Alopecian eri tyypit
Alopeciaa eli epänormaalia hiusten- tai karvojenlähtöä on useaa eri tyyppiä. Tieteellisten tutkimusten mukaan tämä patologia on jaettu luokkiin sen leviämisnopeuden, siihen johtaneiden syiden, taustalla vaikuttavien sairauksien sekä kliinisten kriteerien mukaan, kuten laajuuden, hiusten ominaisuuksien ja niiden vaikutusten mukaan, joita kyseisellä sairaudella on taustalla olevaan ihoon.
Aiheeseen paneutuneissa tieteellisissä julkaisuissa on määritelty, että miestyyppinen hiustenlähtö (yleisin alopecian tyyppi) vaikuttaa 6-12 prosenttiin 20-30 -vuotiaista naisista ja jopa 55 prosenttiin yli 70-vuotiaista miehistä. Suuren esiintyvyytensä, esteettisen ongelman sekä muiden taustalla olevien sairauksien mahdollisen ilmenemisen vuoksi onkin tarpeen, että tunnemme alopecian eri tyypit kunnolla ja osaamme tulkita niitä.
Alopecian eri tyypit
Alopeciaa on niin montaa eri tyyppiä, että on mahdotonta puhua yleisistä ilmenemismuodoista ja oireista. Sen esiintyvyys on maailmanlaajuista, ja sillä on lisäksi joitakin maantieteelliseen sijaintiin ja ihmisen etnisyyteen liittyviä jakautumisominaisuuksia.
Alopecia määritellään hiusten- tai karvojenlähdöksi, jota voi esiintyä missä tahansa kehonosassa, jossa hiuksia ja karvoja löytyy. Diagnostisen algoritminsa helpottamiseksi jakavat tämä patologia jaetaan kahteen suureen ryhmään, jotka ovat seuraavat:
- Ne, joilla on normaali tai terve päänahka (ei arpia).
- Ne, joilla esiintyy päänahassa patologisia merkkejä (arpia).
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Kausittainen hiustenlähtö: miksi se tapahtuu syksyisin?
Ei-arpeutuva alopecia
Kaikkien alla esitettyjen varianttien yhteinen piirre on, että hiustenlähtöä ei aiheuta karvatuppea tyhjentävän kuitukudoksen ilmaantuminen. Näissä tapauksissa karvatuppi ei tuhoudu, mutta siinä tapahtuu useita eri muutoksia.
Miestyyppinen hiustenlähtö
Androgeeninen eli miestyyppinen hiustenlähtö on yleisin kaljuuntumisen muoto, koska useiden tutkimusten mukaan se on vastuussa jopa 95 prosentissa tapauksista. Kuten jo mainitsimme, jopa 55 prosenttia miehistä kärsii siitä, kun taas naisten osuus on noin 10 prosenttia.
Aiheeseen paneutuneet dermatologiset julkaisut ovat osoittaneet, että tälle taudille on kaksi pääasiallista syytä:
- Androgeenit ja iho: Mieshormonien (testosteronin) lisääntynyt vaikutus tietyillä päänahan alueilla edistää karvatupen aktiivisuuden vähenemistä, kunnes se viimein surkastuu.
- Solumekanismi: Se reagoi jokaisen ihmisen perinnölliseen komponenttiin. RNA-polymeraasin (proteiinisynteesin välttämättömän entsyymin) aktiivisuus riippuu tietyistä geneettisistä tekijöistä. Tämä voi muokata hiusten kasvuun liittyviä malleja.
Miestyyppisen alopecian lievittämiseksi on useita hoitoja, kuten minoksidiilin, melatoniinin, finasteridin tai laserterapian käyttö. Jotkut näistä lääkkeistä ovat tehokkaita jopa 90 prosentilla tapauksista, koska hiukset lakkaavat kokonaan putoamasta. Karvatupen uudelleenkasvu on puolestaan hieman monimutkaisempi prosessi.
Alopecia areata eli pälvikaljuus
Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämän tyyppinen kaljuuntuminen, jolle ominaista on pyöreiden laikkujen esiintyminen tarkennetuilla ihoalueilla, on hyvin vähän tunnettu patologia. Uskotaan, että useat eri tekijät määräävät sen ilmaantumisen:
- Genetiikka: Alopecia areata -bakteerin esiintyminen suvussa edistää sen esiintymistä jälkeläisissä jopa 40 prosentilla tapauksista.
- Immunologiset syyt: On raportoitu, että tämän patologian ja immuunihäiriöiden, kuten kilpirauhaseen liittyvien sairauksien tai vitiligon (melanosyyttien tuhoutuminen ihossa), välillä on yhteys. Se on myös yhdistetty moniin yleisesti tunnettuihin sairauksiin, kuten anemiaan, diabetekseen tai nivelreumaan.
- Tämä tauti näyttää myös liittyvän moniin emotionaalisiin tekijöihin, kuten stressiin sekä tarttuviin taudinaiheuttajiin kuin neurologisiin vaihteluihin.
Muut ei-arpeutuvat alopecian tyypit
Olemme kuvanneet kaksi tärkeintä ei-arpeutuvaa alopeciatyyppiä. Niitä on kuitenkin paljon enemmän, joista muutamia esimerkkejä ovat:
- Traumaperäinen hiustenlähtö: Tätä tapahtuu silloin, kun päänahka vaurioituu jatkuvasti; tämä voi perustua esimerkiksi hiusten vetämiseen tai paineeseen, esimerkiksi hiusta sidottaessa tai letitettäessä.
- Diffuusi: Tämä on yleistyvä, hoidettavissa oleva hiustenlähdön muoto. Se voi olla akuuttia tai kroonista.
- Vitamiinien liiallisen saannin tai puutteen sekä lääkkeiden tai huumeiden aiheuttama alopecia: Tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi D-vitamiinin puute tai A-vitamiinin ylimäärä voi aiheuttaa hiustenlähtöä.
Arpeuttava alopecia
Aiheesta teetettyjen tieteellisten artikkelien mukaan arpeuttavalle alopecialle ominaista on pysyvä hiustenlähtö, joka voidaan korvata joko fibroosilla tai hyalinisoidulla kollageenilla. Tämä patologia muodostaa 3 prosenttia dermatologisissa keskuksissa havaitusta hiustenlähdöstä, joten sen kliininen merkitys on suhteellisen pieni.
Tässä on joitain tekijöitä, jotka voivat edistää tämäntyyppistä kaljuuntumista:
- Fyysiset syyt: Palovammat, paleltumat ja muut vammat. Kun karvatuppi tuhoutuu, se korvautuu arpikudoksella, mikä estää uuden hiuksen kasvun.
- Kasvaimet: Mikä tahansa ihoon vaikuttava kasvain, sekä hyvänlaatuinen että pahanlaatuinen, voi aiheuttaa toissijaisena vaikutuksena tämän patologian esiintymisen.
- Infektiot: Spitaali tai ihon tuberkuloosi, sekä muut ihoa pysyvästi vahingoittavat sairaudet, voivat myös aiheuttaa arpeuttavan alopecian muodostumisen.
- Krooniset tulehdusprosessit: Esimerkiksi punahukka ja muut ei-tarttuvat taudit, jotka aiheuttavat ihovaurioita, voivat vahingoittaa karvatuppea ja estää näin uuden hiuksen kasvua.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Hiustenlähdön ehkäisy: terve päänahka viidellä vinkillä
Alopecian eri tyypit: yhteenveto
Alopecia voidaan jakaa ei-arpeuttavaan ja arpeuttavaan hiustenlähtöön. Arpeuttava alopecia voidaan jakaa useisiin eri alaluokkiin hiustenlähdön painopisteen ja taustalla olevien syiden mukaan, mutta yleensä se riippuu geneettisistä tai hormonaalisista tekijöistä. Arpeuttava alopecia puolestaan on täysin erilaista hiustenlähtöä, sillä se johtuu yleensä vammoista ja haavoista, jotka aiheuttavat karvatupen arpeutumista ja estävät näin uuden hiuksen kasvun.
Miestyyppinen kaljuuntuminen on alopecian yleisin tyyppi, joka vaikuttaa pääasiassa keski-ikäisiin miehiin. Onneksi lääketiede on kehittänyt tänä päivänä yhä enemmän ja enemmän erilaisia hoitoja tämän vaarattoman, mutta ikävän ja esteettisesti hyvin häiritsevän vaivan lievittämiseksi ja pysäyttämiseksi.
Alopeciaa eli epänormaalia hiusten- tai karvojenlähtöä on useaa eri tyyppiä. Tieteellisten tutkimusten mukaan tämä patologia on jaettu luokkiin sen leviämisnopeuden, siihen johtaneiden syiden, taustalla vaikuttavien sairauksien sekä kliinisten kriteerien mukaan, kuten laajuuden, hiusten ominaisuuksien ja niiden vaikutusten mukaan, joita kyseisellä sairaudella on taustalla olevaan ihoon.
Aiheeseen paneutuneissa tieteellisissä julkaisuissa on määritelty, että miestyyppinen hiustenlähtö (yleisin alopecian tyyppi) vaikuttaa 6-12 prosenttiin 20-30 -vuotiaista naisista ja jopa 55 prosenttiin yli 70-vuotiaista miehistä. Suuren esiintyvyytensä, esteettisen ongelman sekä muiden taustalla olevien sairauksien mahdollisen ilmenemisen vuoksi onkin tarpeen, että tunnemme alopecian eri tyypit kunnolla ja osaamme tulkita niitä.
Alopecian eri tyypit
Alopeciaa on niin montaa eri tyyppiä, että on mahdotonta puhua yleisistä ilmenemismuodoista ja oireista. Sen esiintyvyys on maailmanlaajuista, ja sillä on lisäksi joitakin maantieteelliseen sijaintiin ja ihmisen etnisyyteen liittyviä jakautumisominaisuuksia.
Alopecia määritellään hiusten- tai karvojenlähdöksi, jota voi esiintyä missä tahansa kehonosassa, jossa hiuksia ja karvoja löytyy. Diagnostisen algoritminsa helpottamiseksi jakavat tämä patologia jaetaan kahteen suureen ryhmään, jotka ovat seuraavat:
- Ne, joilla on normaali tai terve päänahka (ei arpia).
- Ne, joilla esiintyy päänahassa patologisia merkkejä (arpia).
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Kausittainen hiustenlähtö: miksi se tapahtuu syksyisin?
Ei-arpeutuva alopecia
Kaikkien alla esitettyjen varianttien yhteinen piirre on, että hiustenlähtöä ei aiheuta karvatuppea tyhjentävän kuitukudoksen ilmaantuminen. Näissä tapauksissa karvatuppi ei tuhoudu, mutta siinä tapahtuu useita eri muutoksia.
Miestyyppinen hiustenlähtö
Androgeeninen eli miestyyppinen hiustenlähtö on yleisin kaljuuntumisen muoto, koska useiden tutkimusten mukaan se on vastuussa jopa 95 prosentissa tapauksista. Kuten jo mainitsimme, jopa 55 prosenttia miehistä kärsii siitä, kun taas naisten osuus on noin 10 prosenttia.
Aiheeseen paneutuneet dermatologiset julkaisut ovat osoittaneet, että tälle taudille on kaksi pääasiallista syytä:
- Androgeenit ja iho: Mieshormonien (testosteronin) lisääntynyt vaikutus tietyillä päänahan alueilla edistää karvatupen aktiivisuuden vähenemistä, kunnes se viimein surkastuu.
- Solumekanismi: Se reagoi jokaisen ihmisen perinnölliseen komponenttiin. RNA-polymeraasin (proteiinisynteesin välttämättömän entsyymin) aktiivisuus riippuu tietyistä geneettisistä tekijöistä. Tämä voi muokata hiusten kasvuun liittyviä malleja.
Miestyyppisen alopecian lievittämiseksi on useita hoitoja, kuten minoksidiilin, melatoniinin, finasteridin tai laserterapian käyttö. Jotkut näistä lääkkeistä ovat tehokkaita jopa 90 prosentilla tapauksista, koska hiukset lakkaavat kokonaan putoamasta. Karvatupen uudelleenkasvu on puolestaan hieman monimutkaisempi prosessi.
Alopecia areata eli pälvikaljuus
Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämän tyyppinen kaljuuntuminen, jolle ominaista on pyöreiden laikkujen esiintyminen tarkennetuilla ihoalueilla, on hyvin vähän tunnettu patologia. Uskotaan, että useat eri tekijät määräävät sen ilmaantumisen:
- Genetiikka: Alopecia areata -bakteerin esiintyminen suvussa edistää sen esiintymistä jälkeläisissä jopa 40 prosentilla tapauksista.
- Immunologiset syyt: On raportoitu, että tämän patologian ja immuunihäiriöiden, kuten kilpirauhaseen liittyvien sairauksien tai vitiligon (melanosyyttien tuhoutuminen ihossa), välillä on yhteys. Se on myös yhdistetty moniin yleisesti tunnettuihin sairauksiin, kuten anemiaan, diabetekseen tai nivelreumaan.
- Tämä tauti näyttää myös liittyvän moniin emotionaalisiin tekijöihin, kuten stressiin sekä tarttuviin taudinaiheuttajiin kuin neurologisiin vaihteluihin.
Muut ei-arpeutuvat alopecian tyypit
Olemme kuvanneet kaksi tärkeintä ei-arpeutuvaa alopeciatyyppiä. Niitä on kuitenkin paljon enemmän, joista muutamia esimerkkejä ovat:
- Traumaperäinen hiustenlähtö: Tätä tapahtuu silloin, kun päänahka vaurioituu jatkuvasti; tämä voi perustua esimerkiksi hiusten vetämiseen tai paineeseen, esimerkiksi hiusta sidottaessa tai letitettäessä.
- Diffuusi: Tämä on yleistyvä, hoidettavissa oleva hiustenlähdön muoto. Se voi olla akuuttia tai kroonista.
- Vitamiinien liiallisen saannin tai puutteen sekä lääkkeiden tai huumeiden aiheuttama alopecia: Tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi D-vitamiinin puute tai A-vitamiinin ylimäärä voi aiheuttaa hiustenlähtöä.
Arpeuttava alopecia
Aiheesta teetettyjen tieteellisten artikkelien mukaan arpeuttavalle alopecialle ominaista on pysyvä hiustenlähtö, joka voidaan korvata joko fibroosilla tai hyalinisoidulla kollageenilla. Tämä patologia muodostaa 3 prosenttia dermatologisissa keskuksissa havaitusta hiustenlähdöstä, joten sen kliininen merkitys on suhteellisen pieni.
Tässä on joitain tekijöitä, jotka voivat edistää tämäntyyppistä kaljuuntumista:
- Fyysiset syyt: Palovammat, paleltumat ja muut vammat. Kun karvatuppi tuhoutuu, se korvautuu arpikudoksella, mikä estää uuden hiuksen kasvun.
- Kasvaimet: Mikä tahansa ihoon vaikuttava kasvain, sekä hyvänlaatuinen että pahanlaatuinen, voi aiheuttaa toissijaisena vaikutuksena tämän patologian esiintymisen.
- Infektiot: Spitaali tai ihon tuberkuloosi, sekä muut ihoa pysyvästi vahingoittavat sairaudet, voivat myös aiheuttaa arpeuttavan alopecian muodostumisen.
- Krooniset tulehdusprosessit: Esimerkiksi punahukka ja muut ei-tarttuvat taudit, jotka aiheuttavat ihovaurioita, voivat vahingoittaa karvatuppea ja estää näin uuden hiuksen kasvua.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Hiustenlähdön ehkäisy: terve päänahka viidellä vinkillä
Alopecian eri tyypit: yhteenveto
Alopecia voidaan jakaa ei-arpeuttavaan ja arpeuttavaan hiustenlähtöön. Arpeuttava alopecia voidaan jakaa useisiin eri alaluokkiin hiustenlähdön painopisteen ja taustalla olevien syiden mukaan, mutta yleensä se riippuu geneettisistä tai hormonaalisista tekijöistä. Arpeuttava alopecia puolestaan on täysin erilaista hiustenlähtöä, sillä se johtuu yleensä vammoista ja haavoista, jotka aiheuttavat karvatupen arpeutumista ja estävät näin uuden hiuksen kasvun.
Miestyyppinen kaljuuntuminen on alopecian yleisin tyyppi, joka vaikuttaa pääasiassa keski-ikäisiin miehiin. Onneksi lääketiede on kehittänyt tänä päivänä yhä enemmän ja enemmän erilaisia hoitoja tämän vaarattoman, mutta ikävän ja esteettisesti hyvin häiritsevän vaivan lievittämiseksi ja pysäyttämiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- González-Guerra, E., & López-Bran, E. (2018). Protocolo diagnóstico de la alopecia. Medicine-Programa de Formación Médica Continuada Acreditado, 12(48), 2864-2867.
- Guzmán-Sánchez, D. A. (2015). Alopecia androgenética. Dermatología Revista Mexicana, 59(5), 387-394.
- Guerra-Tapia, A., & González-Guerra, E. 18. Alopecia androgenética masculina (MAGA).
- Pelo, E. Alopecia androgenética Calvicie¿ Problema médico o cosmético?.
- Madani, S., & Shapiro, J. (2000). Alopecia areata update. Journal of the American Academy of Dermatology, 42(4), 549-566.
- Morales-Miranda, A. Y., & Ruiz-Guillén, Á. I. (2020). Niveles de vitamina D en pacientes con alopecia areata en la Unidad de Especialidades Médicas. Revista de Sanidad Militar, 73(5-6), 297-302.
- Abal-Díaz, L., Soria, X., & Casanova-Seuma, J. M. (2012). Alopecias cicatriciales. Actas Dermo-Sifiliográficas, 103(5), 376-387.
- Stoehr, Jenna R., et al. “Off-label use of topical minoxidil in alopecia: a review.” American journal of clinical dermatology 20.2 (2019): 237-250.
- Olivares, Liliana, et al. “Formas infrecuentes de tuberculosis cutáneas; a propósito de 2 casos.” Dermatología Argentina 18.6 (2013): 459-463.
- De la Torre, María del Carmen, Daniela Gutiérrez-Mendoza, and Sonia Toussaint-Caire. “Alopecia en parches asociada con lupus eritematoso sistémico: diagnóstico diferencial con alopecia areata.” Dermatología Revista mexicana 59.5 (2015): 361-367.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.