Tietoa Crohnin taudin diagnosoinnista
Crohnin tauti on krooninen suolistosairaus, joka sijaitsee suoliston seinämillä ja muissa ruuansulatuskanavan osissa. Sen oireita ovat muun muassa ripuli, vatsakipu ja kuume.
Tulehdukselliset suolistosairaudet
Inflammatory bowel diseases (IBD) eli tulehdukselliset suolistosairaudet tarkoittaa kroonista tulehdusta suoliston seinämillä, jonka alkuperää ei tiedetä. Tulehdus on toistuva. Kaksi suurinta sairautta ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus eli colitis ulcerosa.
Haavaisen paksusuolen tulehduksessa tulehdus sijaitsee suoliston seinämän limaisella pinnalla. Crohnin tauti taas vaikuttaa suoliston koko seinämään koko sen paksuudeltaan ja kaikkiin suoliston osiin. Se vaikuttaa usein osissa ja epäsymmetrisellä tavalla.
Sairauden alkuperää ei tiedetä varmaksi. Yleisimmin hyväksytty teoria sen syntyperästä on se, että sairauden syntyyn vaikuttaa moni tekijä. Toisin sanoen, Crohnin taudin diagnosointi on tuloksena geneettisestä, ympäristöllisestä, mikrobiologisesta ja immunologisista tekijöistä.
Crohnin tautia ennakoivia oireita:
- ripuli, usein verinen
- vatsakipu
- vatsan suureneminen
- painon putoaminen
- väsymys
- kuume
Crohnin tautia seuraavia komplikaatioita:
- paiseita
- fisteli eli avanne
- suoliston tukkeumat
- stenoosi eli ahtauma
- peräaukon viereinen tauti
- laajentunut peräsuoli
Henkilöt, joilla on diagnosoitu Crohnin tauti, on todettu olevan alttiita sairastumaan paksusuolen syöpään. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole varmoja, sillä sairauden alkuperää ei tiedetä.
Suoliston ulkopuoliset ilmentymät
Suoliston ulkopuoliset ilmentymät, jotka ovat suhteessa taudin aktiivisuuteen:
- valtimoiden kaventuminen
- kyhmyruusu
- silmän kovakalvon pintaosan tulehdus eli episkleriitti
- haavainen suutulehdus
- rasvamaksa
Suoliston ulkopuoliset ilmentymät, jotka ovat riippumattomia taudin aktiivisuudesta:
- ihon haavaumatauti
- psoriasis eli hilsetystauti
- selkärankareuma
- silmän suonikalvoston tulehdus
- SI-nivelen tulehdus
Crohnin taudin diagnosoiminen
Crohnin taudin diagnosoiminen nojaa kliinisiin ja histologisiin tutkimuksiin, laboratoriokokeisiin sekä endoskooppiisiin ja radiologisiin kokeisiin. Ei ole olemassa yhtä tiettyä koetta, jolla tauti voitaisiin diagnosoida.
Ensinnäkin pitäisi rajata pois keliakia ja suoliston tulehdus, sillä molemmat aiheuttavat suoliston seinämien tulehdusta.
Puutteellinen tehokas tutkimus voi johtaa Crohnin taudin diagnosoinnin viivästymiseen.
Tähystys
Ensisijainen diagnosointikeino on tähystys eli endoskopia. Tähystyksellä voidaan havainnoida taudin levinneisyys ja vakavuus. Sillä todetaan kasvaimen/kasvainten olemassaolo ja sen perusteella arvioidaan hoitovaste ja hoitotapa.
Ennen Crohnin taudin diagnosointia tilanne arvioidaan parhaiten paksusuolen tähystyksellä.
Kuvaus
Potilaasta otetaan erilaisia kuvauksia eri kehon osista:
- ultraäänikoe
- tietokonekerroskuvaus eli TT-kuvaus
- magneettikuvaus
Nämä auttavat havainnoimaan turvotusta, haavoja, selkärankareumaa, avanteita ja suoliston ulkopuolisia vaivoja.
Histologia
Crohnin tautia diagnosoidessa on koepalan otto tärkeä osa. Nämä ovat Crohnin taudille luonteenomaista:
- granuloomat
- lymfosyytit eli imusolut
- suoliston seinämien epämuodostumat
Laboratoriokokeet
Lääkäri määrää kalprotektiinikokeen, joissa tutkitaan ulosteen proteiinipitoisuutta. Tämän perusteella voidaan todeta, onko suolistossa tulehdus. Tulos riippuu siitä, löydetäänkö tätä proteiinia ulosteesta.
Crohnin taudin luokittelut
Potilaiden luokittelussa käytetään Montrealin luokittelusysteemiä, jossa potilaat luokitellaan iän mukaan, jolloin tauti alkoi, taudin sijainnin sekä taudin käyttäytymisen mukaan.
Ikä
- A1: alle 16-vuotiaat
- A2: 16–40 -vuotiaat
- A3: yli 40-vuotiaat
Sijainti
- L1: ohutsuoli
- L2: paksusuoli
- L3: ohut- ja paksusuoli
- L4: rajoittunut ylemmän ruoansulatuskanavan tauti
Käyttäytyminen
- tulehduksellinen
- ahtauttava
- fistuloiva eli suolen seinämään tulee reikä ja yhteys johonkin toiseen suoliston alueeseen
Crohnin tauti on krooninen suolistosairaus, joka sijaitsee suoliston seinämillä ja muissa ruuansulatuskanavan osissa. Sen oireita ovat muun muassa ripuli, vatsakipu ja kuume.
Tulehdukselliset suolistosairaudet
Inflammatory bowel diseases (IBD) eli tulehdukselliset suolistosairaudet tarkoittaa kroonista tulehdusta suoliston seinämillä, jonka alkuperää ei tiedetä. Tulehdus on toistuva. Kaksi suurinta sairautta ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus eli colitis ulcerosa.
Haavaisen paksusuolen tulehduksessa tulehdus sijaitsee suoliston seinämän limaisella pinnalla. Crohnin tauti taas vaikuttaa suoliston koko seinämään koko sen paksuudeltaan ja kaikkiin suoliston osiin. Se vaikuttaa usein osissa ja epäsymmetrisellä tavalla.
Sairauden alkuperää ei tiedetä varmaksi. Yleisimmin hyväksytty teoria sen syntyperästä on se, että sairauden syntyyn vaikuttaa moni tekijä. Toisin sanoen, Crohnin taudin diagnosointi on tuloksena geneettisestä, ympäristöllisestä, mikrobiologisesta ja immunologisista tekijöistä.
Crohnin tautia ennakoivia oireita:
- ripuli, usein verinen
- vatsakipu
- vatsan suureneminen
- painon putoaminen
- väsymys
- kuume
Crohnin tautia seuraavia komplikaatioita:
- paiseita
- fisteli eli avanne
- suoliston tukkeumat
- stenoosi eli ahtauma
- peräaukon viereinen tauti
- laajentunut peräsuoli
Henkilöt, joilla on diagnosoitu Crohnin tauti, on todettu olevan alttiita sairastumaan paksusuolen syöpään. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole varmoja, sillä sairauden alkuperää ei tiedetä.
Suoliston ulkopuoliset ilmentymät
Suoliston ulkopuoliset ilmentymät, jotka ovat suhteessa taudin aktiivisuuteen:
- valtimoiden kaventuminen
- kyhmyruusu
- silmän kovakalvon pintaosan tulehdus eli episkleriitti
- haavainen suutulehdus
- rasvamaksa
Suoliston ulkopuoliset ilmentymät, jotka ovat riippumattomia taudin aktiivisuudesta:
- ihon haavaumatauti
- psoriasis eli hilsetystauti
- selkärankareuma
- silmän suonikalvoston tulehdus
- SI-nivelen tulehdus
Crohnin taudin diagnosoiminen
Crohnin taudin diagnosoiminen nojaa kliinisiin ja histologisiin tutkimuksiin, laboratoriokokeisiin sekä endoskooppiisiin ja radiologisiin kokeisiin. Ei ole olemassa yhtä tiettyä koetta, jolla tauti voitaisiin diagnosoida.
Ensinnäkin pitäisi rajata pois keliakia ja suoliston tulehdus, sillä molemmat aiheuttavat suoliston seinämien tulehdusta.
Puutteellinen tehokas tutkimus voi johtaa Crohnin taudin diagnosoinnin viivästymiseen.
Tähystys
Ensisijainen diagnosointikeino on tähystys eli endoskopia. Tähystyksellä voidaan havainnoida taudin levinneisyys ja vakavuus. Sillä todetaan kasvaimen/kasvainten olemassaolo ja sen perusteella arvioidaan hoitovaste ja hoitotapa.
Ennen Crohnin taudin diagnosointia tilanne arvioidaan parhaiten paksusuolen tähystyksellä.
Kuvaus
Potilaasta otetaan erilaisia kuvauksia eri kehon osista:
- ultraäänikoe
- tietokonekerroskuvaus eli TT-kuvaus
- magneettikuvaus
Nämä auttavat havainnoimaan turvotusta, haavoja, selkärankareumaa, avanteita ja suoliston ulkopuolisia vaivoja.
Histologia
Crohnin tautia diagnosoidessa on koepalan otto tärkeä osa. Nämä ovat Crohnin taudille luonteenomaista:
- granuloomat
- lymfosyytit eli imusolut
- suoliston seinämien epämuodostumat
Laboratoriokokeet
Lääkäri määrää kalprotektiinikokeen, joissa tutkitaan ulosteen proteiinipitoisuutta. Tämän perusteella voidaan todeta, onko suolistossa tulehdus. Tulos riippuu siitä, löydetäänkö tätä proteiinia ulosteesta.
Crohnin taudin luokittelut
Potilaiden luokittelussa käytetään Montrealin luokittelusysteemiä, jossa potilaat luokitellaan iän mukaan, jolloin tauti alkoi, taudin sijainnin sekä taudin käyttäytymisen mukaan.
Ikä
- A1: alle 16-vuotiaat
- A2: 16–40 -vuotiaat
- A3: yli 40-vuotiaat
Sijainti
- L1: ohutsuoli
- L2: paksusuoli
- L3: ohut- ja paksusuoli
- L4: rajoittunut ylemmän ruoansulatuskanavan tauti
Käyttäytyminen
- tulehduksellinen
- ahtauttava
- fistuloiva eli suolen seinämään tulee reikä ja yhteys johonkin toiseen suoliston alueeseen
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Baumgart, D. C., & Sandborn, W. J. (2012). Crohn’s disease. In The Lancet. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(12)60026-9
- Lichtenstein, G. R., Hanauer, S. B., Sandborn, W. J., Inadomi, J., Baroni, D., Bernstein, D., … Zuckerman, M. J. (2009). Management of Crohn’s disease in adults. American Journal of Gastroenterology. https://doi.org/10.1038/ajg.2008.168
- Franke, A., & Parkes, M. (2013). The genetics of Crohn’s disease. In Molecular Genetics of Inflammatory Bowel Disease. https://doi.org/10.1007/978-1-4614-8256-7_5
- Fritz, T., Niederreiter, L., Adolph, T., Blumberg, R. S., & Kaser, A. (2011). Crohn’s disease: NOD2, autophagy and ER stress converge. Gut. https://doi.org/10.1136/gut.2009.206466
- Enfermedad de Crohn. MedlinePlus, en línea: https://medlineplus.gov/spanish/crohnsdisease.html.
- Melvin I. Roat , MD, FACS, Sidney Kimmel Medical College at Thomas Jefferson University. Epiescleritis. https://www.msdmanuals.com/es-es/hogar/trastornos-de-la-piel/hipersensibilidad-y-trastornos-cut%C3%A1neos-inflamatorios/eritema-nudoso.
- Bernard J. Hennessy , DDS, Texas A&M University, College of Dentistry. Estomatitis aftosa recidivante. https://www.msdmanuals.com/es-es/hogar/trastornos-bucales-y-dentales/s%C3%ADntomas-de-los-trastornos-orales-y-dentales/estomatitis-aftosa-recidivante?query=Estomatitis%20aftosa.
- Aaron E. Walfish, MD, Mount Sinai Medical Center; & Rafael Antonio Ching Companioni , MD, Icahn School of Medicine, Elmhurst Hospital Center. Enfermedad de Crohn. Manual MSD. https://www.msdmanuals.com/es-es/hogar/trastornos-gastrointestinales/enfermedad-inflamatoria-intestinal/enfermedad-de-crohn?query=Uveitis%20y%20sacroileitis.
- Castaño Llano, Rodrigo. (2010). Ileocolonoscopia en la enfermedad inflamatoria intestinal. Revista Colombiana de Gastroenterologia, 25(3), 282-294. Retrieved June 28, 2020, from http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0120-99572010000300009&lng=en&tlng=es.
- Hugo Monrroy & Patricio Ibáñez. Clasificación de la gravedad de la enfermedad inflamatoria intestinal. Gastroenterol. latinoam 2013; Vol 24, Nº2: 85-90. https://gastrolat.org/clasificacion-de-la-gravedad-de-la-enfermedad-inflamatoria-intestinal/.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.