5 syytä alkalisen fosfataasin lisääntymiseen kehossa
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Grecia Morillo
Alkalinen fosfataasi on entsyymi, jota on suurimmassa osassa kehon kudoksia. Se liittyy kuitenkin erityisesti maksaan, ja lisäksi sitä on paljon sappitiehyissä ja luukudoksessa.
Näin ollen sitä löytyy kehosta monissa muodoissa, ja nämä muodot tunnetaan isoentsyymeinä, jotka ovat alunperin maksasta tai luista lähtöisin. Kaikkia niitä voidaan mitata erikseen verikokeella, mikäli tarpeen.
- Normaalit tasot ovat 30-40 U/l.
- Kun tasot ovat yli normaalien rajojen, voi alkaa ilmetä eräitä sairauksia.
5 syytä nousuun alkalisen fosfataasin tasossa
1. Maksasairaus
Alkalisen fosfataasin tasot voivat muuttua ja nousta erilaisten maksasairauksien vuoksi.
Näin käy esimerkiksi virushepatiitin kohdalla. Ensinnäkin transaminaasit lisääntyvät, mutta myös tämä entsyymi lisääntyy, mikä johtuu elimen tulehtuneisuudesta ja liiallisesta bilirubiinin tuotannosta.
Lisäksi näin käy yleensä akuuteissa sairauksissa (esimerkiksi sappitiehyiden tukkeutuminen sappirakkotulehduksen tai kroonisten sairauksien vuoksi, kuten kirroosin vuoksi). Näin voi käydä myös maksasyövän yhteydessä.
2. Luusairaudet
Yksi luusairaus, jonka tiedetään nostavan alkalisen fosfataasin tasoa, on Pagetin tauti. Tähän sairauteen kuuluu, että luut epämudostuvat ja levenevät vähitellen. Sairautta hallitsemalla tasot palaavat kuitenkin normaaleiksi.
Kyseisen entsyymin taso voi nousta myös tietyn tyyppisten syöpien vuoksi, joissa ilmenee etäpesäkkeitä tai jotka valtaavat luun. Samoin kuin edellisessä sairaudessa, mikäli potilaan hoito on ajoissa tehty ja tehokas, arvot voivat palata normaalille tasolle.
3. Kasvaimet
Yksi kasvaimista tai neoplastisista prosesseista, jotka saavat aikaan alkalisen fosfataasin tason nousua, on Hodgkinin lymfooma. Tämä kasvain, jota on usein imusolmukkeissa, nostaa tämän entsyymin verikokeissa havaittua tasoa.
Imusolmukkeiden sairauden osana tapahtuu muutos maksan toiminnoissa. Alkalisen fosfataasin tasot muuttuvat. Tämä on laboratioriotesteillä havaittava löydös sairauden vakavissa vaiheissa, joten se todistaa tilanteen vaarallisuuden pitkälle edenneissä tapauksissa.
Lue aiheesta lisää: Torju rintasyöpää – 6 suositusta
Muita kasvaimia, jotka voivat aiheuttaa alkalin fosfataasin lisääntymistä, ovat seuraavat:
- keuhkosyöpä
- munasarjasyöpä
- eturauhassyöpä
- nielusyöpä
- kivessyöpä
Lisäksi tällaisiin sairauksiin lukeutuvat leukemiat, joilla on yhtäläisyyksiä lymfooman kanssa.
4. Raskaus
Viimeisen raskauskolmanneksen alussa istukka tuottaa alkalinen fosfataasi -entsyymiä.
Tämä vaikuttaa yleisesti ottaen äidin arvoihin sekä nostaa niitä normaalin tason yläpuolelle, joka on yleensä 140-250 U/l.
Tämä muutos ei kuitenkaan aiheuta syytä huolestumiseen. Raskaana olevilla kyseessä on välttämätön aine proteiinin yhteyttämiseksi, kuten myös luiden kalkkiutumisen ja sikiön ruston muodostumisen kannalta.
Jos entsyymitasot pysyvät korkeina synnytyksen jälkeenkin, saattaa kyseessä olla jonkin muu ilmiö.
5. Eräät lääkkeet
Moni arkinen lääke sisältää jotakin sellaista, joka lisää havaittavissa olevia alkalisen fosfataasin tasoja. Tämä selviää verikokeilla.
Lääkkeisiin, joilla on usein tämä vaikutus, kuuluvat:
- antasidit, kuten ranitidiini
- epilepsialääkkeet ja kouristuksia torjuvat lääkkeet, kuten fenytoiini ja karbamatsepiini
- makrolidiantibiootit, kuten erytromysiini
- verenpainetta laskevat lääkkeet, jotka ovat kalsiumkanavasalpaajia, kuten verapamiili
Kun menet lääkäriin, ota puheeksi kaikki ottamasi lääkkeet. Tällä tavalla lääkäri voi voi ennakoida alkalisen fosfataasin tason nousun, eikä hän yhdistä sitä suoraan sairauksiin, jotka voivat aiheuttaa tämän tason nousua. Lisäksi sinun tulee tehdä selkoa terveyshistoriastasi, jotta saat parhaan mahdollisen hoidon.
Alkalinen fosfataasi on entsyymi, jota on suurimmassa osassa kehon kudoksia. Se liittyy kuitenkin erityisesti maksaan, ja lisäksi sitä on paljon sappitiehyissä ja luukudoksessa.
Näin ollen sitä löytyy kehosta monissa muodoissa, ja nämä muodot tunnetaan isoentsyymeinä, jotka ovat alunperin maksasta tai luista lähtöisin. Kaikkia niitä voidaan mitata erikseen verikokeella, mikäli tarpeen.
- Normaalit tasot ovat 30-40 U/l.
- Kun tasot ovat yli normaalien rajojen, voi alkaa ilmetä eräitä sairauksia.
5 syytä nousuun alkalisen fosfataasin tasossa
1. Maksasairaus
Alkalisen fosfataasin tasot voivat muuttua ja nousta erilaisten maksasairauksien vuoksi.
Näin käy esimerkiksi virushepatiitin kohdalla. Ensinnäkin transaminaasit lisääntyvät, mutta myös tämä entsyymi lisääntyy, mikä johtuu elimen tulehtuneisuudesta ja liiallisesta bilirubiinin tuotannosta.
Lisäksi näin käy yleensä akuuteissa sairauksissa (esimerkiksi sappitiehyiden tukkeutuminen sappirakkotulehduksen tai kroonisten sairauksien vuoksi, kuten kirroosin vuoksi). Näin voi käydä myös maksasyövän yhteydessä.
2. Luusairaudet
Yksi luusairaus, jonka tiedetään nostavan alkalisen fosfataasin tasoa, on Pagetin tauti. Tähän sairauteen kuuluu, että luut epämudostuvat ja levenevät vähitellen. Sairautta hallitsemalla tasot palaavat kuitenkin normaaleiksi.
Kyseisen entsyymin taso voi nousta myös tietyn tyyppisten syöpien vuoksi, joissa ilmenee etäpesäkkeitä tai jotka valtaavat luun. Samoin kuin edellisessä sairaudessa, mikäli potilaan hoito on ajoissa tehty ja tehokas, arvot voivat palata normaalille tasolle.
3. Kasvaimet
Yksi kasvaimista tai neoplastisista prosesseista, jotka saavat aikaan alkalisen fosfataasin tason nousua, on Hodgkinin lymfooma. Tämä kasvain, jota on usein imusolmukkeissa, nostaa tämän entsyymin verikokeissa havaittua tasoa.
Imusolmukkeiden sairauden osana tapahtuu muutos maksan toiminnoissa. Alkalisen fosfataasin tasot muuttuvat. Tämä on laboratioriotesteillä havaittava löydös sairauden vakavissa vaiheissa, joten se todistaa tilanteen vaarallisuuden pitkälle edenneissä tapauksissa.
Lue aiheesta lisää: Torju rintasyöpää – 6 suositusta
Muita kasvaimia, jotka voivat aiheuttaa alkalin fosfataasin lisääntymistä, ovat seuraavat:
- keuhkosyöpä
- munasarjasyöpä
- eturauhassyöpä
- nielusyöpä
- kivessyöpä
Lisäksi tällaisiin sairauksiin lukeutuvat leukemiat, joilla on yhtäläisyyksiä lymfooman kanssa.
4. Raskaus
Viimeisen raskauskolmanneksen alussa istukka tuottaa alkalinen fosfataasi -entsyymiä.
Tämä vaikuttaa yleisesti ottaen äidin arvoihin sekä nostaa niitä normaalin tason yläpuolelle, joka on yleensä 140-250 U/l.
Tämä muutos ei kuitenkaan aiheuta syytä huolestumiseen. Raskaana olevilla kyseessä on välttämätön aine proteiinin yhteyttämiseksi, kuten myös luiden kalkkiutumisen ja sikiön ruston muodostumisen kannalta.
Jos entsyymitasot pysyvät korkeina synnytyksen jälkeenkin, saattaa kyseessä olla jonkin muu ilmiö.
5. Eräät lääkkeet
Moni arkinen lääke sisältää jotakin sellaista, joka lisää havaittavissa olevia alkalisen fosfataasin tasoja. Tämä selviää verikokeilla.
Lääkkeisiin, joilla on usein tämä vaikutus, kuuluvat:
- antasidit, kuten ranitidiini
- epilepsialääkkeet ja kouristuksia torjuvat lääkkeet, kuten fenytoiini ja karbamatsepiini
- makrolidiantibiootit, kuten erytromysiini
- verenpainetta laskevat lääkkeet, jotka ovat kalsiumkanavasalpaajia, kuten verapamiili
Kun menet lääkäriin, ota puheeksi kaikki ottamasi lääkkeet. Tällä tavalla lääkäri voi voi ennakoida alkalisen fosfataasin tason nousun, eikä hän yhdistä sitä suoraan sairauksiin, jotka voivat aiheuttaa tämän tason nousua. Lisäksi sinun tulee tehdä selkoa terveyshistoriastasi, jotta saat parhaan mahdollisen hoidon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- García Ferrera, W. (2013). ¿Cómo evaluar la elevación de las enzimas hepáticas en personas aparentemente sanas?: Su importancia para el médico general. Revista de Gastroenterología del Perú, 33(3), 262-264. http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1022-51292013000300011#:~:text=La%20fosfatasa%20alcalina%20(FA)%20proviene,de%20fosfatasa%20alcalina%20en%20suero.
- Busto Bea, V., & Herrero Quirós, C. (2015). Pruebas de función hepática: B, AST, ALT, FA y GGT. Revista Española de Enfermedades Digestivas, 107(10), 648. https://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1130-01082015001000017
- Caicedo, A. L., Escobar, V., Urrea, V. A. C., Charry, J. S. S., & Loaiza, J. (2020). Enfermedad de Paget de hueso esporádica. Serie de casos y revisión de la literatura. Revista Colombiana de Reumatología, 27(2), 103-111. http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0121-81232020000200103
- Aular-García, J., Reyna-Villasmil, E., Mejia-Montilla, J., Santos-Bolívar, J., Torres-Cepeda, D., & Reyna-Villasmil, N. (2015). Fosfatasa alcalina placentaria para la predicción de parto pretérmino. Progresos de Obstetricia y Ginecología. https://www.elsevier.es/es-revista-progresos-obstetricia-ginecologia-151-avance-resumen-fosfatasa-alcalina-placentaria-prediccion-parto-S0304501315002320#:~:text=La%20fosfatasa%20alcalina%20placentaria%20(FAP,m%C3%A1ximas%20al%20t%C3%A9rmino%20del%20embarazo.
- Schonhaut, B. L., & Rocha, R. A. (2016). Hiperfosfatasemia transitoria benigna de la infancia, serie clinica. Revista chilena de pediatría. https://www.elsevier.es/es-revista-revista-chilena-pediatria-219-avance-hiperfosfatasemia-transitoria-benigna-infancia-serie-S0370410616300201
- Deficiencia de vitamina D. (2010). Artículos – IntraMed. Consultado el 19 de julio de 2023. https://www.intramed.net/contenidover.asp?contenidoid=63878
- Navarro Despaigne, D., Moro Álvarez, M. J., & Díaz Curiel, M.. (2007). Hiperfosfatasemia familiar: Reporte de un caso y consideraciones diagnósticas. Anales de Medicina Interna, 24(8), 387-389. https://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0212-71992007000800007
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.