauriot väliaivoissa. Tämän rakenteen pääasiallinen tehtävä on yhdistää keskenään hermosto ja endokriininen järjestelmä sekä säädellä tiettyjen rauhasten eritystoimintaa.

Esimerkki tällaisesta häiriöstä on Korsakoffin oireyhtymä. Tässä konkreettisessa tapauksessa muistinmenetys johtuu vitamiinien – yleensä B1-vitamiinin – puutteellisesta imeytymisetä, joka taas on seurausta liiallisen alkoholinkulutuksen aiheuttamista mahalaukun vaurioista.

Erilaiset amnesiat: lapsuuden amnesia

Lapsuuden muistinmenetys on yleistä kaikilla ihmisillä, sillä se viittaa aikuisten kyvyttömyyteen muistaa ensimmäistä kolmea tai neljää elinvuottaan. Tutkimukset osoittavat, että tämän muistinmenetyksen raja vaihtelee ja siihen vaikuttavat sekä yksilölliset että kulttuuriset tekijät.

Alzheimerista johtuva amnesia

Vaikka Alzheimerin taudin kaikkia syitä ei vielä tiedetä – jopa metabolisia häiriöitä epäillään – Elalzheimer.com osoittaa, että amnesia on yksi sairauden ensimmäisiä oireita. Kyseinen sairaus vaikuttaa sekä lyhytkestoiseen muistiin että välittömien tapahtumien muistamiseen.

Lääkkeiden aiheuttama amnesia

San Diegon sairaalan mukaan jotkut lääkkeet, esimerkiksi flunitratsepaami, aiheuttavat anterogradista amnesiaa. Tämä estää potilasta muistamasta kaikkea sitä mitä tapahtui lääkkeen vaikutuksen alaisena.

Flunitratsepaami tunnetaan valitettavasti raiskauslääkkeenä, koska sitä raiskaajat tavallisesti laittavat naisten juomalaseihin, jotta nämä eivät muistaisi tapahtumia eivätkä voisi tunnistaa raiskaajan kasvoja.

Dissosiatiivinen amnesia

Tässä tapauksessa kyseessä on sellainen amnesia, joka on tiedostamaton puolustusmekanismi. Dissosiatiivisesta amnesiasta kärsivät potilaat unohtavat sellaisen omaan elämäänsä liittyvän tiedon, joka liittyy traumaattiseen tapahtumaan.

MSD-manuals -verkkosivuston mukaan nämä aukot muistissa voivat vaihdella muutamista minuuteista kokonaisiin vuosikymmeniin elämästä. Hypnoosi ja lääkeavusteiset haastattelut voivat auttaa potilaita muistamaan traumaattisen tapahtuman piirteet.

Laadulliset amnesiat eli paramnesiat

Medical Dictionary -sivuston mukaan paramnesia on muistin muutos, johon liittyy muistojen vääristymistä. Nämä fiktiiviset faktat korvaavat todelliset tapahtumat, joita ei voida muistaa.

Tällaista amnesiaa ilmenee usein kroonisessa alkoholismissa ja elimellisissä aivo-oireyhtymissä. Me ymmärrämme ne déjà vu- ja jamais vu -ilmiöinä. Ensimmäinen viittaa tilanteeseen, jossa henkilö elää jonkin uuden kokemuksen aivan kuin hän olisi kokenut sen ennenkin. Sitä vastoin toinen kuvastaa sitä, kun henkilö ei tunnista jotakin ennalta tuttua asiaa.

Milloin mennä lääkäriin?

Vakavan aivotärähdyksen jälkeen, joka aiheuttaa tiedottomuuden edes muutamaksi sekunniksi, on mentävä päivystykseen. Jotkut aivovauriot eivät ilmene välittömästi, joten lääkäriin tulisi mennä mahdollisimman nopeasti.

Samalla on tarpeen korostaa, että lyhytaikainen muistinmenetys on yleistä väestössä. Elämänrytmimme on hyvin kiivas, ja joskus ahdistushäiriöt saavat olon tuntumaan hämmentyneeltä ja siltä kuin olisit muissa maailmoissa. Ei siis ole syytä huoleen, jos et muista jotakin täydellisesti.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Mindfulness-harjoituksia ahdistukseen

Erilaisia amnesioita on monenlaisia

Vaikka amnesian määritelmä onkin hyvin yksinkertainen, sitä on useaa erilaista riippuen aikajärjestyksestä ja sen aiheuttaneesta tekijästä. Yleensä amnesia kehittyy päävamman jälkeen ja muistinmenetys on ohimenevää.

Unohtelu on yleistä yhteiskunnassa, joka on täynnä ärsykkeitä. Mutta kun henkilö unohtaa olennaisia osia arjestaan, tuntee hämmennystä omassa kodissaan tai ei kykene paikantamaan sijaintiaan fyysisessä tilassa, on erittäin tärkeää mennä lääkäriin.