Aseklofenaakki: mikä se on ja mitkä sen vaikutukset ovat

Kemiallisesti aseklofenaakki on etikkahapon aryylijohdannainen. Sen rakenne muistuttaa toista non-steroidaalista anti-inflammatorista kipulääkkeettä, diklofenaakkia.

Tätä lääkettä määrätään tapauksissa, joissa hoitoa tarvitaan tulehduksellisissa ja kivuliaissa prosesseissa, kuten alaselän kivussa, hammassäryssä ja nivelkivussa.

Sen käyttö voidaan suunnata myös kroonisiin nivelsairauksiin liittyvän kivun ja tulehduksen hoitoon esimerkiksi nivelrikon, nivelreuman ja selkärankareuman tapauksissa.

Mikä on nivelreuma?

Nivelreuma (reumatoidi artriitti, arthritis rheumatoides) on krooninen tulehduksellinen sairaus, jolla on autoimmuuni luonne. Sille on ominaista monien nivelten samanaikainen tulehdus sekä useiden niin yleisten kuin epäspesifisten oireiden kehitys.

Joillakin potilailla elimistön vastustuskyky voi rauhoittaa nivelreuman pidemmiksi ajoiksi tai jopa pysyvästi. Usein nivelreuma muuttuu kuitenkin krooniseksi ja voi jatkua vuosikymmenien ajan. Ruston ja luun kuluminen voi edistyä hyvin nopeaa tahtia ja tämän vuoksi, jos tautia ei hoideta asianmukaisella tavalla, nivelreuma voi aiheuttaa huomattavia fyysisiä rajoituksia, mikä taas huonontaa merkittävästi potilaan elämänlaatua.

Mitä tulee sen oireisiin, nivelreuma ilmenee tyypillisesti kipuna ja jäykkyytenä tai vaikeuksina liikuttaa niin pieniä kuin suuriakin niveliä.

Yleisiä oireita, jotka joskus edeltävät nivelsairauksien syntyä ja joilla on taipumus jatkua koko sairauden ajan, ovat muun muassa:

• Väsymys
• Kevyt kuume
• Pahoinvointi
• Ruokahaluttomuus
• Painon putoaminen

Yleisin nivelreuman ensimmäisistä oireista on kuitenkin aamuisin nivelissä tuntuva jäykkyys, etenkin jaloissa ja käsissä. Toinen näkyvimmistä oireista on nivelten turvotus ja jos tulehdus on ehtinyt yltyä hyvin voimakkaaksi, niveltä voi lisäksi kuumottaa tai turvottaa. Turvotus alkaa yleensä sormista ja/tai ranteista, mutta se voi levitä kaikkiin käsien ja jalkojen niveliin, joissakin tapauksissa jopa leukaniveliin sekä kaularankaan.

Nivelreuman laukaisevia syitä ei vielä tunneta. Kuten olemme jo aikaisemmin sanoneet, tiedämme kuitenkin, että kyseessä on autoimmuunisairaus ja että sen esiintymisessä on mukana sekä geneettisiä tekijöitä että ei-geneettisiä tekijöitä.

Mikä on nivelrikko?

Tämä on toinen niistä sairauksista, joiden hoitoon asetiklofenaakki on tarkoitettu. Nivelrikko (artroosi, osteoartriitti) on nivelreuman tapaan reumaattinen patologia, joka vahingoittaa nivelten rustoa.

Nivelten sisällä on nivelnesteeksi kutsuttua nestettä, jota tuottaa nivelkalvo. Nivelten muodostavien luiden toisiinsa liittyvät päät on taas peitetty nivelrustolla. Ikääntymisen lisäksi nivelrikolle altistavat perinnöllisen taipumuksen lisäksi fyysinen työ, niveliä kuormittava urheilu, niveliin kohdistuvat tulehdukset ja vammat sekä ylipaino, joka voi sekä aiheuttaa nivelrikkoa tai pahentaa jo alkanutta nivelrikkoa.

Kun tämä rusto vahingoittuu, aiheuttaa se potilaalla kipua, jäykkyyttä ja toimintaan liittyviä häiriöitä. On kuitenkin tärkeää osata erottaa tämä sairaus niveltulehduksesta eli artriitista. Jälkimmäisessä kipua ja muita oireita potilaalla aiheuttaa nimenomaan nivelessä sijaitseva tulehdus niveltulehdus, ei ruston vaurioituminen tai kuluminen.

Sekä niveltulehduksen että nivelrikon tapauksessa potilailla kuitenkin esiintyy kipua, jonka hoitoon aseklofenaakki on tehokas apu.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Niveltulehdus, nivelrikko ja osteoporoosi – mitkä niiden erot ovat?

Entä sitten selkärankareuma?

Kyseessä on toinen reumaattinen sairaus, joka aiheuttaa selkärangan nivelten ja risti-suoliluunivelten tulehdusta. Tämän tilan tarkkaa syytä ei tunneta, mutta jotkut asiantuntijat ovat yhdistäneet sen tietyissä tapauksissa geneettiseen perintöön.

Selkärankareumaa (Spondylarthritis ancylopoetica tai Bechterewin tauti) ilmenee yleensä murrosiän tai nuoruuden aikana, ja sen esiintyvyys on korkeampi miehillä. Naisilla taas päinvastoin tautia voi esiintyä paljon lievemmällä tavalla, mikä tekee diagnoosin tekemisestä vaikeampaa, sillä monet sairastuneista naisista eivät edes tiedä sairastavansa selkärankareumaa.

Selkärankareuma ilmenee yleensä selkäkipuna eri vaiheissa, joka voi vaikuttaa koko selkärankaan ja perifeerisiin niveliin, aiheuttaen molemmilla alueilla kipua, nikamien jäykkyyttä, liikkuvuuden menettämistä ja etenevää nivelten kulumista. Selkärankareuma ei kaikilla potilailla muutu krooniseksi, sillä oireet voivat jäädä myös lyhytaikaisiksi. Joskus reuma voi kuitenkin uusiutua jopa vuosien oireettoman jakson jälkeen. Selkäkipujen yleisyyden ja selkärankareuman kulun epäjohdonmukaisuuden vuoksi taudin diagnoosi usein viivästyy.

Kuinka aseklofenaakki vaikuttaa elimistössä?

Aseklofenaakin tulehdustilaa laskevat anti-inflammatoriset vaikutukset voivat olla seurausta prostaglandiineja syntetisoiven syklo-oksigenaasientsyymien (COX) estämisestä.

Prostaglandiinit ovat proteiinirakenteita, jotka ovat läsnä lukuisissa elimistön eri prosesseissa, kuten kivun tunteessa. Näin ollen, estämällä tämän synteesin syntymistä, myös kivun tunne vähenee.

Aseklofenaakilla on myös kuumetta alentava vaikutus, joka voi johtua perifeerisestä laajenemisesta, joka johtuu hypotalamuksessa tapahtuvasta keskeisestä vaikutuksesta. Muita prostaglandiinien synteesin estämisestä johtuvia vaikutuksia ovat:

• Mahalaukun limakalvon heikentynyt suojaus: Haittavaikutuksena aseklofenaakki voi aiheuttaa mahahaavoja.
• Munuaisten toiminnan muutokset.
• Verihiutaleiden aggregaation estäminen.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Mitä sinun tulee tietää ibuprofeenista

Lopuksi

Aseklofenaakki on tulehduskipulääkkeiden perheeseen kuuluva lääke (NSAID), jota käytetään pääasiassa nivelreuman, nivelrikon ja selkärankareuman aiheuttamien kipujen hoitoon.

Kuten muutkin lääkkeet, myös aseklofenaakilta löytyy kuitenkin joukko haittavaikutuksia, kuten vatsan ja suoliston häiriöt sekä satunnainen huimaus, joita on hoidon yhteydessä tarkkailtava huolellisesti. Jos aiot aloittaa kyseisen lääkkeen käytön tai sinulla herää epäilyksiä tai kysymyksiä sen käytöstä, voit pyytää lisätietoa lääkäriltä tai apteekin henkilökunnalta.