Toisena maailmassa parantunut HIV-potilas
Uutiset siitä, että maailmassa on parantunut jo toinen HIV-potilas, julkaistiin vuonna 2019. Tuolloin lääkärit eivät kuitenkaan uskaltaneet väittää sen olevan lopullinen tulos. Nyt kuitenkin, vuosi myöhemmin, näyttää yhä todennäköisemmältä että tämä parannuskeino oli täysin onnistunut.
HIV on lyhenne sanoista “human immunodeficiency virus” eli ihmisen immuunipuutosvirus. Vaikka ihmiset sekoittavatkin sen usein AIDS:iin, ei kyseessä ole sama asia. HIV on itse virus, kun taas AIDS on infektion viimeinen vaihe. Se on lyhenne sanoista “acquired immunodeficiency syndrome” (eli ihmisen immuunipuutosoireyhtymä).
HIV on virus, joka hyökkää tiettyjä immuunisoluja vastaan ja tuhoaa ne. Nämä solut ovat CD4-positiivisia T-lymfosyyttisoluja. Ne ovat kehon toiminnan kannalta välttämättömiä, sillä ne ovat vastuussa monien immuunijärjestelmän solujen stimuloimisesta ja koordinoimisesta.
HIV:tä sairastavat monet ihmiset maailmassa. On arvioitu, että noin 39 miljoonaa ihmistä on saanut kyseisen virustartunnan. Siitä syystä haluammekin kertoa tässä artikkelissa toisena maailmassa parantuneesta HIV-potilaasta ja hänen saamastaan hoidosta.
Toisena maailmassa parantuneen HIV-potilaan tarina
Tätä HIV-potilasta kutsutaan “Lontoon potilaaksi”. Ensimmäistä potilasta kutsuttiin “Berliinin potilaaksi” ja hänen parantumisensa julkistettiin vuoden 2008 tienoilla. Lääkärit ovat kuitenkin aina erittäin varovaisia sen suhteen, kun puhutaan sairauden parantamisesta.
HIV on virus, joka pysyy kehossa kroonisesti. Se tuhoaa CD4-positiivisia T-lymfosyyttisoluja heikentäen immuunijärjestelmää ja estäen kehoa reagoimasta infektioihin.
Potilaat käyttävät antiretrovirushoitoa pitääkseen infektion hallinnassa. Tällä tavalla vähennetään viruksen leviämisriskiä sekä kehossa olevien kopioiden määrää. Tämä mahdollistaa sen, että HIV:tä sairastavilla ihmisillä on parempi elinajanodote.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Kantasolusiirrot voivat hävittää HIV:n lopullisesti
Kuinka HIV-potilas voidaan parantaa?
Sekä ensimmäisenä että toisena maailmassa parantuneet HIV-potilaat saivat kantasolusiirron. Lontoon potilaalle siirto tehtiin Hodgkinin lymfoomataudin hoitamiseksi. Siirto tehtiin vuonna 2016.
Kantasolusiirrossa potilaan solut korvataan luovuttajasoluilla. Jos kyseessä olisi ollut tavallinen siirto, potilaan HIV-tartunta olisi yhä jatkunut. Tutkijat päättivät kuitenkin valita erityisen luovuttajan. Luovuttajalla oli valkosoluissa kaksi kopiota geneettisestä mutaatiosta. Tämä mutaatio teki hänestä vastustuskykyisen HIV-tartunnalle, eli hän ei siis voinut saada tartuntaa. Tästä syystä, kun kantasolut alkoivat korvata potilaan soluja, tuli niistä vastustuskykyisempiä HIV:tä vastaan. Virus ei siis voinut enää päästä sisään soluihin tai kopioida itseään kehossa. Virus alkoi kadota.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Abakaviiri: HIV-hoito ja sivuvaikutukset
Mitä tämä tarkoittaa lääketieteen näkökulmasta?
Tämän väliintulon jälkeen toisena maailmassa parantunut HIV-potilas on viettänyt jo lähes kolme vuotta ilman HIV-hoitoa. Hänen kehossaan ei ole minkäänlaisia merkkejä tartunnasta. Tutkijat ovatkin aloittaneet parannuskeinon toimivuuden vahvistamisen.
Tämä tosiseikka on todellinen virstanpylväs lääketieteen historiassa. HIV on edelleen yksi isoimmista terveysongelmista ympäri maailman. Vaikka sen hoitamiseen ja ehkäisemiseen on yhä useampia tapoja, aiheuttaa se edelleen suuren määrän kuolemia.
Toisena maailmassa parantuneen HIV-potilaan tarina antaa meille kuitenkin toiveikkaamman näkökulman tulevaisuuden tutkimuksien sekä infektion mahdollisten hoitokeinojen kannalta. Tutkimuksia tulee vain jatkaa tarkempien tapojen luomiseksi ja tämän haasteen selvittämiseksi.
Uutiset siitä, että maailmassa on parantunut jo toinen HIV-potilas, julkaistiin vuonna 2019. Tuolloin lääkärit eivät kuitenkaan uskaltaneet väittää sen olevan lopullinen tulos. Nyt kuitenkin, vuosi myöhemmin, näyttää yhä todennäköisemmältä että tämä parannuskeino oli täysin onnistunut.
HIV on lyhenne sanoista “human immunodeficiency virus” eli ihmisen immuunipuutosvirus. Vaikka ihmiset sekoittavatkin sen usein AIDS:iin, ei kyseessä ole sama asia. HIV on itse virus, kun taas AIDS on infektion viimeinen vaihe. Se on lyhenne sanoista “acquired immunodeficiency syndrome” (eli ihmisen immuunipuutosoireyhtymä).
HIV on virus, joka hyökkää tiettyjä immuunisoluja vastaan ja tuhoaa ne. Nämä solut ovat CD4-positiivisia T-lymfosyyttisoluja. Ne ovat kehon toiminnan kannalta välttämättömiä, sillä ne ovat vastuussa monien immuunijärjestelmän solujen stimuloimisesta ja koordinoimisesta.
HIV:tä sairastavat monet ihmiset maailmassa. On arvioitu, että noin 39 miljoonaa ihmistä on saanut kyseisen virustartunnan. Siitä syystä haluammekin kertoa tässä artikkelissa toisena maailmassa parantuneesta HIV-potilaasta ja hänen saamastaan hoidosta.
Toisena maailmassa parantuneen HIV-potilaan tarina
Tätä HIV-potilasta kutsutaan “Lontoon potilaaksi”. Ensimmäistä potilasta kutsuttiin “Berliinin potilaaksi” ja hänen parantumisensa julkistettiin vuoden 2008 tienoilla. Lääkärit ovat kuitenkin aina erittäin varovaisia sen suhteen, kun puhutaan sairauden parantamisesta.
HIV on virus, joka pysyy kehossa kroonisesti. Se tuhoaa CD4-positiivisia T-lymfosyyttisoluja heikentäen immuunijärjestelmää ja estäen kehoa reagoimasta infektioihin.
Potilaat käyttävät antiretrovirushoitoa pitääkseen infektion hallinnassa. Tällä tavalla vähennetään viruksen leviämisriskiä sekä kehossa olevien kopioiden määrää. Tämä mahdollistaa sen, että HIV:tä sairastavilla ihmisillä on parempi elinajanodote.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Kantasolusiirrot voivat hävittää HIV:n lopullisesti
Kuinka HIV-potilas voidaan parantaa?
Sekä ensimmäisenä että toisena maailmassa parantuneet HIV-potilaat saivat kantasolusiirron. Lontoon potilaalle siirto tehtiin Hodgkinin lymfoomataudin hoitamiseksi. Siirto tehtiin vuonna 2016.
Kantasolusiirrossa potilaan solut korvataan luovuttajasoluilla. Jos kyseessä olisi ollut tavallinen siirto, potilaan HIV-tartunta olisi yhä jatkunut. Tutkijat päättivät kuitenkin valita erityisen luovuttajan. Luovuttajalla oli valkosoluissa kaksi kopiota geneettisestä mutaatiosta. Tämä mutaatio teki hänestä vastustuskykyisen HIV-tartunnalle, eli hän ei siis voinut saada tartuntaa. Tästä syystä, kun kantasolut alkoivat korvata potilaan soluja, tuli niistä vastustuskykyisempiä HIV:tä vastaan. Virus ei siis voinut enää päästä sisään soluihin tai kopioida itseään kehossa. Virus alkoi kadota.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Abakaviiri: HIV-hoito ja sivuvaikutukset
Mitä tämä tarkoittaa lääketieteen näkökulmasta?
Tämän väliintulon jälkeen toisena maailmassa parantunut HIV-potilas on viettänyt jo lähes kolme vuotta ilman HIV-hoitoa. Hänen kehossaan ei ole minkäänlaisia merkkejä tartunnasta. Tutkijat ovatkin aloittaneet parannuskeinon toimivuuden vahvistamisen.
Tämä tosiseikka on todellinen virstanpylväs lääketieteen historiassa. HIV on edelleen yksi isoimmista terveysongelmista ympäri maailman. Vaikka sen hoitamiseen ja ehkäisemiseen on yhä useampia tapoja, aiheuttaa se edelleen suuren määrän kuolemia.
Toisena maailmassa parantuneen HIV-potilaan tarina antaa meille kuitenkin toiveikkaamman näkökulman tulevaisuuden tutkimuksien sekä infektion mahdollisten hoitokeinojen kannalta. Tutkimuksia tulee vain jatkaa tarkempien tapojen luomiseksi ja tämän haasteen selvittämiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Un hito en el combate global al VIH: un segundo paciente fue curado – The New York Times. (n.d.). Retrieved March 11, 2020, from https://www.nytimes.com/es/2019/03/05/espanol/vih-sida-cura.html
- VIH/sida. (n.d.). Retrieved March 11, 2020, from https://www.who.int/es/news-room/fact-sheets/detail/hiv-aids
- Confirman segundo paciente que se cura con VIH – National Geographic en Español. (n.d.). Retrieved March 11, 2020, from https://www.ngenespanol.com/salud/confirman-segundo-paciente-que-se-cura-con-vih/
- Rodríguez-Muñoz, Jesús, and Santiago Moreno. “Estrategias de curación de la infección por VIH.” Enfermedades Infecciosas y Microbiología Clínica 37.4 (2019): 265-273.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.