Epilepsia ja raskaus: mitä siitä tulee tietää

Epilepsia ja raskaus voidaan kyllä sovittaa yhteen; noin kolmella raskaana olevalla naisella tuhannesta on epilepsia. Se ei siis ole kovin yleinen tila, mutta samalla kyseessä ei ole hyvin harvinainenkaan tapaus.

Raskaus ei lisää äidin epileptisiä kohtauksia, ja useimmiten heidän vauvansa syntyvät ihan terveinä. Jopa 96 prosenttia epilepsiaa sairastavista naisista synnyttää normaalisti ilman komplikaatioita.

Mitä tapahtuu epilepsiaa sairastavan naisen raskauden aikana?

Epilepsia määritellään neurologiseksi sairaudeksi, jossa henkilö kärsii hermosolujen synkronisista ja massiivisista purkauksista. Toisin sanoen hermosolujen sähköinen aktiivisuus tapahtuu samanaikaisesti suurilla aivojen alueilla.

Tämä puolestaan voi johtaa kouristuksiin. Huomaa, että epileptisten kohtausten ja kouristusten välillä on ero. Joka tapauksessa tuleva kohtaus ilmaistaan ​​aina jollakin oireella, joka voi olla esimerkiksi sitä, että kyseinen henkilö vaikuttaa poissaolevalta tai hänen kehossaan voi esiintyä pientä paikallista pakkoliikettä.

Raskauden aikana naisen keho muuttuu hormonien, erityisesti progesteronin, vaikutuksesta. Muutoksia tapahtuu sukuelimissä, lisääntymistä säätelevissä elimissä, sydämessä sekä pehmytkudoksissa. Voisimme sanoa, että melkein kaikki solut muuttuvat ja mukautuvat tavalla tai toisella raskauden aikana.

Kouristusten määrä ei lisäänny tai vähenny merkittävällä tavalla raskauden aikana. Tältä osin tehdyissä epidemiologisissa tutkimuksissa onki todettu, että näiden vaikutusten ei voida katsoa johtuvan sikiöstä.

Joka tapauksessa silloin, kun raskaana olevan naisen uni ei ole riittävää esimerkiksi unettomuuden takia, epilepsian on todettu aiheuttavan vakavampia ongelmia. Yleensä kohtausten määrä lisääntyy silloin, jos unen puute keskittyy raskauden viimeiselle kolmannekselle. Ei kuitenkaan tiedetä varmasti, onko lopullinen syyllinen huono lepo, stressi vai hormonaaliset tekijät sinänsä.

Epilepsian hoitoon käytettävien lääkkeiden pitoisuudessa on samalla esiintynyt ongelmia. Raskaana olevat, epilepsiaa sairastavat naiset syövät lääkkeitä, jolloin myös raskaus muuttaa kiertävän veren kokonaistilavuutta sekä sen jakautumista kehon eri kudoksissa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Epilepsiakohtaus: mitä se merkitsee ja miten tulee toimia?

Epilepsialääkkeet raskauden aikana

Epilepsian hoitoon suunnatuilla lääkkeillä, joita määrätään säännöllisesti, on havaittu kielteisiä vaikutuksia sikiön synnynnäisten epämuodostumien kannalta. Tämä onkin todellinen dilemma epilepsiaa sairastavan naisen raskauden hoidossa ja seurannassa.

Jos verrataan syntymävikoja epilepsiaa sairastavien äitien vauvoilla ja terveiden äitien vauvoilla, voimme huomata merkittäviä eroja. Yleisesti ottaen epämuodostumia esiintyy yhdellä jokaisesta sadasta syntyneestä lapsesta, mutta epilepsialääkkeillä hoidetuilla potilailla riski on jopa kolminkertainen.

Hankalan synnytyksen todennäköisyys kasvaa silloin, kun tulevalle äidille on määrätty useita lääkkeitä. Tämä on yleinen tilanne sellaisilla epilepsiaa sairastavilla potilailla, jotka eivät reagoi kunnolla tavanomaisiin hoitoihin. Näissä tapauksissa lääkäri joutuu yhdistelemään eri ​​lääkkeitä epilepsiakohtausten vähentämiseksi.

Sikiön synnynnäisiä epämuodostumia on voitu havaita silloin, kun synnyttäjälle on määrätty esimerkiksi valproaattia ja karbamatsepiinia. Eniten nämä lääkkeet vaikuttavat sikiön keskushermostossa.

Lääkäri usein suosittelee, että epilepsialääkkeiden annoksia vähennettäisiin raskauden aikana. Jos potilas ei ole saanut kohtauksia yli 9 kuukauteen, hän voi ottaa pieniä määriä yhtä lääkettä.

Joka tapauksessa näitä muutoksia potilaan lääkkeiden annosteluun voi tehdä vain potilasta hoitava lääkäri. Potilas tai hänen perheenjäsenensä ei voi tehdä tätä päätöstä, sillä seuraukset voivat olla vakavia.

Epilepsia ja raskaus: kouristusten riski raskauden aikana

Vaikka tilastot eivät selkeästi ilmoita kohtausten lisääntymisestä tai vähenemisestä raskauden aikana, totuus on, että kohtauksia esiintyy. Jos potilaalla on esiintynyt epileptisiä kouristuksia ennen raskautta, hän voi saada niitä myös raskauden aikana.

Kouristuskohtaukset aiheuttavat luonnollisesti riskejä sekä äidille että sikiölle. Yksi suurimmista ongelmista on hypoksia, eli niin kutsuttu kudosten hapenpuute, jota voi esiintyä kohtausten yhteydessä. Jos istukkaan ei pääse tarpeeksi happea, kohtaus voi vaikuttaa sikiön kehittyvien elinten toimintaan.

Vammat ovat myös yksi niistä epilepsiakohtausten yleisistä komplikaatioista, josta tulee ongelmallisia raskaana olevalle naiselle. Tajunnan menettäminen voi johtaa siihen, että potilas kaatuu ja vahingoittaa itseään tai sikiötä.

Epilepsiaa sairastavien raskaana olevien naisten kuolleisuus on korkeampi kuin muiden raskaana olevien naisten. Monet näistä kuolemista, joiden arvioidaan olevan noin yksi tuhannesta tapauksesta, johtuvat odottamattomasta epilepsiaan liittyvästä äkkikuolemasta (SUDEP).

SUDEP on selittämätön kuolema, jota ei voida selittää epileptisellä kohtauksella tai millään muulla havaittavissa olevalla tekijällä. Oireyhtymän alkuperää ei tunneta, mutta tiedetään, että on olemassa joitakin riskitekijöitä, joita välttämällä ja ehkäisemällä voidaan mahdollisesti vähentää sen mahdollisuutta.

Naisen ei esimerkiksi pitäisi koskaan nukkua yksin tai kasvot alaspäin. Lisäksi perheelle tai ystäville tulisi mahdollisuuksien mukaan tarjota ensiapukoulutusta, jotta he osaavat varautua tuleviin mahdollisiin epileptisiin kohtauksiin.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Ajamiseen eniten vaikuttavat lääkkeet

Epilepsia ja raskaus: mitä tulee pitää mielessä

Epilepsiaa sairastava nainen voi tulla raskaaksi ja saada lapsia. Se ei ole mahdotonta, mutta se vaatii aina lääkärin tarkkaa seurantaa ja varotoimenpiteiden toteuttamista, jotka vähentävät epileptisiin kohtauksiin liittyviä riskejä.

Lääkitystä jatketaan lääkärin määräämällä tavalla. On mahdollista, että lääkkeiden pitoisuuksia äidin veressä tutkitaan ja muutetaan niiden mahdollisten haittavaikutusten vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Samalla on hyvä pitää mielessä, että raskaana olevan naisen ei pidä koskaan itse päättää lääkkeen annostelun muuttamisesta.

Synnytys on aina suunniteltava etukäteen yhdessä lääkärin ja muiden ammattilaisten kanssa. Keisarileikkaus voi olla hyvä vaihtoehto, mutta siitä tulee ensin keskustella perusteellisesti kätilön kanssa. Mitä tehokkaampaa viestintä hoitoalan ammattilaisten ja potilaan sekä hänen perheensä välillä on, sitä parempia raskaus- ja synnytyskokemukset tulevat olemaan.