Akuutti haimatulehdus: oireet, syyt ja hoito
Akuutti haimatulehdus on nimensä mukaisesti haimaan vaikuttava äkillinen tulehdus. Tyypillisesti tämän tulehdusjakson jälkeen kyseisen rauhasen toiminta kuitenkin palautuu ennalleen. Haimatulehdukseen liittyviä jaksoja esiintyy useammissa tapauksissa 50–70 vuoden iässä.
Akuutista haimatulehduksesta voivat kärsiä myös täysin terveet ihmiset. Yleisintä on kuitenkin, että haima tulehtuu niissä tapauksissa, joissa potilaalla on jo valmiiksi jokin terveystila, joka altistaa heidät kyseisen rauhasen tulehdukselle. Pääasiassa yleisin akuutin haimatulehduksen riskitekijöitä ovat sappirakon kivet. Suomessa haimatulehdukseen sairastuu vuosittain noin 4 000–5 000 henkilöä.
Toinen tekijä, joka voi aiheuttaa akuutin haimatulehduksen, on alkoholin käyttö silloin, kun sitä nautitaan suurina määrinä tai hyvin säännöllisesti. Lisäksi huono ravitsemus ja epäterveelliset ruokailutottumukset vaikuttavat tämän akuutin tulehduksen puhkeamiseen.
Mikä on akuutti haimatulehdus?
Haimatulehdus viittaa nimensä mukaisesti haimassa tapahtuvaan tulehdustilaan. Haima on rauhanen, joka sijaitsee vatsan yläosassa, aivan mahalaukun takana. Se tuottaa entsyymejä, jotka edistävät ruoansulatusprosessia sekä hormoneja, jotka auttavat elimistöä säätelemään sokerin tai glukoosin prosessointia. Kyseessä on siis varsin tärkeä rauhanen elintärkeiden toimintojemme kannalta, mutta jonka rooli jätetään usein taka-alalle.
Haimatulehduksia on kahta eri tyyppiä:
- Akuutti haimatulehdus: Akuuttia haimatulehdusta esiintyy nimensä mukaisesti yhtäkkiä ja se kestää yleensä vain muutaman päivän ajan.
- Krooninen haimatulehdus: Krooninen haimatulehdus on akuutista haimatulehduksesta poiketen pitempiaikainen tulehdustila, joka voi pysyä aktiivisena jopa yli kuuden kuukauden ajan.
Akuutti haimatulehdus voi olla vaikea, kohtalainen tai lievä riippuen sen vaikutuksista elimen toimintaan ja siihen liittyviin komplikaatioihin. Yleisesti ottaen tapauksissa, joissa haimatulehdus on lievä tai kohtalainen, tulehdus ei yleensä johda potilaiden keskuudessa kuolettaviin seurauksiin. Vakavien akuuttien haimatulehdusten kohdalla vaara kasvaa kuitenkin huomattavasti suuremmaksi ja potilaalla on hoidosta huolimatta riski menehtyä tulehdukseen. Huolimatta haimatulehduksen tilasta, kyseessä on vakava sairaus, joka tulee hoitaa sairaalassa.
Akuutin haimatulehduksen syyt
Akuutin haimatulehduksen tärkeimmät syyt ovat seuraavat:
- Sappikivet: Vastaavat noin 40 prosentista akuutin haimatulehduksen tapauksista. Vaikka niiden koko mekanismi ei olekaan selkeä, oletetaan, että akuutin haimatulehduksen tapauksessa sappikivet estävät haiman kanavaa aiheuttaen samalla haiman entsymaattisen prosessin aktivoitumisen. Tämä puolestaan johtaa elinkudoksen tuhoutumiseen.
- Alkoholin kulutus: Vastaavat noin 30 prosentista akuutin haimatulehduksen tapauksista. Säännöllinen alkoholinkulutus, vaikkakin se olisi maltillista, voi johtaa krooniseen haimatulehdukseen jo muutaman vuoden kuluttua. Tätä ei toki tapahdu kaikkien alkoholin kuluttajien tapauksessa, sillä haimatulehduksen syntyyn vaikuttavat myös monet muut tekijät.
- Muut tekijät: Kationisessa trypsinogeenissä on havaittu geneettinen mutaatio, joka aiheuttaa akuutin haimatulehduksen jopa 80 prosentilla mutaation kantajista. Lisäksi akuutin haimatulehduksen tiedetään olevan komplikaatio, jota ilmenee noin 5-10 prosentilla niistä potilaista, joille on suoritettu endoskopian kautta tehty retrogradinen sappi- ja haimatiehyiden kuvantamistutkimus eli ERCP (endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia).
Sinua saattaa myös kiinnostaa: 5 tapaa suojautua alkoholin aiheuttamalta maksavauriolta
Akuutin haimatulehdukset oireet
Akuutin haimatulehduksen tyypillisin oire on vatsakipu. Sitä esiintyy yli 95 prosentilla tapauksista. Kivulla on usein tietty intensiteetti, joka vaihtelee kohtalaisesta aina kovaan kipuun, joka tuntuu vatsan alueella pistävänä kipuna ja kulkeutuu vatsan läpi selkään. Paikoillaan oleminen tai makuulle asettuminen helpottaa kipua vain jonkin verran. Akuutissa haimatulehduksessa kipu ilmaantuu odottamatta ja yhtäkkiä, tietyllä hetkellä.
Akuutissa haimatulehduksessa potilailla voi ilmetä myös pahoinvointia ja oksentelua. Nämä oireet ovat vatsakivun ohella hyvin yleisiä, sillä on arvioitu, että jopa 80-90 prosenttia akuuttiin haimatulehdukseen sairastuneista potilaista kärsii pahoinvoinnista ja/tai oksentelusta. Oksennus sisältää yleensä alussa ruoantähteitä, mutta muuttuu jatkuessaan sappipitoiseksi tai vetiseksi oksennukseksi. Usein akuuttiin haimatulehdukseen sairastunut potilas voi kokea myös vatsan turvotusta tai kuumeilua.
Joissakin tapauksissa potilaalla voi myös ilmetä muita oireita, kuten vaikeuksia hengittää tai heikentynyttä munuaisten toimintaa. Lisäksi potilaalla voi esiintyä sydämen vajaatoimintaa, matalaa verenpainetta ja jopa mielenterveyteen vaikuttavia häiriötä. Lievän haimatulehduksen yhteydessä kipu on useimmissa tapauksissa huomattavasti paljon maltillisempaa, jolloin muut oireet saattavat jäädä huomaamatta.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Haiman neuroendokriinisten kasvainten diagnoosi ja hoito
Akuutin haimatulehduksen hoito
Tyypillisesti akuutin haimatulehduksen oireita tulee hoitaa aina sairaalassa. Lääkäri voi yleensä todeta haimatulehduksen varsin yksinkertaisilla veri- ja virtsatutkimuksilla. Joskus haiman tilaa voidaan tutkia myös tietokonekerroskuvauksen avulla.
Aivan ensimmäiseksi lääkäri asettaa potilaan paastoon joko yhden tai kahden päivän ajaksi. Kun tulehdus laskee, potilaalle annostellaan ravintoa nestemäisessä muodossa, jonka jälkeen siirrytään pehmeitä elintarvikkeita sisältävään ruokavalioon. Tulehduksen aiheuttamaa kipua hoidetaan lääkärin määräämillä kipulääkkeilla potilaskohtaisesti. Lisäksi potilaalle annostellaan laskimonsisäisiä nesteitä, jotka ehkäisevät elimistön kuivumista.
Tämän hoidon jälkeen lääkäri aloittaa potilaskohtaisen erityishoidon, joka riippuu haiman tulehdukseen johtaneista syistä. Tähän voi kuulua niin sappikanavien tyhjentäminen, sappirakon leikkaus tai haiman leikkaus. Runsaan alkoholin kulutuksen tapauksessa potilas voidaan lähettää katkaisuhoitoon. Potilaan tilaa seurataan huolellisesti, jotta haimatulehdukseen liittyvät mahdolliset komplikaatiot ja pahenemisvaiheet voidaan havaita ajoissa.
On lisäksi suositeltavaa, että haimatulehduksesta parantunut henkilö seuraa tulehduksen jälkeisinä kuukausina vähärasvaista ja terveellistä ruokavaliota, joka sisältää runsaasti nesteitä. Lisäksi on aiheellista lopettaa alkoholin käyttö ja välttää tupakointia. Useimmissa tapauksissa akuutti lievä haimatulehdus paranee viikossa tai kahdessa.
Akuutin haimatulehduksen ennuste riippuu aina tulehduksen vakavuudesta. Erityisesti sellaiset tapaukset ovat hyvin vakavia, joissa sairastunut henkilö on yli 60-vuotias, hänellä on muita terveysongelmia, hän kärsii liikalihavuudesta, hänellä esiintyy hypovolemian oireita, systeemistä tulehduksellista oireyhtymää ja/tai keuhkopussin effuusiota, tai jos hänellä esiintyy merkkejä mielentilan muutoksista.
Akuutti haimatulehdus on nimensä mukaisesti haimaan vaikuttava äkillinen tulehdus. Tyypillisesti tämän tulehdusjakson jälkeen kyseisen rauhasen toiminta kuitenkin palautuu ennalleen. Haimatulehdukseen liittyviä jaksoja esiintyy useammissa tapauksissa 50–70 vuoden iässä.
Akuutista haimatulehduksesta voivat kärsiä myös täysin terveet ihmiset. Yleisintä on kuitenkin, että haima tulehtuu niissä tapauksissa, joissa potilaalla on jo valmiiksi jokin terveystila, joka altistaa heidät kyseisen rauhasen tulehdukselle. Pääasiassa yleisin akuutin haimatulehduksen riskitekijöitä ovat sappirakon kivet. Suomessa haimatulehdukseen sairastuu vuosittain noin 4 000–5 000 henkilöä.
Toinen tekijä, joka voi aiheuttaa akuutin haimatulehduksen, on alkoholin käyttö silloin, kun sitä nautitaan suurina määrinä tai hyvin säännöllisesti. Lisäksi huono ravitsemus ja epäterveelliset ruokailutottumukset vaikuttavat tämän akuutin tulehduksen puhkeamiseen.
Mikä on akuutti haimatulehdus?
Haimatulehdus viittaa nimensä mukaisesti haimassa tapahtuvaan tulehdustilaan. Haima on rauhanen, joka sijaitsee vatsan yläosassa, aivan mahalaukun takana. Se tuottaa entsyymejä, jotka edistävät ruoansulatusprosessia sekä hormoneja, jotka auttavat elimistöä säätelemään sokerin tai glukoosin prosessointia. Kyseessä on siis varsin tärkeä rauhanen elintärkeiden toimintojemme kannalta, mutta jonka rooli jätetään usein taka-alalle.
Haimatulehduksia on kahta eri tyyppiä:
- Akuutti haimatulehdus: Akuuttia haimatulehdusta esiintyy nimensä mukaisesti yhtäkkiä ja se kestää yleensä vain muutaman päivän ajan.
- Krooninen haimatulehdus: Krooninen haimatulehdus on akuutista haimatulehduksesta poiketen pitempiaikainen tulehdustila, joka voi pysyä aktiivisena jopa yli kuuden kuukauden ajan.
Akuutti haimatulehdus voi olla vaikea, kohtalainen tai lievä riippuen sen vaikutuksista elimen toimintaan ja siihen liittyviin komplikaatioihin. Yleisesti ottaen tapauksissa, joissa haimatulehdus on lievä tai kohtalainen, tulehdus ei yleensä johda potilaiden keskuudessa kuolettaviin seurauksiin. Vakavien akuuttien haimatulehdusten kohdalla vaara kasvaa kuitenkin huomattavasti suuremmaksi ja potilaalla on hoidosta huolimatta riski menehtyä tulehdukseen. Huolimatta haimatulehduksen tilasta, kyseessä on vakava sairaus, joka tulee hoitaa sairaalassa.
Akuutin haimatulehduksen syyt
Akuutin haimatulehduksen tärkeimmät syyt ovat seuraavat:
- Sappikivet: Vastaavat noin 40 prosentista akuutin haimatulehduksen tapauksista. Vaikka niiden koko mekanismi ei olekaan selkeä, oletetaan, että akuutin haimatulehduksen tapauksessa sappikivet estävät haiman kanavaa aiheuttaen samalla haiman entsymaattisen prosessin aktivoitumisen. Tämä puolestaan johtaa elinkudoksen tuhoutumiseen.
- Alkoholin kulutus: Vastaavat noin 30 prosentista akuutin haimatulehduksen tapauksista. Säännöllinen alkoholinkulutus, vaikkakin se olisi maltillista, voi johtaa krooniseen haimatulehdukseen jo muutaman vuoden kuluttua. Tätä ei toki tapahdu kaikkien alkoholin kuluttajien tapauksessa, sillä haimatulehduksen syntyyn vaikuttavat myös monet muut tekijät.
- Muut tekijät: Kationisessa trypsinogeenissä on havaittu geneettinen mutaatio, joka aiheuttaa akuutin haimatulehduksen jopa 80 prosentilla mutaation kantajista. Lisäksi akuutin haimatulehduksen tiedetään olevan komplikaatio, jota ilmenee noin 5-10 prosentilla niistä potilaista, joille on suoritettu endoskopian kautta tehty retrogradinen sappi- ja haimatiehyiden kuvantamistutkimus eli ERCP (endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia).
Sinua saattaa myös kiinnostaa: 5 tapaa suojautua alkoholin aiheuttamalta maksavauriolta
Akuutin haimatulehdukset oireet
Akuutin haimatulehduksen tyypillisin oire on vatsakipu. Sitä esiintyy yli 95 prosentilla tapauksista. Kivulla on usein tietty intensiteetti, joka vaihtelee kohtalaisesta aina kovaan kipuun, joka tuntuu vatsan alueella pistävänä kipuna ja kulkeutuu vatsan läpi selkään. Paikoillaan oleminen tai makuulle asettuminen helpottaa kipua vain jonkin verran. Akuutissa haimatulehduksessa kipu ilmaantuu odottamatta ja yhtäkkiä, tietyllä hetkellä.
Akuutissa haimatulehduksessa potilailla voi ilmetä myös pahoinvointia ja oksentelua. Nämä oireet ovat vatsakivun ohella hyvin yleisiä, sillä on arvioitu, että jopa 80-90 prosenttia akuuttiin haimatulehdukseen sairastuneista potilaista kärsii pahoinvoinnista ja/tai oksentelusta. Oksennus sisältää yleensä alussa ruoantähteitä, mutta muuttuu jatkuessaan sappipitoiseksi tai vetiseksi oksennukseksi. Usein akuuttiin haimatulehdukseen sairastunut potilas voi kokea myös vatsan turvotusta tai kuumeilua.
Joissakin tapauksissa potilaalla voi myös ilmetä muita oireita, kuten vaikeuksia hengittää tai heikentynyttä munuaisten toimintaa. Lisäksi potilaalla voi esiintyä sydämen vajaatoimintaa, matalaa verenpainetta ja jopa mielenterveyteen vaikuttavia häiriötä. Lievän haimatulehduksen yhteydessä kipu on useimmissa tapauksissa huomattavasti paljon maltillisempaa, jolloin muut oireet saattavat jäädä huomaamatta.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Haiman neuroendokriinisten kasvainten diagnoosi ja hoito
Akuutin haimatulehduksen hoito
Tyypillisesti akuutin haimatulehduksen oireita tulee hoitaa aina sairaalassa. Lääkäri voi yleensä todeta haimatulehduksen varsin yksinkertaisilla veri- ja virtsatutkimuksilla. Joskus haiman tilaa voidaan tutkia myös tietokonekerroskuvauksen avulla.
Aivan ensimmäiseksi lääkäri asettaa potilaan paastoon joko yhden tai kahden päivän ajaksi. Kun tulehdus laskee, potilaalle annostellaan ravintoa nestemäisessä muodossa, jonka jälkeen siirrytään pehmeitä elintarvikkeita sisältävään ruokavalioon. Tulehduksen aiheuttamaa kipua hoidetaan lääkärin määräämillä kipulääkkeilla potilaskohtaisesti. Lisäksi potilaalle annostellaan laskimonsisäisiä nesteitä, jotka ehkäisevät elimistön kuivumista.
Tämän hoidon jälkeen lääkäri aloittaa potilaskohtaisen erityishoidon, joka riippuu haiman tulehdukseen johtaneista syistä. Tähän voi kuulua niin sappikanavien tyhjentäminen, sappirakon leikkaus tai haiman leikkaus. Runsaan alkoholin kulutuksen tapauksessa potilas voidaan lähettää katkaisuhoitoon. Potilaan tilaa seurataan huolellisesti, jotta haimatulehdukseen liittyvät mahdolliset komplikaatiot ja pahenemisvaiheet voidaan havaita ajoissa.
On lisäksi suositeltavaa, että haimatulehduksesta parantunut henkilö seuraa tulehduksen jälkeisinä kuukausina vähärasvaista ja terveellistä ruokavaliota, joka sisältää runsaasti nesteitä. Lisäksi on aiheellista lopettaa alkoholin käyttö ja välttää tupakointia. Useimmissa tapauksissa akuutti lievä haimatulehdus paranee viikossa tai kahdessa.
Akuutin haimatulehduksen ennuste riippuu aina tulehduksen vakavuudesta. Erityisesti sellaiset tapaukset ovat hyvin vakavia, joissa sairastunut henkilö on yli 60-vuotias, hänellä on muita terveysongelmia, hän kärsii liikalihavuudesta, hänellä esiintyy hypovolemian oireita, systeemistä tulehduksellista oireyhtymää ja/tai keuhkopussin effuusiota, tai jos hänellä esiintyy merkkejä mielentilan muutoksista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Sánchez, A. C., & Aranda, J. A. G. (2012). Pancreatitis aguda. Boletín médico del Hospital Infantil de México, 69(1), 3-10.
- Salvador Moreno, E., & Ramírez Paesano, C. (2016). Pancreatitis aguda. DOLOR. https://doi.org/10.1016/j.med.2016.03.018
- Carneiro, M. C., Antônio, V. E., Siqueira-Batista, R., De Albuquerque, A. K. A. C., Gomes, A. P., Santos, S. S., & Nacif, M. S. (2008). Pancreatite aguda. Revista Brasileira de Medicina. https://doi.org/10.11606/issn.1679-9836.v49i2p93-119
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.