5 riskitekijää, jotka voivat johtaa masennukseen
Masennus luokitellaan mielialahäiriöksi. Masentuneilla ihmisillä esiintyy syvää surun tunnetta, ärtyisyyttä, mielenkiinnon puutetta elämää kohtaan sekä muutoksia käyttäytymisessä. Mutta tiedätkö ne riskitekijät, jotka voivat johtaa masennukseen?
Sairauden syy voi olla biologinen tai se voi olla seurausta olosuhteista. Asiantuntijoiden mukaan masennus on usein peräisin muutoksista aivokemiassa, johtuivat ne sitten hormonien epätasapainosta, ympäristötekijöistä tai tiettyjen tapahtumien tai tilanteiden vaikutuksista.
Mutta masennus voi syntyä myös tiettyjen arkisten mutta haitallisten tottumusten seurauksena.
Saatat pitää tästä: Terveellisiä välipaloja masennuksen hoitoon
Riskitekijöitä, jotka voivat johtaa masennukseen
On tärkeää muistaa, etteivät kaikki voimakkaat surujaksot ole masennusta. Henkilö voi käydä läpi surullisia ja traumaattisia kokemuksia saamatta niin vakavia oireita, että tilaa voitaisiin pitää masennuksena.
Lääketieteen alan ammattilaiset pitävät masennusta vakavana sairautena, sillä ilman asianmukaista hoitoa se voi johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin.
Masennusta sairastavan potilaan elämänlaatu heikkenee dramaattisesti ja hän voi ajautua siihen pisteeseen, ettei hän kykene hoitamaan arjen askareita. Joskus masennus voi jopa johtaa muiden terveysongelmien syntyyn.
Masennus on hyvin monimutkainen sairaus, mistä syystä sen puhkeamiseen ei ole mitään yksiselitteistä syytä. Itse asiassa tutkijat ovat tunnistaneet kymmenittäin tekijöitä, jotka voivat johtaa masennukseen. Huolestuttavinta on se, että meillä on taipumusta ylenkatsoa monia niistä, sillä ne ovat kiinteä osa elämäämme.
Alla esittelemme viisi riskitekijää, jotka voivat johtaa masennukseen.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: 5 lääkeyrttiä masennuksen hoitoon
1. Kehno ruokavalio voi johtaa masennukseen
Roskaruoan syöminen on yhdistetty lukuisiin terveysongelmiin, mukaan lukien stressin ja masennuksen suurentuneeseen riskiin.
Kehno ruokavalio liittyy hyvin läheisesti psyykkisiin ongelmiin, mukaan lukien masennukseen. Vaikka terveellisen ruokavalion merkitys usein helposti unohtuu, voi kehno ruokavalio aiheuttaa muutoksia hermostossa ja aivokemiassa.
Esimerkiksi jatkuva rasvaisen ruoan tai roskaruoan syöminen on yhdistetty stressiin ja masennukseen. Vaikka “roskaruoasta” saa hetkellistä mielihyvää, se voi pidemmällä tähtäimellä johtaa masennukseen hormonitoiminnan muuttumisen seurauksena.
Pyri siis noudattamaan terveellistä ruokavaliota, jossa on Omega-3 -rasvahappojen, proteiinin, antioksidanttien, vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä.
2. Riittämätön unensaanti
Hyvä elämänlaatu edellyttää mieluiten vähintään 7-8 tunnin keskeytymättömiä yöunia. Unen aikana elimistö suorittaa erilaisia prosesseja, joita se ei voi suorittaa mihinkään muuhun vuorokaudenaikaan. Jos siis uni jatkuvasti keskeytyy tai unensaanti on vaikeutunut, sillä voi olla vakavia seurauksia terveydelle.
On tärkeää huomauttaa, että unettomuus ja muut unihäiriöt liittyvät läheisesti masennuksen. Joidenkin tutkimusten mukaan huonosti nukkuvilla ihmisillä saattaa olla jopa kymmenkertainen riski sairastua masennukseen verrattuna hyvin nukkuviin.
3. Sosiaalisen median käyttö voi johtaa masennukseen
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden sosiaalisen median liikakäytön ja masentuneisuuden välillä.
Viime vuosina on tehty useita tutkimuksia sosiaalisen median ja psyykkisten sairauksien välisestä yhteydestä.
Esimerkiksi Journal of Social and Clinical Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tultiin siihen johtopäätökseen, että sosiaalisella medialla saattaa olla vaikutusta negatiivisten tunteiden, kuten masennuksen ja yksinäisyyden syntyyn. Nämä vaikutukset voidaan selittää esimerkiksi kiusaamisella ja jatkuvalla itsensä ja oman elämänsä vertailulla muihin ihmisiin ja heidän elämäänsä.
Vaikka sosiaalisen median kohtuullisella käytöllä ei tavallisesti olekaan mitään valtavan suuria seurauksia mielialaan, sen pidempiaikainen käyttö voi olla haitallista. Yleinen suositus onkin rajoittaa tai vähentää sosiaalisessa mediassa vietettyä aikaa.
4. Liika alkoholinjuonti
Liiallinen alkoholinjuonti voi aiheuttaa muutoksia aivojen toiminnassa, mikä aiheuttaa tai pahentaa masennusta.
Alkoholistit eivät tavallisesti pysty täyttämään työ- tai perhevelvoitteitaan, mikä edesauttaa negatiivisia vaikutuksia. Huolestuttavinta on se, että sekä alkoholismista että masennuksesta kärsivällä alkoholiriippuvuudesta eroon pääseminen vaikeutuu entisestään.
Näin ollen masennusta sairastavat ja alkoholin liikakäyttäjät tarvitsevat jatkuvaa ammattiapua ja tukea perheeltä. Potilaan tulisi käydä erilaisissa terapioissa.
5. Myrkyllinen työympäristö voi johtaa masennukseen
Työympäristö vaikuttaa merkittävällä tavalla mielialaan ja voi näin ollen vaikuttaa haitallisesti psyykkiseen terveyteen.
Monet stressistä, ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivät ihmiset joutuvat kestämään myös kireää tai myrkyllistä työympäristöä. Millainen on myrkyllinen työympäristö? Myrkylliseen työympäristöön voi sisältyä kaikkea kiusaamisesta ylityöllistettyihin työntekijöihin, kehnoon palkkaan ja epäterveisiin ihmissuhteisiin työtovereiden tai pomojen välillä. Kaikki nämä tekijät voivat johtaa masennukseen, sillä ne edesauttavat psyykkisten häiriöiden syntyä. Liiallinen stressi lisää esimerkiksi kortisolin ja muiden hormonien tuotantoa.
Tätä voi yrittää ehkäistä joillakin yksinkertaisilla strategioilla, esimerkiksi pitämällä riittävästi lepotaukoja, välttämällä liiallista työntekoa ja parantamalla työpaikan ilmapiiriä rentouttavalla musiikilla ja aromaterapialla.
Pidä huolta terveydestäsi
Onko sinulla omakohtaista kokemusta näistä viidestä masennuksen riskitekijästä? Jos vastasit myöntävästi, ala askel askeleelta muuttaa elämäntapaasi, jotta voit ehkäistä niiden negatiiviset seuraukset.
Muista, että masennus on vakava, ammattiapua vaativa sairaus. Jos sinulla on mitään masennuksen oireita, hae välittömästi apua. Masennus on hoidettavissa, mutta ei aina ehkäistävissä. Pidä joka tapauksessa nämä riskitekijät mielessä riskin alentamiseksi.
Masennus luokitellaan mielialahäiriöksi. Masentuneilla ihmisillä esiintyy syvää surun tunnetta, ärtyisyyttä, mielenkiinnon puutetta elämää kohtaan sekä muutoksia käyttäytymisessä. Mutta tiedätkö ne riskitekijät, jotka voivat johtaa masennukseen?
Sairauden syy voi olla biologinen tai se voi olla seurausta olosuhteista. Asiantuntijoiden mukaan masennus on usein peräisin muutoksista aivokemiassa, johtuivat ne sitten hormonien epätasapainosta, ympäristötekijöistä tai tiettyjen tapahtumien tai tilanteiden vaikutuksista.
Mutta masennus voi syntyä myös tiettyjen arkisten mutta haitallisten tottumusten seurauksena.
Saatat pitää tästä: Terveellisiä välipaloja masennuksen hoitoon
Riskitekijöitä, jotka voivat johtaa masennukseen
On tärkeää muistaa, etteivät kaikki voimakkaat surujaksot ole masennusta. Henkilö voi käydä läpi surullisia ja traumaattisia kokemuksia saamatta niin vakavia oireita, että tilaa voitaisiin pitää masennuksena.
Lääketieteen alan ammattilaiset pitävät masennusta vakavana sairautena, sillä ilman asianmukaista hoitoa se voi johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin.
Masennusta sairastavan potilaan elämänlaatu heikkenee dramaattisesti ja hän voi ajautua siihen pisteeseen, ettei hän kykene hoitamaan arjen askareita. Joskus masennus voi jopa johtaa muiden terveysongelmien syntyyn.
Masennus on hyvin monimutkainen sairaus, mistä syystä sen puhkeamiseen ei ole mitään yksiselitteistä syytä. Itse asiassa tutkijat ovat tunnistaneet kymmenittäin tekijöitä, jotka voivat johtaa masennukseen. Huolestuttavinta on se, että meillä on taipumusta ylenkatsoa monia niistä, sillä ne ovat kiinteä osa elämäämme.
Alla esittelemme viisi riskitekijää, jotka voivat johtaa masennukseen.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: 5 lääkeyrttiä masennuksen hoitoon
1. Kehno ruokavalio voi johtaa masennukseen
Roskaruoan syöminen on yhdistetty lukuisiin terveysongelmiin, mukaan lukien stressin ja masennuksen suurentuneeseen riskiin.
Kehno ruokavalio liittyy hyvin läheisesti psyykkisiin ongelmiin, mukaan lukien masennukseen. Vaikka terveellisen ruokavalion merkitys usein helposti unohtuu, voi kehno ruokavalio aiheuttaa muutoksia hermostossa ja aivokemiassa.
Esimerkiksi jatkuva rasvaisen ruoan tai roskaruoan syöminen on yhdistetty stressiin ja masennukseen. Vaikka “roskaruoasta” saa hetkellistä mielihyvää, se voi pidemmällä tähtäimellä johtaa masennukseen hormonitoiminnan muuttumisen seurauksena.
Pyri siis noudattamaan terveellistä ruokavaliota, jossa on Omega-3 -rasvahappojen, proteiinin, antioksidanttien, vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä.
2. Riittämätön unensaanti
Hyvä elämänlaatu edellyttää mieluiten vähintään 7-8 tunnin keskeytymättömiä yöunia. Unen aikana elimistö suorittaa erilaisia prosesseja, joita se ei voi suorittaa mihinkään muuhun vuorokaudenaikaan. Jos siis uni jatkuvasti keskeytyy tai unensaanti on vaikeutunut, sillä voi olla vakavia seurauksia terveydelle.
On tärkeää huomauttaa, että unettomuus ja muut unihäiriöt liittyvät läheisesti masennuksen. Joidenkin tutkimusten mukaan huonosti nukkuvilla ihmisillä saattaa olla jopa kymmenkertainen riski sairastua masennukseen verrattuna hyvin nukkuviin.
3. Sosiaalisen median käyttö voi johtaa masennukseen
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden sosiaalisen median liikakäytön ja masentuneisuuden välillä.
Viime vuosina on tehty useita tutkimuksia sosiaalisen median ja psyykkisten sairauksien välisestä yhteydestä.
Esimerkiksi Journal of Social and Clinical Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tultiin siihen johtopäätökseen, että sosiaalisella medialla saattaa olla vaikutusta negatiivisten tunteiden, kuten masennuksen ja yksinäisyyden syntyyn. Nämä vaikutukset voidaan selittää esimerkiksi kiusaamisella ja jatkuvalla itsensä ja oman elämänsä vertailulla muihin ihmisiin ja heidän elämäänsä.
Vaikka sosiaalisen median kohtuullisella käytöllä ei tavallisesti olekaan mitään valtavan suuria seurauksia mielialaan, sen pidempiaikainen käyttö voi olla haitallista. Yleinen suositus onkin rajoittaa tai vähentää sosiaalisessa mediassa vietettyä aikaa.
4. Liika alkoholinjuonti
Liiallinen alkoholinjuonti voi aiheuttaa muutoksia aivojen toiminnassa, mikä aiheuttaa tai pahentaa masennusta.
Alkoholistit eivät tavallisesti pysty täyttämään työ- tai perhevelvoitteitaan, mikä edesauttaa negatiivisia vaikutuksia. Huolestuttavinta on se, että sekä alkoholismista että masennuksesta kärsivällä alkoholiriippuvuudesta eroon pääseminen vaikeutuu entisestään.
Näin ollen masennusta sairastavat ja alkoholin liikakäyttäjät tarvitsevat jatkuvaa ammattiapua ja tukea perheeltä. Potilaan tulisi käydä erilaisissa terapioissa.
5. Myrkyllinen työympäristö voi johtaa masennukseen
Työympäristö vaikuttaa merkittävällä tavalla mielialaan ja voi näin ollen vaikuttaa haitallisesti psyykkiseen terveyteen.
Monet stressistä, ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivät ihmiset joutuvat kestämään myös kireää tai myrkyllistä työympäristöä. Millainen on myrkyllinen työympäristö? Myrkylliseen työympäristöön voi sisältyä kaikkea kiusaamisesta ylityöllistettyihin työntekijöihin, kehnoon palkkaan ja epäterveisiin ihmissuhteisiin työtovereiden tai pomojen välillä. Kaikki nämä tekijät voivat johtaa masennukseen, sillä ne edesauttavat psyykkisten häiriöiden syntyä. Liiallinen stressi lisää esimerkiksi kortisolin ja muiden hormonien tuotantoa.
Tätä voi yrittää ehkäistä joillakin yksinkertaisilla strategioilla, esimerkiksi pitämällä riittävästi lepotaukoja, välttämällä liiallista työntekoa ja parantamalla työpaikan ilmapiiriä rentouttavalla musiikilla ja aromaterapialla.
Pidä huolta terveydestäsi
Onko sinulla omakohtaista kokemusta näistä viidestä masennuksen riskitekijästä? Jos vastasit myöntävästi, ala askel askeleelta muuttaa elämäntapaasi, jotta voit ehkäistä niiden negatiiviset seuraukset.
Muista, että masennus on vakava, ammattiapua vaativa sairaus. Jos sinulla on mitään masennuksen oireita, hae välittömästi apua. Masennus on hoidettavissa, mutta ei aina ehkäistävissä. Pidä joka tapauksessa nämä riskitekijät mielessä riskin alentamiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Tsuno, N., Besset, A., & Ritchie, K. (2005). Sleep and depression. Journal of Clinical Psychiatry. https://doi.org/10.4088/JCP.v66n1008
- Benca, R. M., & Peterson, M. J. (2008). Insomnia and depression. Sleep Medicine. https://doi.org/10.1016/S1389-9457(08)70010-8
- Woods, H. C., & Scott, H. (2016). #Sleepyteens: Social media use in adolescence is associated with poor sleep quality, anxiety, depression and low self-esteem. Journal of Adolescence. https://doi.org/10.1016/j.adolescence.2016.05.008
- Hunt, M. G., Marx, R., Lipson, C., & Young, J. (2018). No More FOMO: Limiting Social Media Decreases Loneliness and Depression. Journal of Social and Clinical Psychology. https://doi.org/10.1521/jscp.2018.37.10.751
- Taylor, D. J., Lichstein, K. L., Durrence, H. H., Reidel, B. W., & Bush, A. J. (2005). Epidemiology of insomnia, depression, and anxiety. Sleep. https://doi.org/10.1093/sleep/28.11.1457
- Boden, J. M., & Fergusson, D. M. (2011). Alcohol and depression. Addiction. https://doi.org/10.1111/j.1360-0443.2010.03351.x
- Bonde, J. P. E. (2008). Psychosocial factors at work and risk of depression: A systematic review of the epidemiological evidence. Occupational and Environmental Medicine. https://doi.org/10.1136/oem.2007.038430
- Health and Safety Executive. (2018). Work related stress, anxiety and depression statistics in Great Britain, 2018. In Health and Safety Executive. https://doi.org/10.1083/jcb.201205106
-
Li, Y., Lv, M. R., Wei, Y. J., Sun, L., Zhang, J. X., Zhang, H. G., & Li, B. (2017). Dietary patterns and depression risk: a meta-analysis. Psychiatry research, 253, 373-382.
-
Riemann, D., & Voderholzer, U. (2003). Primary insomnia: a risk factor to develop depression?. Journal of affective disorders, 76(1-3), 255-259.
-
Thase, M. E., Salloum, I. M., & Cornelius, J. D. (2001). Comorbid alcoholism and depression: treatment issues. The Journal of Clinical Psychiatry.
-
Evolahti, A., Hultcrantz, M., & Collins, A. (2006). Women’s work stress and cortisol levels: a longitudinal study of the association between the psychosocial work environment and serum cortisol. Journal of psychosomatic research, 61(5), 645-652.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.