Vaihtoehtoisia tapoja rangaista lasta
Tiesitkö, että rankaiseminen ei ole ainoa tapa saada lapsi oppimaan läksynsä? On myös sellaisia ratkaisuja, jotka saavat aikaan parempaa kehitystä lapsessasi.
Useat psykologit ovat samaa mieltä siitä, että huutaminen tai piiskaaminen tulee toimimaan vain lyhytkestoisesti. Nämä menetelmät eivät muuta lapsen käytöstä, mutta vaikuttavat suoraan tunne-elämän terveyteen. Tällä kertaa kerromme viidestä vaihtoehdosta rankaisemiselle, jotta voisit kasvattaa lastasi tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin.
Muistatko, miltä sinusta tuntui joka kerta, kun äitisi tai isäsi huusi sinulle siksi, että et ollut laittanut leluja kaappiin? Tai kuinka usein itkit siksi, että sinua rankaistiin fyysisesti? Tältä sinunkin lapsestasi tulee tuntumaan, jos rankaiset häntä sanallisella tai fyysisellä aggressiivisuudella.
Vaikka tarkoituksesi olisikin hyvät, tämän tyyppinen rankaiseminen saa hänet vain tuntemaan itsensä nöyryytetyksi. Tämän strategian ollessa käytössä lapsi ei opi sitä hyvää käytöstä, jota haluat hänelle opettaa. Hän tulee vain tekemään asioita välttääkseen rangaistusta sekä näkee väkivallan välineenä ongelmien ratkaisemiseksi.
Mitkä ovat hyödyllisemmät tavat rangaista lasta?
Keskustelu on yksi parhaista vaihtoehdoista, kun halutaan korjata lapsen sopimatonta käytöstä. Joskus se ei kuitenkaan riitä. Sinun kannattaa hyödyntää eräitä kasvatuksellisia menetelmiä ja positiivista vahvistamista, jotta lapsi pystyisi ymmärtämään, miksi hänen käytöksensä on väärin ja jotta hän voisi muuttaa sitä.
Jotkut ovat sitä mieltä, että rankaiseminen tulisi tehdä toisella tavalla, kuten esimerkiksi lapsen oikeuksia vähentämällä. Nämä tavat kuitenkin viestivät samaa kuin fyysinen kurittaminen.
Todella tehokas vaihtoehto on sellainen, että lapsi pystyy oppimaan virheistään ja kasvamaan terveellä tavalla.
Positiivinen kurinpito on hyödyllisempää vanhemman ja lapsen suhteelle, kunhan se perustuu rakkauteen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen. Se ei tarkoita, että kannattaisi suostua aivan mihin tahansa, vaan että ei tulisi olla liian määräävä. Se sisältää vaativuutta, mutta myös lapsen tunteiden ja tarpeiden huomioon ottamisen, kuten myös sinun omiesi.
1. Puhu lapsellesi ja ota ongelma esille
Moni vanhempi kokee vaikeaksi onnistua lapselleen puhumisessa niin, että keskustelu ei päädy lopulta riitelemiseen. Näin käy usein silloin kun lapsi tarvitse apua, mutta kieltäytyy puhumasta vanhemmilleen.
Vaihtoehto rankaisemiselle on se, että kuuntelet lastasi ja annat hänen ilmaista itseänsä. Älä mene liian pitkälle sanomalla, että tiedät kyllä, miltä hänestä tuntuu – moni keskustelu päätyy riidaksi siksi, että vanhemmat alkavat hallita tilannetta ennen kuin heidän tulisi, ja lapsi kokee, ettei hän ole saanut tehdä ajatuksiaan selviksi.
Ilmaise kiinnostusta sitä kohtaan mitä lapsesi sanoo sinulle. Näin hänen olonsa on varma, ja hän tulee olemaan valmis puhumaan siitä, mitä tapahtuu. Kun hän on avautunut sinulle, pystytte yhdessä löytämään ratkaisun ongelmaan.
2. Selitä lapsen tekojen seuraukset
Sanat ovat tärkeitä. Kun sanot lapsellesi sen tyyppisiä asioita kuten “Jos teet sen, tulet kyllä katumaan”, tulet vain saamaan lapsesi pelkäämään sinua, et kunnioittamaan. Lisäksi tällaiset asiat eivät opeta lapsellesi, mitä käytöstä hänen tulisi muuttaa.
Puhu lapsellesi. Varmista että hän ymmärtää, että hänen tekonsa aiheuttavat huonoja seurauksia. Tee hänelle selväksi, että nämä seuraukset voivat vaikuttaa haitallisesti hänen ympärillään oleviin ihmisiin.
Ole jämäkkä ja suora. Sinun tulisi kuitenkin olla myös hellävarainen. Älä unohda onnitella lastasi silloin kun hän käyttäytyy hyvin, jotta hän tietää, mikä on se oikea tie. Palkitse lastasi yhdessä vietetyllä leikkiajalla tai muulla vastaavalla.
Lue aiheesta lisää: Erilaiset myrkylliset perheet
3. Anna lapselle lisää kotiaskareita
Yksi vaihtoehto on se, että kun lapsi käyttäytyy huonosti, anna hänelle lisää tehtäviä kotona. Tämä on tapa ylläpitää kuria ilman, että käytät fyysistä rankaisemista tai korotat ääntäsi.
4. Pyydä lastasi pyytämään anteeksi
Olet varmasti pakottanut joskus lapsesi sanomaan “olen pahoillani”, kun hän käyttäytyy huonosti, mutta oletko koskaan miettinyt näiden sanojen todellista merkitystä? Heti teon perään tapahtuva anteeksipyyntö ei aina ole se paras valinta.
Lapsesi olisi syytä miettiä omaa käytöstään ja ongelmaa ennen kuin hän pyytää anteeksi. Anna siis hänelle aikaa ajatella tekojaan ja sitä, kuinka nämä voivat vaikuttaa toisten tunteisiin. Kun hän on rauhallinen, puhu hänelle siitä mitä tapahtui, ja pyydä häntä miettimään kuinka hän voi satuttaa toisia.
Kun lapsesi miettii tilannetta, tulet huomaamaan että hän pyytää anteeksi ilman sinun pyyntöäsi. Parasta kaikessa on se, että tämä lausahdus on paljon rehellisempi kuin heti teon jälkeen tapahtuva anteeksipyyntö.
5. Anna vaihtoehtoja – laita lapsesi valitsemaan, kuinka hän hyvittää käytöksensä
Valitse useampi rangaistusvaihtoehto riippuen siitä, mitä lapsi on tehnyt. Anna hänen miettiä ja päättää, mikä sopisi parhaiten. Asiat voivat vaihdella laitteiden käytön rajoittamisesta vaikkapa kotitöiden lisäämiseen.
Kun pakotat lapsesi rangaistavaksi tietyllä tavalla, hän tulee olemaan turhautunut sinuun, ja hän voi tuntea vihaa ja inhoa sinua kohtaan. Jos sen sijaan selität hänelle teoista aiheutuvat vaihtoehtoiset seuraukset, lapsi pystyy ymmärtämään, mikä on paras tapa oppia.
Lue aiheesta lisää: ”Rikkaan lapsen syndrooma”: kasvatuksesta johtuva ajattelutapa
Johtopäätökset
Rankaiseminen tuottaa negatiivisia seurauksia, joita jokaisen vanhemman tulisi välttää. Esimerkiksi se opettaa lapselle, että muita ihmisiä tulee rankaista.
Ajatteletko, että pelkästään se että et anna lapsesi syödä jälkiruokaa tai viet häneltä mahdollisuuden käyttää tietokonetta, hyödyttää häntä jollakin tavalla? On mahdollista, että lapsi alkaa tämän vuoksi raivota muille, sillä hän tuntee olonsa turhautuneeksi. Tilanne myös saa lapsesi tuntemaan syyllisyyttä.
Jotkut vanhemmat poistavat rangaistuksen, jos lapsi alkaa itkeä. Kun he tekevät näin, lapsi ei tule miettimään sitä, mitä teki väärin. Sen sijaan tämä opettaa lapsen vain pelkäämään rangaistusta.
Tiesitkö, että rankaiseminen ei ole ainoa tapa saada lapsi oppimaan läksynsä? On myös sellaisia ratkaisuja, jotka saavat aikaan parempaa kehitystä lapsessasi.
Useat psykologit ovat samaa mieltä siitä, että huutaminen tai piiskaaminen tulee toimimaan vain lyhytkestoisesti. Nämä menetelmät eivät muuta lapsen käytöstä, mutta vaikuttavat suoraan tunne-elämän terveyteen. Tällä kertaa kerromme viidestä vaihtoehdosta rankaisemiselle, jotta voisit kasvattaa lastasi tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin.
Muistatko, miltä sinusta tuntui joka kerta, kun äitisi tai isäsi huusi sinulle siksi, että et ollut laittanut leluja kaappiin? Tai kuinka usein itkit siksi, että sinua rankaistiin fyysisesti? Tältä sinunkin lapsestasi tulee tuntumaan, jos rankaiset häntä sanallisella tai fyysisellä aggressiivisuudella.
Vaikka tarkoituksesi olisikin hyvät, tämän tyyppinen rankaiseminen saa hänet vain tuntemaan itsensä nöyryytetyksi. Tämän strategian ollessa käytössä lapsi ei opi sitä hyvää käytöstä, jota haluat hänelle opettaa. Hän tulee vain tekemään asioita välttääkseen rangaistusta sekä näkee väkivallan välineenä ongelmien ratkaisemiseksi.
Mitkä ovat hyödyllisemmät tavat rangaista lasta?
Keskustelu on yksi parhaista vaihtoehdoista, kun halutaan korjata lapsen sopimatonta käytöstä. Joskus se ei kuitenkaan riitä. Sinun kannattaa hyödyntää eräitä kasvatuksellisia menetelmiä ja positiivista vahvistamista, jotta lapsi pystyisi ymmärtämään, miksi hänen käytöksensä on väärin ja jotta hän voisi muuttaa sitä.
Jotkut ovat sitä mieltä, että rankaiseminen tulisi tehdä toisella tavalla, kuten esimerkiksi lapsen oikeuksia vähentämällä. Nämä tavat kuitenkin viestivät samaa kuin fyysinen kurittaminen.
Todella tehokas vaihtoehto on sellainen, että lapsi pystyy oppimaan virheistään ja kasvamaan terveellä tavalla.
Positiivinen kurinpito on hyödyllisempää vanhemman ja lapsen suhteelle, kunhan se perustuu rakkauteen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen. Se ei tarkoita, että kannattaisi suostua aivan mihin tahansa, vaan että ei tulisi olla liian määräävä. Se sisältää vaativuutta, mutta myös lapsen tunteiden ja tarpeiden huomioon ottamisen, kuten myös sinun omiesi.
1. Puhu lapsellesi ja ota ongelma esille
Moni vanhempi kokee vaikeaksi onnistua lapselleen puhumisessa niin, että keskustelu ei päädy lopulta riitelemiseen. Näin käy usein silloin kun lapsi tarvitse apua, mutta kieltäytyy puhumasta vanhemmilleen.
Vaihtoehto rankaisemiselle on se, että kuuntelet lastasi ja annat hänen ilmaista itseänsä. Älä mene liian pitkälle sanomalla, että tiedät kyllä, miltä hänestä tuntuu – moni keskustelu päätyy riidaksi siksi, että vanhemmat alkavat hallita tilannetta ennen kuin heidän tulisi, ja lapsi kokee, ettei hän ole saanut tehdä ajatuksiaan selviksi.
Ilmaise kiinnostusta sitä kohtaan mitä lapsesi sanoo sinulle. Näin hänen olonsa on varma, ja hän tulee olemaan valmis puhumaan siitä, mitä tapahtuu. Kun hän on avautunut sinulle, pystytte yhdessä löytämään ratkaisun ongelmaan.
2. Selitä lapsen tekojen seuraukset
Sanat ovat tärkeitä. Kun sanot lapsellesi sen tyyppisiä asioita kuten “Jos teet sen, tulet kyllä katumaan”, tulet vain saamaan lapsesi pelkäämään sinua, et kunnioittamaan. Lisäksi tällaiset asiat eivät opeta lapsellesi, mitä käytöstä hänen tulisi muuttaa.
Puhu lapsellesi. Varmista että hän ymmärtää, että hänen tekonsa aiheuttavat huonoja seurauksia. Tee hänelle selväksi, että nämä seuraukset voivat vaikuttaa haitallisesti hänen ympärillään oleviin ihmisiin.
Ole jämäkkä ja suora. Sinun tulisi kuitenkin olla myös hellävarainen. Älä unohda onnitella lastasi silloin kun hän käyttäytyy hyvin, jotta hän tietää, mikä on se oikea tie. Palkitse lastasi yhdessä vietetyllä leikkiajalla tai muulla vastaavalla.
Lue aiheesta lisää: Erilaiset myrkylliset perheet
3. Anna lapselle lisää kotiaskareita
Yksi vaihtoehto on se, että kun lapsi käyttäytyy huonosti, anna hänelle lisää tehtäviä kotona. Tämä on tapa ylläpitää kuria ilman, että käytät fyysistä rankaisemista tai korotat ääntäsi.
4. Pyydä lastasi pyytämään anteeksi
Olet varmasti pakottanut joskus lapsesi sanomaan “olen pahoillani”, kun hän käyttäytyy huonosti, mutta oletko koskaan miettinyt näiden sanojen todellista merkitystä? Heti teon perään tapahtuva anteeksipyyntö ei aina ole se paras valinta.
Lapsesi olisi syytä miettiä omaa käytöstään ja ongelmaa ennen kuin hän pyytää anteeksi. Anna siis hänelle aikaa ajatella tekojaan ja sitä, kuinka nämä voivat vaikuttaa toisten tunteisiin. Kun hän on rauhallinen, puhu hänelle siitä mitä tapahtui, ja pyydä häntä miettimään kuinka hän voi satuttaa toisia.
Kun lapsesi miettii tilannetta, tulet huomaamaan että hän pyytää anteeksi ilman sinun pyyntöäsi. Parasta kaikessa on se, että tämä lausahdus on paljon rehellisempi kuin heti teon jälkeen tapahtuva anteeksipyyntö.
5. Anna vaihtoehtoja – laita lapsesi valitsemaan, kuinka hän hyvittää käytöksensä
Valitse useampi rangaistusvaihtoehto riippuen siitä, mitä lapsi on tehnyt. Anna hänen miettiä ja päättää, mikä sopisi parhaiten. Asiat voivat vaihdella laitteiden käytön rajoittamisesta vaikkapa kotitöiden lisäämiseen.
Kun pakotat lapsesi rangaistavaksi tietyllä tavalla, hän tulee olemaan turhautunut sinuun, ja hän voi tuntea vihaa ja inhoa sinua kohtaan. Jos sen sijaan selität hänelle teoista aiheutuvat vaihtoehtoiset seuraukset, lapsi pystyy ymmärtämään, mikä on paras tapa oppia.
Lue aiheesta lisää: ”Rikkaan lapsen syndrooma”: kasvatuksesta johtuva ajattelutapa
Johtopäätökset
Rankaiseminen tuottaa negatiivisia seurauksia, joita jokaisen vanhemman tulisi välttää. Esimerkiksi se opettaa lapselle, että muita ihmisiä tulee rankaista.
Ajatteletko, että pelkästään se että et anna lapsesi syödä jälkiruokaa tai viet häneltä mahdollisuuden käyttää tietokonetta, hyödyttää häntä jollakin tavalla? On mahdollista, että lapsi alkaa tämän vuoksi raivota muille, sillä hän tuntee olonsa turhautuneeksi. Tilanne myös saa lapsesi tuntemaan syyllisyyttä.
Jotkut vanhemmat poistavat rangaistuksen, jos lapsi alkaa itkeä. Kun he tekevät näin, lapsi ei tule miettimään sitä, mitä teki väärin. Sen sijaan tämä opettaa lapsen vain pelkäämään rangaistusta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Palacios, X., Pulido, S., and Montaña, J. (2009). Estrategias desarrolladas por los niños para afrontar el castigo: un diálogo entre la psicología y la teoría de redes sociales. Universitas Psychologica 8, 471–486.
- Barcelata Eguiarte, B.E., and Alvarez Antillón, I. (2005). Patrones de interacción familiar de madres y padres generadores de violencia y maltrato infantil. Acta Colombiana de Psicología 35–45.
- Martínez Sánchez, I. (2008). Repercusiones de la utilización del castigo físico sobre los hijos: influencia del contexto familiar. Psicología Educativa 14 (2), 91–102.
- Kids Health. Disciplining Your Child. (2018). Recuperado el 9 de diciembre de 2020. https://kidshealth.org/en/parents/discipline.html
- Healthy Children. What’s the Best Way to Discipline My Child? (2018). Recuperado el 9 de diciembre de 2020. https://www.healthychildren.org/English/family-life/family-dynamics/communication-discipline/Pages/Disciplining-Your-Child.aspx
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.