8 masennusta aiheuttavaa tottumusta
Tiesitkö, että tiettyjen elämäntapojen ja tottumusten laatu, kuten ruokavalio, liikunta, yhteys luontoon, hengittäminen ja katseen suunta voivat ajan myötä aiheuttaa masennusta?
Monet tekijät aiheuttava masennusta, mutta vain muutamaa arkipäiväistä tottumusta muuttamalla voit huomata muutoksen olotilassa jo lyhyen ajan jälkeen. Kutsumme sinut tutustumaan näihin vahingollisiin tapoihin, joita saatat harjoittaa tiedostamattasi joka päivä.
8 masennusta aiheuttavaa tottumusta
Ravintoaineiden puute
Saattaa kuulostaa oudolta, mutta on totta, että masennus liittyy hermojärjestelmään, joka puolestaan on riippuvainen syömästäsi ruoasta. Tasapainoinen hermojärjestelmä tarvitsee seuraavia ravinteita päivittäin välttääkseen masennusta ja muita hermoihin liittyviä epätasapainotiloja:
- Magnesium, mm. saksanpähkinöistä, lehtivihanneksista ja avokadosta
- Tryptofaani, jota saa esim. kaakaopavusta
- Omega-3 -rasvahapot, pellavansiemenistä
- B12-vitamiini, löytyy sardiineista, kananmunista ja maitotuotteista
- Foolihappo, hedelmistä ja lehtivihanneksista
Haitalliset ruoat
Toisaalta on olemassa ruoka-aineita, jotka toimivat myrkyn tavoin ja poistavat vitamiineja ja mineraaleja kehosta. Ne synnyttävät riippuvuuksia, muuttavat kehon luonnollista tasapainoa ja aiheuttavat lopulta pahaa mieltä. Näitä ruokia ovat:
- Liha, suurina määrinä nautittuna
- Tyydyttyneet rasvat
- Aspartaami (keinotekoinen makeutusaine)
- Säilöntäaineet ja keinotekoiset aromit
- Valkoinen sokeri ja makeiset
- Alkoholi
Liikunnan puute
Liikunta on elämän kannalta välttämätöntä ja se myös auttaa kehoa tuottamaan endorfiineja eli onnellisuushormoneja. Monet uskovat, että liikuntaa tarvitaan ylläpitämään terveellistä painoa, mutta ihmiset ovat aina liikkuneet, aikaisemmin vain pysyäkseen hengissä, nykyään lähinnä esteettisistä syistä. Joka tapauksessa liikkuminen on tärkeää ja jo kerran rupeaman jälkeen huomaat olosi parantuneen.
Alaspäin katsominen
Tämä tulee ehkä yllätyksenä, mutta myös silmän liikkeet vaikuttavat mielentiloihin. Alas katsominen liittyy negatiivisiin tuntemuksiin, minkä takia kannattaa katsoa ylös ja keskittää katse ylhäällä sijaitseviin yksityiskohtiin. Tämä on äärimmäisen yksinkertainen harjoitus ja sen kokeileminen ei maksa mitään.
Sisäisten ristiriitojen välttäminen
Terapeuttien mukaan useimmissa masennustapauksissa on tärkeää löytää ongelman syy. Yleensä kyseessä on jonkinlainen ristiriita, ja ongelma syntyy, kun ristiriita jätetään huomiotta ja odotetaan ajan peittävän sen alleen. Ihminen saattaa tehdä jotakin, mitä ei tosiasiassa halua tehdä, tai kerätä sisälleen tukahdutettua surua tai vihaa. Näiden tunneongelmien hoitoon suosittelemme homeopatiaa tai Bach-kukkaterapiaa, sillä nämä lääkkeet eivät aiheuta sivuvaikutuksia ja niitä voi käyttää minkä ikäisenä tahansa.
Älä unohda luontoa
Psyykkiset ongelmat ovat yhä yleisimpiä, jopa nuorien keskuudessa. Tämä saattaa johtua osittain liian vähäisestä kontaktista luonnon kanssa. Vihreä väri on luonnollinen tasapainottaja ja aurinkokylvyt ovat erityisen tarpeellisia huonon voinnin parantamiseksi, ja tosiasiassa me kaikki tarvitsemme sitä. Jos asut kaupungissa, tulisi sinun etsiytyä luontoon ainakin viikonloppuisin.
Pinnallinen hengittäminen
Tänä päivänä ihmisillä on tapana hengittää vain juuri ja juuri tarpeeksi pysyäkseen hengissä. Kuitenkin kehon jokainen solu tarvitsee happea, ja jos ne eivät saa sitä, ne rasittuvat ja keho stressaantuu. On tärkeää oppia hengittämään kunnolla. Tätä varten voi kokeilla erilaisia terapeuttisia liikunnan muotoja, kuten esimerkiksi joogaa, tai-chita tai feldenkrais-menetelmää.
Ihmiskontaktin puute
Masennukseen taipuvaisilla hekilöillä on tapana eristää itsensä ja välttää kontaktia muiden, jopa itselleen tärkeiden ihmisten kanssa. Tästä taipumuksesta eroon pääsemiseksi kannattaa tehdä töitä, vaikka se aluksi tuntuisikin hankalalta. Hyvä parannuskeino on esimerkiksi hieronta.
Vielä parempi idea on käyttää tässä yhteydessä mielialaa kohottavia eteerisiä öljyjä, joita ovat mm. oregano, laventeli, kamomilla, bergamotti, pelargonia, jasmiini, sitruuna, santelipuu, mandariini, melissa, appelsiini, neroli, petitgrain, granaattiomena, salvia, sitruunamelissa ja tuoksuilangia (ylang ylang). Haistele öljyjä ja valitse vaiston varassa mieleisesi. Sekoita eteeristä öljyä kosteusvoiteeseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bedrosian, T. A., & Nelson, R. J. (2017). Timing of light exposure affects mood and brain circuits. Translational Psychiatry, 7(1), e1017. https://doi.org/10.1038/tp.2016.262
- Fernandes, M., Mutch, D., & Leri, F. (2017). The Relationship between Fatty Acids and Different Depression-Related Brain Regions, and Their Potential Role as Biomarkers of Response to Antidepressants. Nutrients, 9(3), 298. https://doi.org/10.3390/nu9030298
- Ferrer-Cascales, R., Albaladejo-Blázquez, N., Ruiz-Robledillo, N., Clement-Carbonell, V., Sánchez-SanSegundo, M., & Zaragoza-Martí, A. (2019). Higher Adherence to the Mediterranean Diet is Related to More Subjective Happiness in Adolescents: The Role of Health-Related Quality of Life. Nutrients, 11(3), 698. https://doi.org/10.3390/nu11030698
- Gómez-Juanes, R., Roca, M., Gili, M., Garcia-Campayo, J. y García-Toro, M. (2017). Estilo de vida saludable: un factor de protección minusvalorado frente a la depresión, Psiquiatría Biológica,24(3), 97-105. https://doi.org/10.1016/j.psiq.2017.10.004
- Gradari, S., Pallé, A., McGreevy, K. R., Fontán-Lozano, Á., & Trejo, J. L. (2016). Can Exercise Make You Smarter, Happier, and Have More Neurons? A Hormetic Perspective. Frontiers in Neuroscience, 10, 93. https://doi.org/10.3389/fnins.2016.00093
- Grav, S., Hellzèn, O., Romild, U. and Stordal, E. (2012), Association between social support and depression in the general population: the HUNT study, a cross‐sectional survey. Journal of Clinical Nursing, 21(1-2), 111-120. https://doi.org/10.1111/j.1365-2702.2011.03868.x
- Hogarth, L., Hardy, L., Mathew, A. R., & Hitsman, B. (2018). Negative mood-induced alcohol-seeking is greater in young adults who report depression symptoms, drinking to cope, and subjective reactivity. Experimental and Clinical Psychopharmacology, 26(2), 138–146. https://doi.org/10.1037/pha0000177
- Ju, S., & Park, Y. K. (2019). Low fruit and vegetable intake is associated with depression among Korean adults in data from the 2014 Korea National Health and Nutrition Examination Survey. Journal of Health, Population and Nutrition, 38(1), 39. https://doi.org/10.1186/s41043-019-0204-2
- Knüppel, A., Shipley, M. J., Llewellyn, C. H., & Brunner, E. J. (2017). Sugar intake from sweet food and beverages, common mental disorder and depression: prospective findings from the Whitehall II study. Scientific Reports, 7(1), 6287. https://doi.org/10.1038/s41598-017-05649-7
- Mammen, G. and Faulkner, G. (2013). Physical activity and the prevention of depression: a systematic review of prospective studies. American Journal of Preventive Medicine, 45(5), 649-57. https://doi.org/10.1016/j.amepre.2013.08.001
- Rogerson, M., Gladwell, V., Gallagher, D., & Barton, J. (2016). Influences of Green Outdoors versus Indoors Environmental Settings on Psychological and Social Outcomes of Controlled Exercise. International Journal of Environmental Research and Public Health, 13(4), 363. https://doi.org/10.3390/ijerph13040363
- Streeter, C. C., Gerbarg, P. L., Whitfield, T. H., Owen, L., Johnston, J., Silveri, M. M. et al. (2017). Treatment of Major Depressive Disorder with Iyengar Yoga and Coherent Breathing: A Randomized Controlled Dosing Study. The Journal of Alternative and Complementary Medicine, 23(3), 201–207. https://doi.org/10.1089/acm.2016.0140
- Tarleton, E. K., Kennedy, A. G., Rose, G. L., Crocker, A., & Littenberg, B. (2019). The Association between Serum Magnesium Levels and Depression in an Adult Primary Care Population. Nutrients, 11(7), 1475. https://doi.org/10.3390/nu11071475
- Wang, J., Um, P., Dickerman, B., & Liu, J. (2018). Zinc, Magnesium, Selenium and Depression: A Review of the Evidence, Potential Mechanisms and Implications. Nutrients, 10(5), 584. https://doi.org/10.3390/nu10050584
- Won, E., & Kim, Y.-K. (2016). Stress, the Autonomic Nervous System, and the Immune-kynurenine Pathway in the Etiology of Depression. Current Neuropharmacology, 14(7), 665–673. https://doi.org/10.2174/1570159×14666151208113006
- Zhang, Y., Yang, Y., Xie, M., Ding, X., Li, H., Liu, Z., & Peng, S. (2017). Is meat consumption associated with depression? A meta-analysis of observational studies. BMC Psychiatry, 17(1), 409. https://doi.org/10.1186/s12888-017-1540-7