Epilepsiakohtaus: mitä se merkitsee ja miten tulee toimia?

Tilastotietojen mukaan noin 3 prosenttia väestöstä kärsii ainakin yhden epilepsiakohtauksen elämänsä aikana. Se on siis melko yleinen kohtaus ja toiseksi yleisin neurologinen syy, jonka vuoksi ihmiset hakeutuvat ensiapuun.

Epilepsia on krooninen, ei-tarttuva aivosairaus, joka vaikuttaa kaikenikäisiin ihmisiin. Maailmasta löytyy noin 50 miljoonaa ihmistä, jotka sairastavat epilepsiaa. Näistä potilaista noin 80 prosenttia asuu maassa, jossa yleinen palkkataso on joko matala tai keskiverto.

Seuraavaksi kerromme mistä tässä kohtauksessa on kyse ja miten voimme mahdollisesti auttaa ympärillä olevaa ihmistä selviämään kohtauksesta turvallisesti.

Mikä on epilepsiakohtaus?

Määritelmän mukaan epileptinen kohtaus eli epilepsiakohtaus on joukko erilaisia ​​oireita, jotka voivat koostua sekä oireista jotka voivat jäädä huomaamatta että sellaisista ilmenemismuodoista, joita kutsutaan kansankielellä kouristuksiksi: pitkin kehoa tapahtuvat supistukset, joihin liittyy myös tajuttomuutta.

Nämä oireet johtuvat siitä, että joukko aivoneuroneja päättää aktivoitua samanaikaisesti ja suorittaa toimintaansa liiallisella ja epänormaalilla tavalla. Voimme erottaa epilepsian joukosta kahdenlaisia kohtauksia:

• Akuutti oireellinen epilepsiakohtaus: Aivojen ulkopuolella tapahtunut tai aivoihin kohdistunut vamma aiheuttaa tämän kohtauksen. Aivoihin kohdistunut trauma, aivoverisuonisairaus, aivotulehdus, kuume, päihteet tai veressä olevien suolojen ja sokerien epätasapaino voivat aiheuttaa tämän tyyppisiä kohtauksia.
• Provosoimattomat epilepsiakohtaukset: Nämä kohtaukset tunnetaan yleisesti nimellä epilepsia. Kuusi kymmenestä epilepsiakohtauksesta johtuu itse epilepsiasta, jolle lääketiede ei ole vielä tänä päivänä löytänyt yhtä tunnistettavissa olevaa syytä.

Kansainvälisen epilepsialiiton ILAE:n (International League Against Epilepsy) mukaan epilepsia on aivojen muutos, joka altistaa tietyn ihmisen useammalle kuin yhdelle epilepsiakohtaukselle koko elämänsä aikana. Tällä on vaikutuksia sekä neurologisella, psykologisella että sosiaalisella tasolla; eli toisin sanoen, kuka tahansa meistä voi saada epilepsiakohtauksen, mutta kaikilla meistä ei kehity itse epilepsiaa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 7 kotihoitoa lihaskouristuksen vähentämiseksi

Epilepsiakohtausten tyypit: merkit ja oireet

Ensinnäkin meidän on tiedettävä, että epilepsiakohtauksia löytyy kahta eri päätyyppiä: laajat kohtaukset ja osittaiset eli fokaaliset kohtaukset.

Laaja epilepsiakohtaus

Laajassa epilepsiakohtauksessa epänormaalia toimintaa esiintyy koko aivojen alueella, jolloin kohtaus johtaa usein tajunnan menettämiseen:

• Poissaolo: Tätä epilepsian muotoa esiintyy yleensä lapsilla ja nuorilla. Henkilö menettää tajuntansa muutaman sekunnin ajaksi ilman mitään kliinistä ilmenemismuotoa; tällöin hän ei yleensä reagoi ympäristöönsä ja on kuin olisi irronnut siitä. Tässä epilepsiakohtauksen ilmenemismuodossa henkilö ei menetä tajuntaansa eikä hänellä esiinny lihasten supistuksia; hän vain yksinkertaisesti lopettaa sen, mitä oli tekemässä ja jää tuijottamaan kaukaisuuteen.
• Myoklooniset kohtaukset: Tämän tyyppisissä epilepsiakohtauksissa ei esiinny potilaan tajuttomuutta. Se ilmenee raajojen, yleensä molempien käsien, lihaksien tärinänä.
• Tooniset kohtaukset: Nämä epilepsiakohtaukset näkyvät yhtenä äkillisenä toonisena lihasten supistumisena. Kehosta tulee jäykkä kuin lauta ja potilas menettää tajuntansa.
• Toonis-klooniset kohtaukset: Tähän epilepsiakohtauksen muotoon liitämme yleensä niin kutsutun epileptisen kohtauksen. Ensinnäkin siihen kuuluu tooninen supistumisvaihe, jota seuraavat sitten klooniset supistukset eli lihaksen nykäykset. Tähän epilepsiakohtauksen muotoon liittyy aina potilaan tajunnan menetys. Usein kohtauksen aikana potilas puree kielen sivuosaa ja kehon sulkijalihakset rentoutuvat. Tämäntyyppinen epilepsiakohtaus kestää yleensä 1–2 minuuttia, mistä seuraa vielä potilaan sekaannusjakso, joka kestää usean minuutin ajan.

Osittainen eli fokaalinen epilepsiakohtaus

Tässä tapauksessa epänormaalia aktiivisuutta esiintyy vain tietyssä aivojen neuronien ryhmässä. Tästä alueesta riippuen potilaalla esiintyy tiettyjä oireita, esimerkiksi näköön ja hajuun liittyviä hallusinaatioita tai yhden käden tärinää.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: 5 yksinkertaista tapaa pysäyttää paniikkikohtaus

Kuinka tällaisissa tilanteissa pitäisi toimia?

Jos joudut todistamaan epilepsiakohtauksen, toimi näin:

• Aseta henkilö varovasti maahan tai alueelle, jonka ympäristössä ei ole kovia tai teräviä esineitä. Pään tulisi olla aseteltuna sileällä ja litteällä alustalla.
• Seuraavaksi käännä henkilö kyljelleen hengitysdynamiikan parantamiseksi.
• Löysää henkilön kaulan ympärillä olevia asusteita, kuten koruja, kravattia tai huivia, sillä ne voivat aiheuttaa vaaratilanteita epilepsiakohtauksen keskellä.
• Pysy henkilön vierellä, kunnes kohtaus on ohi.

Mitä tällaisissa tilanteissa ei missään nimessä tulisi tehdä?

Lisäksi on tärkeää pitää mielessä miten voimme välttää sellaiset virheet, jotka vain pahentavat tilannetta. Ensinnäkin muista, että epilepsiakohtauksesta kärsivälle ihmisille ei tule suorittaa elvytystä.

Tämän lisäksi henkilöä ei tule pitää kiinni kohtauksen aikana, eikä suuhun saa asettaa esineitä, jotka voivat tarttua kieleen. Kohtauksen aikana henkilö käännetään kyljelleen ja tämä asento ohjaa myös kielen oikeaan asentoon.

Kohtauksen jälkeen henkilölle ei tule tarjota syötävää. Myös nesteiden nauttimista tulee välttää, ainakin siihen asti, kunnes voidaan olla varmoja siitä, että kohtauksesta kärsinyt henkilö on toipunut tilanteesta täysin ja palautunut normaaliin valppaaseen tilaansa.