Mitä on dementia, joka ei ole Alzheimerin tautia?
Mitä on dementia, joka ei ole Alzheimerin tautia? Tiesitkö, että on olemassa muitakin dementian tyyppejä kuin vain Alzheimerin tauti? Ne muutokset ihmisen aivoissa, jotka saavat aikaan Alzheimerin taudin kehittymisen, eivät ole vielä kovin selkeästi tiedossa. Tämä tiedonpuute voi olla syynä siihen, että ihmiset helposti yhdistävät muun tyyppisen dementian kyseiseen sairauteen.
Nyt haluamme selkeyttää eroja Alzheimerin ja muuntyyppisten dementioiden välillä – jatka lukemista niin olet paremmin selvillä kaikkien dementian tyyppien riskeistä ja ehkäisystä.
Muutama fakta Alzheimerin taudista
Ensimmäiset oireet tästä sairaudesta ovat varmasti monelle meistä tutut – Alzheimerin taudin kehittymiseen kuuluvat vaikeudet muistaa nimiä ja viime aikojen keskusteluita. Kun sairaus etenee, nämä oireet pahenevat.
Sitten voi tulla vaikeuksia viestinnässä, muutoksia käytöksessä ja arviointikyvyssä, ja jopa ongelmia syötäessä tai käveltäessä.
Ihmisen suuri riski saada Alzheimerin tauti tai muun tyyppinen dementia on useimmissa tapauksissa huonoa tuuria perintötekijöiden osalta.
Alzheimerin tauti ei ole ainoa dementian aiheuttaja, mutta se on kaikkein yleisin. Siksi kai useimmat meistä sekoittavat sen muun tyyppiseen dementiaan.
Lue aiheesta lisää: Näin tunnistat Alzheimerin oireet
Dementia, joka ei ole Alzheimerin tautia
Nyt kun tiedät hiukan Alzheimerin taudista, haluamme kertoa muun laatuisista dementiasairauksista, jotka siis usein sekoitetaan edellä mainittuun.
1. Vaskulaarinen dementia
Tähän kuuluu vähentyminen veren virtauksessa aivoihin, johtuen tukoksesta verisuonissa.
Se on dementian tyypeistä sellainen, joka voi aiheuttaa halvauksia. Sen kaikkein tyypillisin oire on vaikeudet suunnittelussa ja organisoinnissa.
Pidä huolta sydämesi terveydestä. Verisuonten kovettumista tai tukkeutumista tulisi välttää, mikä tarkoittaa sitä että kolesterolin ja verenpaineen tasot on syytä pitää vakaina.
Sama hoito-ohje auttaa sinua myös välttämään diabeteksen kehittymistä.
2. Lewyn kappale -dementia
Lewyn kappaleet koostuvat proteiineista nimeltään alfa-synukleiinit, joita muodostuu aivokuoren alueella. Niiden tuloksena on muistinmenetystä ja vaikeuksia ajattelussa.
Dementian tyypeistä tämä on se, joka on kaikkein samankaltaisin Alzheimerin taudin kanssa.
Niillä on kuitenkin eroa siinä, että Lewyn kappaleet aiheuttavat häiriöitä unessa, hallusinaatioita ja lihasten jäykkyyttä. Tämän vuoksi merkit muistuttavat myös Parkinsonin taudin oireita.
Kun potilaalla on Lewyn kappale -dementia ja hän menee tuttuun paikkaan, hän saattaa olla hukassa, sillä hän on unohtanut ne paikat, jotka ennen tunsi hyvin.
Kun tämä sairaus etenee pitkälle, ihminen saattaa olla hukassa jo katsoessaan kylpyhuonetta tai vaikkapa omaa makuuhuonettaan.
Tavallisimmista dementian tyypeistä tämä on toisiksi yleisin, ja Alzheimer on tavallisin.
Pidä aivosi aktiivisina, jotta voisit välttää tätä sairautta. Opettele uusi kieli, tutustu uusien paikkojen historiaan, tai tee vaikka tutkimusta uusia kulttuureja koskien.
Korkea koulutustaso ja aivojen stimulointi harrastuksilla voi auttaa näiden oireiden estämisessä.
3. Parkinsonin taudin aiheuttama dementia
Kun alfa-synukleiinin ryhmittymät, joista puhuimme aiemmin, kerääntyvät aivojen osaan joka on nimeltään mustatumake, ne vahingoittavat hermosoluja, jotka tuottavat dopamiinia.
Asiantuntijat uskovat, että tällöin ilmenee ongelmia jotka liittyvät liikkeisiin, ja tämä on osa Parkinsonin tautia.
Sen lisäksi ilmenee vapinaa ja on tarve liikkua hyvin hitaasti.
Huolestuttavaa sairaudessa on etenkin se, että ei ole vielä havaittu mitään selkeää aiheuttajaa, jotta voitaisiin auttaa ihmisiä ehkäisemään tämän tyypin dementiaa.
4. Frontotemporaalidementia
Kun hermosoluissa joko aivojen otsa- tai ohimolohkoissa tapahtuu rappeutumista, kyseessä on tämä sairaus. Se voi aiheuttaa muutoksia persoonallisuudessa, käytöksessä ja viestintätaidoissa.
Ihmiset, joilla on tämän tyypin dementiaa, voivat muuttua impulsiivisiksi. He saattavat vaikka tehdä suuria hankintoja ilman, että ottavat ensin yhteyttä puolisoon – tai muuta vastaavaa.
Ikävä kyllä tämän tyypin dementiaan ei ole tarjolla mitään lääkitystä, jolla sitä voitaisiin hillitä. On kuitenkin tärkeää pitää elämäntyyli terveellisenä, jotta voidaan välttää vammoja tai halvauksia.
Lue aiheesta lisää: 6 ennenaikaista ikääntymistä aiheuttavaa tapaa
5. Sekamuoto
Nyt kun olemme esitelleet dementian eri tyyppejä, on syytä kertoa vielä eräs asia: ihmisellä voi olla myös sekoitus erilaisia dementian tyyppejä aivoissaan samaan aikaan.
Tämä sekamuoto on tyypillisesti yhdistelmä vaskulaaridementiaa ja Alzheimerin tautia.
Jotta näitä kaikkia sairauksia voitaisiin välttää parhaiten, on syytä pitää aivot aktiivisina ja välttää yllä mainittuja riskitekijöitä. Terveellinen elämäntapa on paras keino pienentää dementian riskiä.
Mitä on dementia, joka ei ole Alzheimerin tautia? Tiesitkö, että on olemassa muitakin dementian tyyppejä kuin vain Alzheimerin tauti? Ne muutokset ihmisen aivoissa, jotka saavat aikaan Alzheimerin taudin kehittymisen, eivät ole vielä kovin selkeästi tiedossa. Tämä tiedonpuute voi olla syynä siihen, että ihmiset helposti yhdistävät muun tyyppisen dementian kyseiseen sairauteen.
Nyt haluamme selkeyttää eroja Alzheimerin ja muuntyyppisten dementioiden välillä – jatka lukemista niin olet paremmin selvillä kaikkien dementian tyyppien riskeistä ja ehkäisystä.
Muutama fakta Alzheimerin taudista
Ensimmäiset oireet tästä sairaudesta ovat varmasti monelle meistä tutut – Alzheimerin taudin kehittymiseen kuuluvat vaikeudet muistaa nimiä ja viime aikojen keskusteluita. Kun sairaus etenee, nämä oireet pahenevat.
Sitten voi tulla vaikeuksia viestinnässä, muutoksia käytöksessä ja arviointikyvyssä, ja jopa ongelmia syötäessä tai käveltäessä.
Ihmisen suuri riski saada Alzheimerin tauti tai muun tyyppinen dementia on useimmissa tapauksissa huonoa tuuria perintötekijöiden osalta.
Alzheimerin tauti ei ole ainoa dementian aiheuttaja, mutta se on kaikkein yleisin. Siksi kai useimmat meistä sekoittavat sen muun tyyppiseen dementiaan.
Lue aiheesta lisää: Näin tunnistat Alzheimerin oireet
Dementia, joka ei ole Alzheimerin tautia
Nyt kun tiedät hiukan Alzheimerin taudista, haluamme kertoa muun laatuisista dementiasairauksista, jotka siis usein sekoitetaan edellä mainittuun.
1. Vaskulaarinen dementia
Tähän kuuluu vähentyminen veren virtauksessa aivoihin, johtuen tukoksesta verisuonissa.
Se on dementian tyypeistä sellainen, joka voi aiheuttaa halvauksia. Sen kaikkein tyypillisin oire on vaikeudet suunnittelussa ja organisoinnissa.
Pidä huolta sydämesi terveydestä. Verisuonten kovettumista tai tukkeutumista tulisi välttää, mikä tarkoittaa sitä että kolesterolin ja verenpaineen tasot on syytä pitää vakaina.
Sama hoito-ohje auttaa sinua myös välttämään diabeteksen kehittymistä.
2. Lewyn kappale -dementia
Lewyn kappaleet koostuvat proteiineista nimeltään alfa-synukleiinit, joita muodostuu aivokuoren alueella. Niiden tuloksena on muistinmenetystä ja vaikeuksia ajattelussa.
Dementian tyypeistä tämä on se, joka on kaikkein samankaltaisin Alzheimerin taudin kanssa.
Niillä on kuitenkin eroa siinä, että Lewyn kappaleet aiheuttavat häiriöitä unessa, hallusinaatioita ja lihasten jäykkyyttä. Tämän vuoksi merkit muistuttavat myös Parkinsonin taudin oireita.
Kun potilaalla on Lewyn kappale -dementia ja hän menee tuttuun paikkaan, hän saattaa olla hukassa, sillä hän on unohtanut ne paikat, jotka ennen tunsi hyvin.
Kun tämä sairaus etenee pitkälle, ihminen saattaa olla hukassa jo katsoessaan kylpyhuonetta tai vaikkapa omaa makuuhuonettaan.
Tavallisimmista dementian tyypeistä tämä on toisiksi yleisin, ja Alzheimer on tavallisin.
Pidä aivosi aktiivisina, jotta voisit välttää tätä sairautta. Opettele uusi kieli, tutustu uusien paikkojen historiaan, tai tee vaikka tutkimusta uusia kulttuureja koskien.
Korkea koulutustaso ja aivojen stimulointi harrastuksilla voi auttaa näiden oireiden estämisessä.
3. Parkinsonin taudin aiheuttama dementia
Kun alfa-synukleiinin ryhmittymät, joista puhuimme aiemmin, kerääntyvät aivojen osaan joka on nimeltään mustatumake, ne vahingoittavat hermosoluja, jotka tuottavat dopamiinia.
Asiantuntijat uskovat, että tällöin ilmenee ongelmia jotka liittyvät liikkeisiin, ja tämä on osa Parkinsonin tautia.
Sen lisäksi ilmenee vapinaa ja on tarve liikkua hyvin hitaasti.
Huolestuttavaa sairaudessa on etenkin se, että ei ole vielä havaittu mitään selkeää aiheuttajaa, jotta voitaisiin auttaa ihmisiä ehkäisemään tämän tyypin dementiaa.
4. Frontotemporaalidementia
Kun hermosoluissa joko aivojen otsa- tai ohimolohkoissa tapahtuu rappeutumista, kyseessä on tämä sairaus. Se voi aiheuttaa muutoksia persoonallisuudessa, käytöksessä ja viestintätaidoissa.
Ihmiset, joilla on tämän tyypin dementiaa, voivat muuttua impulsiivisiksi. He saattavat vaikka tehdä suuria hankintoja ilman, että ottavat ensin yhteyttä puolisoon – tai muuta vastaavaa.
Ikävä kyllä tämän tyypin dementiaan ei ole tarjolla mitään lääkitystä, jolla sitä voitaisiin hillitä. On kuitenkin tärkeää pitää elämäntyyli terveellisenä, jotta voidaan välttää vammoja tai halvauksia.
Lue aiheesta lisää: 6 ennenaikaista ikääntymistä aiheuttavaa tapaa
5. Sekamuoto
Nyt kun olemme esitelleet dementian eri tyyppejä, on syytä kertoa vielä eräs asia: ihmisellä voi olla myös sekoitus erilaisia dementian tyyppejä aivoissaan samaan aikaan.
Tämä sekamuoto on tyypillisesti yhdistelmä vaskulaaridementiaa ja Alzheimerin tautia.
Jotta näitä kaikkia sairauksia voitaisiin välttää parhaiten, on syytä pitää aivot aktiivisina ja välttää yllä mainittuja riskitekijöitä. Terveellinen elämäntapa on paras keino pienentää dementian riskiä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Capriotti, T., & Terzakis, K. (2016). Parkinson Disease. Home Healthcare Now. https://doi.org/10.1097/NHH.0000000000000398
- Nestor, P. J. (2017). Frontotemporal dementia. In Dementia, Fifth Edition. https://doi.org/10.1201/9781315381572
- Perry, D. C. (2014). Dementia. In Encyclopedia of the Neurological Sciences. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-385157-4.00476-0
- Reitz, C., Brayne, C., & Mayeux, R. (2011). Epidemiology of Alzheimer disease. Nature Reviews Neurology. https://doi.org/10.1038/nrneurol.2011.2
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.