Virusten ja bakteerien väliset erot

Virusten ja bakteerien tärkeimmät erot

Yksi virusten ja bakteerien tärkeimmistä eroista on se, että virukset ovat terveydelle haitallisempia ja johtavat aina sairastumiseen. Bakteerien kanssa ei aina ole niin. Ensinnäkin, jopa omassa elimistössämme elää monenlaisia bakteereja, jotka eivät ole terveydelle haitallisia. Näitä ovat esimerkiksi ne bakteerit, jotka ylläpitävät ruoansulatusjärjestelmämme pH-tasapainoa (suolistofloora).

Kaikki ei kuitenkaan ole aivan näin mustavalkoista, ja toisinaan elimistön bakteeripopulaation tai joidenkin patogeenisten bakteerien hallitsemattomuus voi johtaa erilaisten sairauksien syntyyn. Tieteellisen kehityksen ansiosta viruksia, joita kutsutaan myös bakteriofageiksi, käytetään jopa tiettyjen sairauksien hoidossa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Onko uusi koronavirustartunta mahdollinen paranemisen jälkeen?

Virusten ja bakteerien välillä on useita eroja. Bakteerit eivät aina ole haitallisia ja ne voivat toimia tärkeänä osana elimistömme asianmukaista toimintaa.

Mitkä ovat virusten ja bakteerien rakenteelliset erot?

Johtuen niiden monimutkaisuudesta ja kyvystä lisääntyä ja selviytyä yksinään, bakteereja pidetään itsenäisinä mikro-organismeina. Virusten kohdalla asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Tällä hetkellä ei ole täysin selvää, voiko monimutkaisemman solun ulkopuolella elävä virus selviytyä.

Viruksilta puuttuvat aineenvaihduntaan tarvittavat “elimet”. Lisäksi ne tarvitsevat soluja toimiakseen isäntinä niiden lisääntymistä varten. Tästä syystä ne eivät ole toiminnallisia yksilötasolla ja tarvitsevat aina kehittyneemmän organismin lisääntyäkseen ja selviytyäkseen.

Virukset ja bakteerit eroavat myös kooltaan, sillä bakteerit ovat lähes sata kertaa suurempia kuin virukset. Tämä tekee niistä näkyviä esimerkiksi valomikroskoopin alla, kun taas viruksen visualisoimiseksi meidän on käytettävä elektronimikroskooppia.

Tätä kokoeroa selittää myös näiden mikro-organismien monimutkaisuus. Bakteeri koostuu bakteeriseinämästä ja sytoplasmasta, jonka sisältä löytyvät kaikki bakteerin organellit. Virus puolestaan koostuu vain sen geneettisestä materiaalista ja proteiinikalvosta.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Miksi karanteeni on välttämätön koronavirustapauksissa?

Kuinka virukset ja bakteerit vaikuttavat meihin?

Riippumatta niistä bakteereista, jotka jo elävät elimistössämme, sekä muut bakteerit että virukset voivat tunkeutua sinne. Ne tekevät sen muun muassa suun, nenän, ihon haavojen sekä tiettyjen hyönteisten puremien kautta.

Bakteerin tai viruksen päästessä elimistöön, immuunijärjestelmämme voi toimia tehokkaasti, jolloin tästä tunkeutumisesta ei synny seurauksia, tai sitten ne aiheuttavat sen, että sairastumme. Viruksen läsnäololla on merkittäviä seurauksia elimistössämme, sillä se vahingoittaa tai tappaa niitä soluja, joissa se on päässyt lisääntymään.

Bakteerit puolestaan ​​tekevät tämän kuluttamalla kehomme solujen resursseja tai tuottamalla myrkyllisiä aineita. Nämä aineet tunnetaan toksiineina. Vaikka virusten aiheuttamat infektiot ovat yleensä systeemisiä, bakteerien aiheuttamat infektiot saavat alkuna lähes kaikissa tapauksissa paikallisella tasolla.

Elimistöön päästessään näiden mikro-organismien aiheuttama sairaus ja oireet riippuvat aina viruksen tai bakteerin tyypistä, elimistön immuunitilasta sekä tartunnan saaneen henkilön yleisistä terveydellisistä ja fyysisistä ominaisuuksista.

Sekä virukset että bakteerit voivat aiheuttaa terveydentilaamme erilaisia komplikaatioita. Tästä syystä meidän on oltava valmiita reagoimaan ajoissa minkä tahansa tartuntaan viittaavan merkin edessä.

Millaista hoitoa näihin mikro-organismeihin tulee soveltaa?

Elimistömme oma immuunijärjestelmä on luonnollisesti vastuussa taistelusta virusten ja bakteerien aiheuttamia infektioita vastaan. Mitä paremmin tämä järjestelmä toimii, sitä nopeammin ja tehokkaammin hyökkäystä voidaan myös hallita. Tämän lisäksi on olemassa joitakin keinoja, jotka voivat tarjoa meille “ulkoista” apua.

Bakteereita vastaan ​​on olemassa erilaisia antibiootteja eli lääkkeitä, jotka vaikuttavat suoraan bakteerien soluseinämään ja sen lisääntymismekanismia vastaan. Jokainen bakteerityyppi on herkkä tietyille antibiooteille. Koska viruksilla ei ole omaa seinämää tai erityisiä mekanismeja lisääntyäkseen, antibioottihoidot eivät niihin tehoa.

Antibioottien lisäksi virusten ja bakteerien hoitoon löytyy myös rokotteita. Antibiooteista poiketen rokotteet voivat toimia sekä viruksia että bakteereita vastaan. Ne perustuvat joko kuolleisiin mikro-organismeihin tai inaktiivisten mikro-organismien fragmentteihin. Rokotteet auttavat valmistelemaan immuunijärjestelmää taudinaiheuttajaa vastaan ja toimivat tämän vuoksi nopeammin ja tehokkaammin sen spesifisen patogeenin aiheuttamaa infektiota vastaan, jota varten immuunijärjestelmä on rokotettu.

Koska virukset mutatoituvat paljon nopeammin ja helpommin mukautuakseen siihen organismiin, johon ne haluavat asettua asumaan, niitä vastaan toimivia sekä tehokkaita ja kestäviä rokotteita on hyvin vaikea kehittää. Esimerkkinä tästä on kausi-influenssa. Kuten olet varmasti huomannut, kausi-influenssaa vastaan kehitetään joka vuosi uusi rokote.

Lisäksi virusten hoitoon on olemassa joitakin vastatoimia, joita kutsutaan viruslääkkeiksi. Ne toimivat samalla tavalla kuin antibiootit, mutta vaikuttavat viruksen eri osiin.

Mitä bakteereista ja viruksista tulee tietää

Vaikka kliinisestä näkökulmasta katsottuna molemmat mikro-organismit voivat olla samanlaisia ​​ja aiheuttaa samanlaisia ​​oireita, virusten ja bakteerien välillä on useita merkittäviä eroja. Kuten missä tahansa tilanteessa, jos epäilet infektiota tai sinulla ilmenee siihen liittyviä oireita, sinun kannattaa aina ensimmäisenä kääntyä lääkärisi puoleen, jonka tehtävänä on puolestaan diagnosoida oireiden syy sekä määrätä siihen sopiva hoito spesifin taudinaiheuttajan mukaan.

Haluamme lisäksi muistuttaa, että COVID-19 -viruksen tapauksessa on tärkeää, että seuraat tarkasti THL:n sivuilla päivitettäviä tietoja ja toimit siellä annettujen ohjeiden mukaan, jos epäilet itselläsi tartuntaa.