Donepetsiili: hoidon aiheet ja varoitukset
Donepetsiili on lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin hoidossa käytetty lääke. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että se parantaisi potilaan käytöstä, toimintakykyä tai elämänlaatua, eikä se myöskään hidasta taudin etenemistä.
Tällä lääkkeellä on joka tapauksessa tiettyjä etuja muihin lääkkeisiin verrattuna. Sen annostus on yksinkertaisempi ja sen turvallisuus on huomattavasti parantunut, sillä tällä hetkellä käyttäjillä ei ole havaittu maksan myrkyttymistä.
Tarvitaan silti enemmän ja pidempiaikaisia kliinisiä kokeita, jotta lääkkeen hyödyistä ja näiden hyötyjen kestosta tämän taudin hoidossa saataisiin varmuutta.
Alzheimerin tauti vai dementia?
Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja, mutta ei ainoa. Tätä sairautta esiintyy yleensä vanhemmilla ihmisillä. Dementia ei ole itsenäinen sairaus, vaan yksi monista oireista jotka heikentävät muistia, ajattelukykyä ja sosiaalisia taitoja yleisesti. Se huonontaa merkittävällä tavalla potilaan arkea.
Vaikka Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja, sen syy on edelleen tuntematon. Sairaiden aivoissa on nähtävissä amyloidiplakkia ja neurofibrillaarisia solmuja.
- Amyloidiplakki on beeta-amyloidina tunnetun proteiinin agglomeraatiota.
- Neurofibrillaariset solmut ovat ryhmä säiemäistä proteiinia nimeltä “tau”.
Joillakin ihmisillä on geneettinen alttius Alzheimerin tautiin, mutta sen syntyyn liittyy muitakin tekijöitä, kuten ikä, Downin syndrooma ja vaikea kognitiivinen heikentyminen.
Alzheimerin taudin oireet
Yleensä tämä sairaus aiheuttaa seuraavia oireita:
- Muistin heikkeneminen
- Vaikeudet kommunikaatiossa, järkeilykyvyssä, suunnittelukyvyssä ja koordinaatiossa
- Sekavuus ja hämmennys
- Masennus
- Ahdistus
- Paranoia
Kuinka donepetsiili vaikuttaa elimistössä?
Dementia on yhdistetty tietyn tyyppisen neuronin hupenemiseen.
Jotkut lääkkeet, jotka tunnetaan asetyylikoliiniesteraasin estäjinä, mukaan lukien donepetsiili, voivat viivästyttää asetyylikoliini-nimisen kemikaalin hajoamista. Tämä aine vapautuu kahden neuronin välisessä synaptisessa tilassa niin, että käynnistyy neurotransmissio. Jos aivoissa ei ole riittävästi asetyylikoliinia, aivot eivät toimi kunnolla ja potilas kokee Alzheimerin taudille tyypillisiä oireita. Donepetsiili hidastaa tämän aineen hajoamista, mikä nostaa sen määrää väliaikaisesti.
Dementiaan ja Alzheimerin tautiin ei ole vielä parantavaa hoitoa. Tiede pystyy ainoastaan hidastamaan kognitiivisten kykyjen heikkenemistä.
Lue myös: Alzheimerin ja dementian väliset erot
Donepetsiili: haittavaikutukset
Tämä lääke on suhteellisen hyvin siedetty. Useimmat sen odotettavissa olevista haittavaikutuksista ovat väliaikaisia, mutta joskus saattaa esiintyä myös muita, keskivaikeita tai vakavia sivuvaikutuksia. Haittavaikutukset, jotka liittyvät lääkkeen kolinenergisiin vaikutuksiin, ovat todennäköisin syy lääkkeen lopettamiseen ensimmäisten 12 viikon aikana. Yleisesti ottaen seuraavat oireet ovat kaikkein tavallisimpia:
- Pahoinvointi ja oksentelu
- Ripuli
- Päänsäryt
- Unettomuus ja parasomnia
Tutustu: Näin tunnistat Alzheimerin oireet
Varoitukset
Joidenkin ihmisten on oltava erityisen varovaisia lääkkeen käytössä. Näihin ihmisiin kuuluvat ne, jotka ovat yliherkkiä piperidiinin johdannaisille tai lääkkeen apuaineille. Raskaana olevien tai imettävien naisten ei myöskään tulisi käyttää tätä lääkettä, sillä sen vaikutuksia näissä tapauksissa ei vielä tunneta.
Donepetsiiliä tulisi välttää myös seuraavissa olosuhteissa:
- Lihasten rentoutus suksinyylikoliinilla
- Sydämen rytmihäiriöt
- Suolistosairaudet
- Virtsaamiseen liittyvät häiriöt
- Ahdaskulmaglaukooma
- Astma tai keuhkoahtaumatauti
Yhteenveto
Donepetsiili on suuri edistysaskel neurologian saralla. Se merkitsee huomattavaa parannusta Alzheimerin tautiin liittyvän dementian hoidossa. Yhä tarvitaan silti paljon tutkimusta, jotta päästään lähemmäksi lopullisen parannuskeinon löytämistä tähän sairauteen.
Donepetsiiliä tarvitsevilla ihmisillä tulee olla joku luotettava ja terve läheinen, joka voi valvoa lääkkeen ottamista lääkärin määräämän annostuksen ja ohjeistuksen mukaisesti.
Donepetsiili on lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin hoidossa käytetty lääke. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että se parantaisi potilaan käytöstä, toimintakykyä tai elämänlaatua, eikä se myöskään hidasta taudin etenemistä.
Tällä lääkkeellä on joka tapauksessa tiettyjä etuja muihin lääkkeisiin verrattuna. Sen annostus on yksinkertaisempi ja sen turvallisuus on huomattavasti parantunut, sillä tällä hetkellä käyttäjillä ei ole havaittu maksan myrkyttymistä.
Tarvitaan silti enemmän ja pidempiaikaisia kliinisiä kokeita, jotta lääkkeen hyödyistä ja näiden hyötyjen kestosta tämän taudin hoidossa saataisiin varmuutta.
Alzheimerin tauti vai dementia?
Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja, mutta ei ainoa. Tätä sairautta esiintyy yleensä vanhemmilla ihmisillä. Dementia ei ole itsenäinen sairaus, vaan yksi monista oireista jotka heikentävät muistia, ajattelukykyä ja sosiaalisia taitoja yleisesti. Se huonontaa merkittävällä tavalla potilaan arkea.
Vaikka Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja, sen syy on edelleen tuntematon. Sairaiden aivoissa on nähtävissä amyloidiplakkia ja neurofibrillaarisia solmuja.
- Amyloidiplakki on beeta-amyloidina tunnetun proteiinin agglomeraatiota.
- Neurofibrillaariset solmut ovat ryhmä säiemäistä proteiinia nimeltä “tau”.
Joillakin ihmisillä on geneettinen alttius Alzheimerin tautiin, mutta sen syntyyn liittyy muitakin tekijöitä, kuten ikä, Downin syndrooma ja vaikea kognitiivinen heikentyminen.
Alzheimerin taudin oireet
Yleensä tämä sairaus aiheuttaa seuraavia oireita:
- Muistin heikkeneminen
- Vaikeudet kommunikaatiossa, järkeilykyvyssä, suunnittelukyvyssä ja koordinaatiossa
- Sekavuus ja hämmennys
- Masennus
- Ahdistus
- Paranoia
Kuinka donepetsiili vaikuttaa elimistössä?
Dementia on yhdistetty tietyn tyyppisen neuronin hupenemiseen.
Jotkut lääkkeet, jotka tunnetaan asetyylikoliiniesteraasin estäjinä, mukaan lukien donepetsiili, voivat viivästyttää asetyylikoliini-nimisen kemikaalin hajoamista. Tämä aine vapautuu kahden neuronin välisessä synaptisessa tilassa niin, että käynnistyy neurotransmissio. Jos aivoissa ei ole riittävästi asetyylikoliinia, aivot eivät toimi kunnolla ja potilas kokee Alzheimerin taudille tyypillisiä oireita. Donepetsiili hidastaa tämän aineen hajoamista, mikä nostaa sen määrää väliaikaisesti.
Dementiaan ja Alzheimerin tautiin ei ole vielä parantavaa hoitoa. Tiede pystyy ainoastaan hidastamaan kognitiivisten kykyjen heikkenemistä.
Lue myös: Alzheimerin ja dementian väliset erot
Donepetsiili: haittavaikutukset
Tämä lääke on suhteellisen hyvin siedetty. Useimmat sen odotettavissa olevista haittavaikutuksista ovat väliaikaisia, mutta joskus saattaa esiintyä myös muita, keskivaikeita tai vakavia sivuvaikutuksia. Haittavaikutukset, jotka liittyvät lääkkeen kolinenergisiin vaikutuksiin, ovat todennäköisin syy lääkkeen lopettamiseen ensimmäisten 12 viikon aikana. Yleisesti ottaen seuraavat oireet ovat kaikkein tavallisimpia:
- Pahoinvointi ja oksentelu
- Ripuli
- Päänsäryt
- Unettomuus ja parasomnia
Tutustu: Näin tunnistat Alzheimerin oireet
Varoitukset
Joidenkin ihmisten on oltava erityisen varovaisia lääkkeen käytössä. Näihin ihmisiin kuuluvat ne, jotka ovat yliherkkiä piperidiinin johdannaisille tai lääkkeen apuaineille. Raskaana olevien tai imettävien naisten ei myöskään tulisi käyttää tätä lääkettä, sillä sen vaikutuksia näissä tapauksissa ei vielä tunneta.
Donepetsiiliä tulisi välttää myös seuraavissa olosuhteissa:
- Lihasten rentoutus suksinyylikoliinilla
- Sydämen rytmihäiriöt
- Suolistosairaudet
- Virtsaamiseen liittyvät häiriöt
- Ahdaskulmaglaukooma
- Astma tai keuhkoahtaumatauti
Yhteenveto
Donepetsiili on suuri edistysaskel neurologian saralla. Se merkitsee huomattavaa parannusta Alzheimerin tautiin liittyvän dementian hoidossa. Yhä tarvitaan silti paljon tutkimusta, jotta päästään lähemmäksi lopullisen parannuskeinon löytämistä tähän sairauteen.
Donepetsiiliä tarvitsevilla ihmisillä tulee olla joku luotettava ja terve läheinen, joka voi valvoa lääkkeen ottamista lääkärin määräämän annostuksen ja ohjeistuksen mukaisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Villar Fernández, I. (2007). Utilización de fármacos específicos para la enfermedad de Alzheimer. Neurología: Publicación Oficial de La Sociedad Española de Neurología.
- Custodio, N., Montesinos, R., Bendezú, L., Cortijo, P., Torres, H., & Escobar, J. (2017). Efectos de inhibidores de colinesterasa en pacientes con enfermedad asociada a cuerpos de Lewy. Anales de La Facultad de Medicina. https://doi.org/10.15381/anales.v69i3.1133
- Azanza, J. R., S�daba, B., Quetglas, E. G., & Escolar, M. (1998). Donepezilo: una nueva opci�n en el tratamiento de la enfermedad de Alzheimer. Revista de Medicina de La Universidad de Navarra.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.
