Logo image
Logo image

D-vitamiinin puutos: kuka kärsii siitä todennäköisimmin?

2 minuuttia
D-vitamiinin puutokselle alttiiden ihmisten tulisi etsiä eri vitamiinilähteitä, jotta heille ei kehittyisi terveysongelmia.
D-vitamiinin puutos: kuka kärsii siitä todennäköisimmin?
Sofía Quintana Alonso

Tarkistanut ja hyväksynyt: fysioterapeutti Sofía Quintana Alonso

Kirjoittanut Toimitus
Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Elimistö tarvitsee vitamiineja ja kivennäisaineita toimiakseen, mukaan lukien D-vitamiinia. Toisinaan joistakin vitamiineista ja kivennäisaineista on kuitenkin puutosta, jolloin elimissä ja niiden toiminnassa voi esiintyä häiriöitä. Tässä artikkelissa käsittelemme tarkemmin D-vitamiinin puutosta.

Some figure

Mitä on D-vitamiini?

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistön rasvakudokseen. Sen tarkoituksena on edistää kivennäisaineiden, kuten kalsiumin ja fosforin, imeytymistä. Nämä ovat oleellisia luiden normaalin kehityksen ja vahvuuden kannalta. Etenkin lapsuudessa nämä kivennäisaineet ovat erittäin tärkeitä; niiden avulla muodostuu luuainesta.

Näiden kivennäisaineiden riittämätön saanti vaikuttaa haitallisesti luiden muodostumiseen ja rakenteeseen. Ilman näitä kivennäisaineita ja D-vitamiinia luista tulee heikkoja ja ne murtuvat helposti, sekä saavat pysyviä vaurioita.

Lue myös: Mitä tapahtuu, jos saat liikaa D-vitamiinia?

Mistä D-vitamiinia saadaan?

Some figure

Tätä vitamiinia voi saada monin eri tavoin. Tässä artikkelissa kerromme parhaista D-vitamiinin lähteistä.

  • Elimistö tuottaa D-vitamiinia luonnollisesti auringonvalosta. Auringossa oleminen on siis yksi keino saada tätä vitamiinia.
  • Rasvainen kala on loistava D-vitamiinin lähde. Sitä saa esimerkiksi tonnikalasta, lohesta ja makrillista.
  • Muita D-vitamiinin lähteitä ovat maksa, munankeltuainen ja juusto. D-vitamiinia on näissä lähteissä kuitenkin vähän.
  • Sienet ovat myös yksi D-vitamiinin lähde. Sitä voi olla niissä runsaasti, sillä ne ovat usein altistuneet ultraviolettisäteilylle.

Kuten olemme aiemmin maininneet, valo tuottaa suurimman määrän D-vitamiinia.

Ei ole montaakaan sellaista ruoka-ainetta, jossa olisi tätä vitamiinia luonnollisesti. Tästä syystä D-vitamiinia lisätään moniin tuotteisiin sen saannin turvaamiseksi.

Kuinka paljon D-vitamiinia tarvitaan missäkin iässä?

D-vitamiinia on tärkeää saada aina riittävästi, ja eri ikäiset tarvitsevat sitä eri määriä. Kerromme D-vitamiinin päivittäisestä tarpeesta iän mukaan.

  • Vastasyntyneet (vuoden ikäiseksi asti) tarvitsevat D-vitamiinia 400 IU.
  • 113-vuotiailla määrän tulisi olla 600 IU.
  • Nuoret aikuiset, iältään 1418 vuotta, tarvitsevat sitä 600 IU.
  • 1970-vuotiaat aikuiset sekä raskaana olevat ja imettävät naiset tarvitsevat D-vitamiinia 800 IU.

Kuka kärsii todennäköisimmin D-vitamiinin puutteesta?

1. Imeväisikäiset

Some figure

Imeväisikäiset lapset ovat yksi ihmisryhmä, joka kärsii helposti D-vitamiinin puutteesta.

Äidinmaito ei sisällä riittävästi tätä vitamiinia, joten lapselle olisi hyvä antaa sitä lisäravinteena 400 IU kerran päivässä.

2. Vanhemmat ihmiset ja tummaihoiset

Some figure

Iän myötä ihmisen iho ei enää tuota yhtä paljon D-vitamiinia auringonvalosta kuin aiemmin. Myös munuaisten kyky muuttaa vitamiinia aktiiviseen muotoon vähenee.

Lisäksi tummempi iho tuottaa vähemmän D-vitamiinia auringosta kuin vaaleampi iho.

3. Munuaisongelmista kärsivät ja liikalihavat

Some figure

Liikalihavilla ihmisillä kehon liiallinen rasva yhdistyy D-vitamiiniin, mikä estää sitä pääsemästä verenkiertoon.

Myös kroonisista munuais- tai maksasairauksista kärsivillä ihmisillä on yleensä ongelmia tämän vitamiinin imeytymisessä.

4. Tiettyjä lääkkeitä syövät ihmiset

Some figure

Jotkut lääkkeet voivat vaikuttaa D-vitamiinin imeytymiseen.

  • Antikonvulsiiviset ja antimykoottiset lääkkeet voivat vaikeuttaa D-vitamiinin imeytymistä.
  • Samoin antiretroviraalinen hoito HIV:iin voi aiheuttaa ongelmia vitamiinien imeytymisessä. Jotkut lisäravinteet saattavat tulla tarpeeseen riittävän D-vitamiinitason turvaamiseksi.

Nyt kun tiedät enemmän D-vitamiinista, varmista että saat sitä riittävästi, jotta terveytesi pysyy hyvänä.

Elimistö tarvitsee vitamiineja ja kivennäisaineita toimiakseen, mukaan lukien D-vitamiinia. Toisinaan joistakin vitamiineista ja kivennäisaineista on kuitenkin puutosta, jolloin elimissä ja niiden toiminnassa voi esiintyä häiriöitä. Tässä artikkelissa käsittelemme tarkemmin D-vitamiinin puutosta.

Some figure

Mitä on D-vitamiini?

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistön rasvakudokseen. Sen tarkoituksena on edistää kivennäisaineiden, kuten kalsiumin ja fosforin, imeytymistä. Nämä ovat oleellisia luiden normaalin kehityksen ja vahvuuden kannalta. Etenkin lapsuudessa nämä kivennäisaineet ovat erittäin tärkeitä; niiden avulla muodostuu luuainesta.

Näiden kivennäisaineiden riittämätön saanti vaikuttaa haitallisesti luiden muodostumiseen ja rakenteeseen. Ilman näitä kivennäisaineita ja D-vitamiinia luista tulee heikkoja ja ne murtuvat helposti, sekä saavat pysyviä vaurioita.

Lue myös: Mitä tapahtuu, jos saat liikaa D-vitamiinia?

Mistä D-vitamiinia saadaan?

Some figure

Tätä vitamiinia voi saada monin eri tavoin. Tässä artikkelissa kerromme parhaista D-vitamiinin lähteistä.

  • Elimistö tuottaa D-vitamiinia luonnollisesti auringonvalosta. Auringossa oleminen on siis yksi keino saada tätä vitamiinia.
  • Rasvainen kala on loistava D-vitamiinin lähde. Sitä saa esimerkiksi tonnikalasta, lohesta ja makrillista.
  • Muita D-vitamiinin lähteitä ovat maksa, munankeltuainen ja juusto. D-vitamiinia on näissä lähteissä kuitenkin vähän.
  • Sienet ovat myös yksi D-vitamiinin lähde. Sitä voi olla niissä runsaasti, sillä ne ovat usein altistuneet ultraviolettisäteilylle.

Kuten olemme aiemmin maininneet, valo tuottaa suurimman määrän D-vitamiinia.

Ei ole montaakaan sellaista ruoka-ainetta, jossa olisi tätä vitamiinia luonnollisesti. Tästä syystä D-vitamiinia lisätään moniin tuotteisiin sen saannin turvaamiseksi.

Kuinka paljon D-vitamiinia tarvitaan missäkin iässä?

D-vitamiinia on tärkeää saada aina riittävästi, ja eri ikäiset tarvitsevat sitä eri määriä. Kerromme D-vitamiinin päivittäisestä tarpeesta iän mukaan.

  • Vastasyntyneet (vuoden ikäiseksi asti) tarvitsevat D-vitamiinia 400 IU.
  • 113-vuotiailla määrän tulisi olla 600 IU.
  • Nuoret aikuiset, iältään 1418 vuotta, tarvitsevat sitä 600 IU.
  • 1970-vuotiaat aikuiset sekä raskaana olevat ja imettävät naiset tarvitsevat D-vitamiinia 800 IU.

Kuka kärsii todennäköisimmin D-vitamiinin puutteesta?

1. Imeväisikäiset

Some figure

Imeväisikäiset lapset ovat yksi ihmisryhmä, joka kärsii helposti D-vitamiinin puutteesta.

Äidinmaito ei sisällä riittävästi tätä vitamiinia, joten lapselle olisi hyvä antaa sitä lisäravinteena 400 IU kerran päivässä.

2. Vanhemmat ihmiset ja tummaihoiset

Some figure

Iän myötä ihmisen iho ei enää tuota yhtä paljon D-vitamiinia auringonvalosta kuin aiemmin. Myös munuaisten kyky muuttaa vitamiinia aktiiviseen muotoon vähenee.

Lisäksi tummempi iho tuottaa vähemmän D-vitamiinia auringosta kuin vaaleampi iho.

3. Munuaisongelmista kärsivät ja liikalihavat

Some figure

Liikalihavilla ihmisillä kehon liiallinen rasva yhdistyy D-vitamiiniin, mikä estää sitä pääsemästä verenkiertoon.

Myös kroonisista munuais- tai maksasairauksista kärsivillä ihmisillä on yleensä ongelmia tämän vitamiinin imeytymisessä.

4. Tiettyjä lääkkeitä syövät ihmiset

Some figure

Jotkut lääkkeet voivat vaikuttaa D-vitamiinin imeytymiseen.

  • Antikonvulsiiviset ja antimykoottiset lääkkeet voivat vaikeuttaa D-vitamiinin imeytymistä.
  • Samoin antiretroviraalinen hoito HIV:iin voi aiheuttaa ongelmia vitamiinien imeytymisessä. Jotkut lisäravinteet saattavat tulla tarpeeseen riittävän D-vitamiinitason turvaamiseksi.

Nyt kun tiedät enemmän D-vitamiinista, varmista että saat sitä riittävästi, jotta terveytesi pysyy hyvänä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Coelho, L., Cardoso, S.W., Luz, P.M. et al. Vitamin D3 supplementation in HIV infection: effectiveness and associations with antiretroviral therapy. Nutr J 1481 (2015).
  • Roman De Gabriel, J. (2010). Vitamina D. Actas Dermo-Sifiliograficas.
  • Zuluaga-Espinoza N, et al. (2011). Vitamina D: nuevos paradigmas. Medicina & Laboratorio.
  • Prieto, M. y minerales, & Imboden, R. (2003). Vitaminas y minerales. Nutrinfo.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.