Uusi, kokeellinen haimasyöpärokote on antanut rohkaisevia tuloksia
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Leonardo Biolatto
Haimasyöpä, erityisesti duktaalinen syöpä, on erittäin tappava. Sen arvioidaan aiheuttavan kuoleman 88 prosentille diagnoosin saaneista potilaista. Se on tällä hetkellä kolmanneksi yleisin kuolinsyy Yhdysvalloissa ja seitsemänneksi yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti.
Saatamme kuitenkin olla lääketieteellisen vallankumouksen kynnyksellä, sillä ollaan kehittämässä rokotetta, joka parantaisi hoitoa. Memorial Sloan Kettering’s David M. Rubenstein Center for Pancreatic Cancer Research julkaisi tutkimuksen Nature -lehdessä, joka tuo toivoa.
Tutkijat testasivat mRNA-tekniikkaa käyttävää rokotetta 16 haimasyöpäpotilaalla ja saavuttivat onnistuneen vasteen puolella osallistujista. Tarkoittaako tämä, että meillä on jo toimiva haimasyöpärokote? Ei vielä.
Syöpärokotteet toimivat eri tavalla kuin jo tuntemamme klassiset rokotteet. Tämä läpimurto voi kuitenkin merkitä askelta eteenpäin syöpäkuolleisuuden vähentämisessä.
Mikä on syöpärokote?
Kun ajattelemme rokotteita, ajattelemme injektiota, joka ruiskutetaan meihin ennen sairastumista. Etenkin vauvoina ja pikkulapsina saamme eri rokotteita, jotta emme sairastuisi esimerkiksi tuhkarokkoon, vihurirokkoon tai sikotautiin tai jotta saisimme tartunnan ja sairastuisimme näihin tauteihin lievässä muodossa.
Syöpärokotteet sen sijaan annetaan, kun kasvain on jo havaittu potilaassa. Ne eivät siis ole ennaltaehkäiseviä, vaan niillä pyritään parantamaan elimistön vastetta tautiin. Niillä on kolme tavoitetta:
- Estää kasvaimen leviäminen muihin kudoksiin.
- Auttaa tuhoamaan syöpäsoluja, joihin kemoterapia tai sädehoito kohdistuu.
- Ehkäistä uusiutuminen seuraavien kuukausien tai vuosien aikana.
Haimasyöpärokote ei ole ainoa tällä alalla käynnissä oleva tutkimus. Eri työryhmät kehittävät immunisaatioita muita pahanlaatuisia kasvaimia varten:
- Eturauhassyövän etäpesäkkeisiin: Rokotetta nimeltä sipuleucel-T harkitaan potilaille, jotka kärsivät jo eturauhassyövän leviämisestä. Rokote voisi pidentää elinvuosia.
- BCG varhaiseen virtsarakon syöpään: Kuuluisa BCG-rokote tuberkuloosia vastaan voisi parantaa virtsarakon syöpää sairastavien potilaiden ennustetta. Se infusoidaan elimeen katetrin avulla ja se laukaisee immuunivasteen, joka lopulta hyökkää pahanlaatuisia soluja vastaan.
- Melanooma: Tämä rokote on johdettu viruksesta, joka on osoittanut kykenevänsä tuhoamaan syöpäsoluja itse. T-VEC-rokote hyödyntää tätä virusta ja muokkaa sitä geneettisesti.
Nyt haimasyövän rokote on suunniteltu mRNA-tekniikalla. Kyseessä on sama tekniikka, jota tietytlääkeyhtiöt käyttivät COVID-19 -rokotteissa.
Lue tämäkin: Pelé kuoli paksusuolen syöpään: lisätietoja taudista
Miten haimasyöpärokote toimii?
Nature –julkaisun tutkijoiden mukaan haimasyöpärokotteessa käytetään mRNA:ta. Tämä molekyyli osallistuu aineiden tuotantoon solujen sisällä.
Se kuljettaa viestin siitä, mitä pitäisi tai ei pitäisi tuottaa. Tätä ominaisuutta hyödyntäen laboratoriossa tehtiin seuraavaa:
- Eristettiin proteiineja, joita löytyi haimasyöpäpotilailta poistetuissa kasvaimissa. Erityisesti etsittiin proteiineja, jotka ovat tyypillisiä näille kasvaimille, eli joita ei löydy muualta.
- Näiden tietojen avulla luotiin mRNA, joka pystyi valmistamaan samanlaisia proteiineja, kun se lisättiin soluun. Uusia proteiineja, jotka ovat samankaltaisia mutta eivät identtisiä kasvaimen proteiinien kanssa, kutsutaan neoantigeeneiksi.
- Tämän mRNA:ta sisältävä rokote valmistettiin lisäämällä siihen aineita, jotka varmistivat yhdisteen pysyvyyden ja sen kulkeutumisen soluihin.
Entä sitten? Kun laboratoriovaihe oli saatu päätökseen, rokote annettiin potilaille. Tässä nimenomaisessa tapauksessa 16 vapaaehtoista sai injektion lisäksi immunomoduloivia lääkkeitä ja kemoterapiaa leikkauksen jälkeen.
Puolet osallistujista reagoi positiivisesti neoantigeeneihin. Toisin sanoen heidän immuunijärjestelmänsä solut stimuloituivat, muuttuivat aktiivisemmiksi ja taistelivat muita jäljellä olevia pahanlaatuisia soluja vastaan. Lisäksi näyttää siltä, että ne estivät keskipitkällä aikavälillä kasvaimen uusiutumisen.
Lue lisää: Immunoterapia syöpään: mitä siitä tarvitsee tietää
Mitä tämä löytö tarkoittaa?
Rokote haimasyöpää vastaan olisi suunnanmuutos tämän taudin hoidossa. Kuten tutkimuslaitoksen virallisessa lausunnossa todetaan, jatkotutkimuksia ja kehitystä tarvitaan vielä, koska puolet potilaista ei reagoinut neoantigeeneihin.
Olemme kuitenkin matkalla kohti lääketieteellistä vallankumousta mRNA-tekniikan avulla. Uusiutumisen vähentäminen onkologiassa on ratkaisevan tärkeää. Monet ihmiset selviävät ensimmäisestä hoidosta onnistuneesti, mutta palaavat pian sen jälkeen klinikalle samanlaisten oireiden kanssa ja saavat saman diagnoosin uudelleen.
Tämä tutkimus on vasta rokotteen kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa. Tämä vaihe alkoi joulukuussa 2019. Edistys ei ole nopeaa tällä tieteenalalla.
Sillä välin, jos ruoansulatuskanavassa esiintyy epäilyttäviä oireita, on parasta kääntyä gastroenterologin puoleen. Haimasyövän toteaminen on vaikeaa, mutta varhainen toteaminen muuttaa ennustetta dramaattisesti.
Haimasyöpä, erityisesti duktaalinen syöpä, on erittäin tappava. Sen arvioidaan aiheuttavan kuoleman 88 prosentille diagnoosin saaneista potilaista. Se on tällä hetkellä kolmanneksi yleisin kuolinsyy Yhdysvalloissa ja seitsemänneksi yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti.
Saatamme kuitenkin olla lääketieteellisen vallankumouksen kynnyksellä, sillä ollaan kehittämässä rokotetta, joka parantaisi hoitoa. Memorial Sloan Kettering’s David M. Rubenstein Center for Pancreatic Cancer Research julkaisi tutkimuksen Nature -lehdessä, joka tuo toivoa.
Tutkijat testasivat mRNA-tekniikkaa käyttävää rokotetta 16 haimasyöpäpotilaalla ja saavuttivat onnistuneen vasteen puolella osallistujista. Tarkoittaako tämä, että meillä on jo toimiva haimasyöpärokote? Ei vielä.
Syöpärokotteet toimivat eri tavalla kuin jo tuntemamme klassiset rokotteet. Tämä läpimurto voi kuitenkin merkitä askelta eteenpäin syöpäkuolleisuuden vähentämisessä.
Mikä on syöpärokote?
Kun ajattelemme rokotteita, ajattelemme injektiota, joka ruiskutetaan meihin ennen sairastumista. Etenkin vauvoina ja pikkulapsina saamme eri rokotteita, jotta emme sairastuisi esimerkiksi tuhkarokkoon, vihurirokkoon tai sikotautiin tai jotta saisimme tartunnan ja sairastuisimme näihin tauteihin lievässä muodossa.
Syöpärokotteet sen sijaan annetaan, kun kasvain on jo havaittu potilaassa. Ne eivät siis ole ennaltaehkäiseviä, vaan niillä pyritään parantamaan elimistön vastetta tautiin. Niillä on kolme tavoitetta:
- Estää kasvaimen leviäminen muihin kudoksiin.
- Auttaa tuhoamaan syöpäsoluja, joihin kemoterapia tai sädehoito kohdistuu.
- Ehkäistä uusiutuminen seuraavien kuukausien tai vuosien aikana.
Haimasyöpärokote ei ole ainoa tällä alalla käynnissä oleva tutkimus. Eri työryhmät kehittävät immunisaatioita muita pahanlaatuisia kasvaimia varten:
- Eturauhassyövän etäpesäkkeisiin: Rokotetta nimeltä sipuleucel-T harkitaan potilaille, jotka kärsivät jo eturauhassyövän leviämisestä. Rokote voisi pidentää elinvuosia.
- BCG varhaiseen virtsarakon syöpään: Kuuluisa BCG-rokote tuberkuloosia vastaan voisi parantaa virtsarakon syöpää sairastavien potilaiden ennustetta. Se infusoidaan elimeen katetrin avulla ja se laukaisee immuunivasteen, joka lopulta hyökkää pahanlaatuisia soluja vastaan.
- Melanooma: Tämä rokote on johdettu viruksesta, joka on osoittanut kykenevänsä tuhoamaan syöpäsoluja itse. T-VEC-rokote hyödyntää tätä virusta ja muokkaa sitä geneettisesti.
Nyt haimasyövän rokote on suunniteltu mRNA-tekniikalla. Kyseessä on sama tekniikka, jota tietytlääkeyhtiöt käyttivät COVID-19 -rokotteissa.
Lue tämäkin: Pelé kuoli paksusuolen syöpään: lisätietoja taudista
Miten haimasyöpärokote toimii?
Nature –julkaisun tutkijoiden mukaan haimasyöpärokotteessa käytetään mRNA:ta. Tämä molekyyli osallistuu aineiden tuotantoon solujen sisällä.
Se kuljettaa viestin siitä, mitä pitäisi tai ei pitäisi tuottaa. Tätä ominaisuutta hyödyntäen laboratoriossa tehtiin seuraavaa:
- Eristettiin proteiineja, joita löytyi haimasyöpäpotilailta poistetuissa kasvaimissa. Erityisesti etsittiin proteiineja, jotka ovat tyypillisiä näille kasvaimille, eli joita ei löydy muualta.
- Näiden tietojen avulla luotiin mRNA, joka pystyi valmistamaan samanlaisia proteiineja, kun se lisättiin soluun. Uusia proteiineja, jotka ovat samankaltaisia mutta eivät identtisiä kasvaimen proteiinien kanssa, kutsutaan neoantigeeneiksi.
- Tämän mRNA:ta sisältävä rokote valmistettiin lisäämällä siihen aineita, jotka varmistivat yhdisteen pysyvyyden ja sen kulkeutumisen soluihin.
Entä sitten? Kun laboratoriovaihe oli saatu päätökseen, rokote annettiin potilaille. Tässä nimenomaisessa tapauksessa 16 vapaaehtoista sai injektion lisäksi immunomoduloivia lääkkeitä ja kemoterapiaa leikkauksen jälkeen.
Puolet osallistujista reagoi positiivisesti neoantigeeneihin. Toisin sanoen heidän immuunijärjestelmänsä solut stimuloituivat, muuttuivat aktiivisemmiksi ja taistelivat muita jäljellä olevia pahanlaatuisia soluja vastaan. Lisäksi näyttää siltä, että ne estivät keskipitkällä aikavälillä kasvaimen uusiutumisen.
Lue lisää: Immunoterapia syöpään: mitä siitä tarvitsee tietää
Mitä tämä löytö tarkoittaa?
Rokote haimasyöpää vastaan olisi suunnanmuutos tämän taudin hoidossa. Kuten tutkimuslaitoksen virallisessa lausunnossa todetaan, jatkotutkimuksia ja kehitystä tarvitaan vielä, koska puolet potilaista ei reagoinut neoantigeeneihin.
Olemme kuitenkin matkalla kohti lääketieteellistä vallankumousta mRNA-tekniikan avulla. Uusiutumisen vähentäminen onkologiassa on ratkaisevan tärkeää. Monet ihmiset selviävät ensimmäisestä hoidosta onnistuneesti, mutta palaavat pian sen jälkeen klinikalle samanlaisten oireiden kanssa ja saavat saman diagnoosin uudelleen.
Tämä tutkimus on vasta rokotteen kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa. Tämä vaihe alkoi joulukuussa 2019. Edistys ei ole nopeaa tällä tieteenalalla.
Sillä välin, jos ruoansulatuskanavassa esiintyy epäilyttäviä oireita, on parasta kääntyä gastroenterologin puoleen. Haimasyövän toteaminen on vaikeaa, mutta varhainen toteaminen muuttaa ennustetta dramaattisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Handy, C. E., & Antonarakis, E. S. (2018). Sipuleucel-T for the treatment of prostate cancer: novel insights and future directions. Future oncology, 14(10), 907-917. https://www.futuremedicine.com/doi/abs/10.2217/fon-2017-0531
- Larocca, C. A., LeBoeuf, N. R., Silk, A. W., & Kaufman, H. L. (2020). An update on the role of talimogene laherparepvec (T-VEC) in the treatment of melanoma: best practices and future directions. American Journal of Clinical Dermatology, 21, 821-832.
- Mizrahi, J. D., Surana, R., Valle, J. W., & Shroff, R. T. (2020). Pancreatic cancer. The Lancet, 395(10242), 2008-2020. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0140673620309740
- Rojas, L.A., Sethna, Z., Soares, K.C. et al. (2023). Personalized RNA neoantigen vaccines stimulate T cells in pancreatic cancer. Nature (2023). https://doi.org/10.1038/s41586-023-06063-y
- Saxena, M., van der Burg, S. H., Melief, C. J., & Bhardwaj, N. (2021). Therapeutic cancer vaccines. Nature Reviews Cancer, 21(6), 360-378. https://www.nature.com/articles/s41568-021-00346-0
- Sfakianos, J. P., Salome, B., Daza, J., Farkas, A., Bhardwaj, N., & Horowitz, A. (2021, February). Bacillus Calmette-Guerin (BCG): its fight against pathogens and cancer. In Urologic Oncology: Seminars and Original Investigations (Vol. 39, No. 2, pp. 121-129). Elsevier. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S107814392030466X
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.