Tiede kertoo: älykkyys periytyy äidiltä
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri José Gerardo Rosciano Paganelli
Tämä ei ole myytti. Tiede on vahvistanut, että älykkyys periytyy lapsille heidän äideiltään. Aiemmin on luultu, että älykkyys periytyy isältä. Näin ei kuitenkaan ole.
Kognitiiviset kyvyt sijaitsevat X-kromosomissa. Äidin X-kromosomit sisältävät paljon enemmän tietoa ajatteluun liittyvien aivorakenteiden kehityksen kannalta.
Mistä tutkijat päättelevät, että älykkyys periytyy äidiltä?
Tiedemiehet tutkivat hiiriä ja huomasivat, että on olemassa “ehdollisia geenejä”, jotka käyttäytyvät eri tavalla riippuen siitä ovatko ne peräisin mieheltä vai naiselta. Tutkijat antoivat hiirille paljon joko äidin tai isän geenejä.
Hypoteesi oli selkeä: jos geenit olivat oleellisia alkion kehityksen kannalta, oli loogista olettaa että ne vaikuttivat sekä elinten että aivojen toimintaan. Hiiret jaettiin kahteen ryhmään: toisen ryhmän hiirille annettiin enemmän äidin geenejä, ja toisen ryhmän hiirille enemmän isän geenejä.
Käy lukemassa: Mitä tiede kertoo yksinolosta – hyvä vai huono asia?
Isopäiset hiiret
Enemmän äidin geenejä saaneiden hiirten aivot kasvoivat suuremmiksi, mutta niillä oli pienemmät vartalot. Sitä vastoin enemmän isän geenejä saaneiden hiirten päät olivat pienemmät, mutta vartalot ylikehittyneet. Tiedemiehet alkoivat tutkia geenejä tunnistaakseen, mitkä niistä olivat peräisin äidiltä ja mitkä isältä.
Tutkijoille selvisi, että tietyillä aivoalueilla oli enemmän äidin soluja ja toisilla isän soluja. He havaitsivat, että enemmän isän geenejä sisältävät solut kerääntyivät niille aivoalueille, jotka liittyivät voimaan ja seksiin.
Sitä vastoin äidin geenejä sisältävät solut kerääntyivät niille aivoalueille, jotka vastaavat kielestä, ajattelusta, muistista ja älykkyydestä.
Viimeisimmät tutkimukset
Kirjassaan Sex Linkage of Intelligence amerikkalainen tiedemies Roberth Lehrke esittää, että suuri osa ihmisen kognitiivisista kyvyistä liittyy suoraan X-kromosomiin. Hän pystyi myös osoittamaan, että naisten todennäköisyys periä kognitiivisia piirteitä on kaksinkertainen, sillä naisilla on kaksi X-kromosomia.
Lehrke selittää, että kaikilla naisilla on “ei-älyllinen” ja “erittäin älykäs” X-kromosomi. Mutta joillakin naisilla saattaa olla kaksi “erittäin älykästä” X-kromosomia, kuten on maailman älykkäimmän naisen Marilyn vos Savantin kohdalla.
Mitä miehiin tulee, Y-kromosomi ei puolestaan liity kognitiivisiin kykyihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Y-kromosomi yhdistettynä “ei-älyllisen” X-kromosomin kanssa saattaa tehdä ihmisestä älyllisesti jälkeenjääneen. Sitä vastoin yhdistettynä “erittäin älykkääseen” X-kromosomiin älykkyysosamäärä kasvaa.
Miten suuri osa älykkyydestä periytyy?
Tutkimukset ovat osoittaneet, että älykkyys periytyy noin 45–55 %. Tämä tarkoittaa sitä, että iso osa älykkyydestä kehittyy elämän aikana, mikäli ihmisen henkilökohtaiset ja perheolosuhteet ovat sille otolliset.
Muita älykkyyteen vaikuttavia tekijöitä
1. Arvot
Sinnikkyys, vaivannäkö, kurinalaisuus, sitoutuminen ja mielenkiinto oppimista kohtaan ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen älykkyyteen ajan myötä.
2. Itsenäisyys
Lapsen itsenäisyys on oleellinen tekijä, sillä se edistää kognitiivisten prosessien kehittymistä. Lapsen täytyy itse määritellä tietyt asiat joita hän haluaa, ilman että häntä pakotetaan tekemään päätöksiä paineen alla.
3. Itseluottamus
Omiin kykyihinsä luottava lapsi pystyy ratkaisemaan minkä tahansa vastaan tulevan ongelman, ja näin hänen analysointikykynsä kehittyy kaikenlaisissa tilanteissa.
4. Tunneside
Lapset, jotka ovat kiintyneempiä vanhempiinsa, selviävät yleensä turhauttavista asioista helpommin. Jotkut tutkimukset puoltavat tässä asiassa erityisesti kiintymystä äitiin ja äidinrakkautta.
Lopuksi
Älykkyys on hyvin monimutkainen asia, joka vaatii kehittyäkseen stimulointia. Vanhempien tulisi edistää lapsen kognitiivisten kykyjen kehitystä oikeanlaisilla haasteilla, jotka lisäävät osaltaan lapsen halua loistaa älyllisesti.
Nyt kun tiedät, että älykkyys periytyt äidiltä, tee älyä haastavia tehtäviä lapsesi kanssa, jotta teidän molempien taidot paranevat.
Tämä ei ole myytti. Tiede on vahvistanut, että älykkyys periytyy lapsille heidän äideiltään. Aiemmin on luultu, että älykkyys periytyy isältä. Näin ei kuitenkaan ole.
Kognitiiviset kyvyt sijaitsevat X-kromosomissa. Äidin X-kromosomit sisältävät paljon enemmän tietoa ajatteluun liittyvien aivorakenteiden kehityksen kannalta.
Mistä tutkijat päättelevät, että älykkyys periytyy äidiltä?
Tiedemiehet tutkivat hiiriä ja huomasivat, että on olemassa “ehdollisia geenejä”, jotka käyttäytyvät eri tavalla riippuen siitä ovatko ne peräisin mieheltä vai naiselta. Tutkijat antoivat hiirille paljon joko äidin tai isän geenejä.
Hypoteesi oli selkeä: jos geenit olivat oleellisia alkion kehityksen kannalta, oli loogista olettaa että ne vaikuttivat sekä elinten että aivojen toimintaan. Hiiret jaettiin kahteen ryhmään: toisen ryhmän hiirille annettiin enemmän äidin geenejä, ja toisen ryhmän hiirille enemmän isän geenejä.
Käy lukemassa: Mitä tiede kertoo yksinolosta – hyvä vai huono asia?
Isopäiset hiiret
Enemmän äidin geenejä saaneiden hiirten aivot kasvoivat suuremmiksi, mutta niillä oli pienemmät vartalot. Sitä vastoin enemmän isän geenejä saaneiden hiirten päät olivat pienemmät, mutta vartalot ylikehittyneet. Tiedemiehet alkoivat tutkia geenejä tunnistaakseen, mitkä niistä olivat peräisin äidiltä ja mitkä isältä.
Tutkijoille selvisi, että tietyillä aivoalueilla oli enemmän äidin soluja ja toisilla isän soluja. He havaitsivat, että enemmän isän geenejä sisältävät solut kerääntyivät niille aivoalueille, jotka liittyivät voimaan ja seksiin.
Sitä vastoin äidin geenejä sisältävät solut kerääntyivät niille aivoalueille, jotka vastaavat kielestä, ajattelusta, muistista ja älykkyydestä.
Viimeisimmät tutkimukset
Kirjassaan Sex Linkage of Intelligence amerikkalainen tiedemies Roberth Lehrke esittää, että suuri osa ihmisen kognitiivisista kyvyistä liittyy suoraan X-kromosomiin. Hän pystyi myös osoittamaan, että naisten todennäköisyys periä kognitiivisia piirteitä on kaksinkertainen, sillä naisilla on kaksi X-kromosomia.
Lehrke selittää, että kaikilla naisilla on “ei-älyllinen” ja “erittäin älykäs” X-kromosomi. Mutta joillakin naisilla saattaa olla kaksi “erittäin älykästä” X-kromosomia, kuten on maailman älykkäimmän naisen Marilyn vos Savantin kohdalla.
Mitä miehiin tulee, Y-kromosomi ei puolestaan liity kognitiivisiin kykyihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Y-kromosomi yhdistettynä “ei-älyllisen” X-kromosomin kanssa saattaa tehdä ihmisestä älyllisesti jälkeenjääneen. Sitä vastoin yhdistettynä “erittäin älykkääseen” X-kromosomiin älykkyysosamäärä kasvaa.
Miten suuri osa älykkyydestä periytyy?
Tutkimukset ovat osoittaneet, että älykkyys periytyy noin 45–55 %. Tämä tarkoittaa sitä, että iso osa älykkyydestä kehittyy elämän aikana, mikäli ihmisen henkilökohtaiset ja perheolosuhteet ovat sille otolliset.
Muita älykkyyteen vaikuttavia tekijöitä
1. Arvot
Sinnikkyys, vaivannäkö, kurinalaisuus, sitoutuminen ja mielenkiinto oppimista kohtaan ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen älykkyyteen ajan myötä.
2. Itsenäisyys
Lapsen itsenäisyys on oleellinen tekijä, sillä se edistää kognitiivisten prosessien kehittymistä. Lapsen täytyy itse määritellä tietyt asiat joita hän haluaa, ilman että häntä pakotetaan tekemään päätöksiä paineen alla.
3. Itseluottamus
Omiin kykyihinsä luottava lapsi pystyy ratkaisemaan minkä tahansa vastaan tulevan ongelman, ja näin hänen analysointikykynsä kehittyy kaikenlaisissa tilanteissa.
4. Tunneside
Lapset, jotka ovat kiintyneempiä vanhempiinsa, selviävät yleensä turhauttavista asioista helpommin. Jotkut tutkimukset puoltavat tässä asiassa erityisesti kiintymystä äitiin ja äidinrakkautta.
Lopuksi
Älykkyys on hyvin monimutkainen asia, joka vaatii kehittyäkseen stimulointia. Vanhempien tulisi edistää lapsen kognitiivisten kykyjen kehitystä oikeanlaisilla haasteilla, jotka lisäävät osaltaan lapsen halua loistaa älyllisesti.
Nyt kun tiedät, että älykkyys periytyt äidiltä, tee älyä haastavia tehtäviä lapsesi kanssa, jotta teidän molempien taidot paranevat.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Deary IJ. Intelligence. Curr Biol. 2013 Aug 19;23(16):R673-6.
- Deary IJ, Johnson W, Houlihan LM. Genetic foundations of human intelligence. Hum Genet. 2009 Jul;126(1):215-32. doi: 10.1007/s00439-009-0655-4. Epub 2009 Mar 18. Review. PubMed: 19294424.
- Fernández, J. J. (2009). Herencia genética y rendimiento educativo: nuevos avances en la bibliografía empírica internacional. Panorama Social, 10, 129-139. https://www.funcas.es/wp-content/uploads/Migracion/Articulos/FUNCAS_PS/010art10.pdf
- Plomin R, Deary IJ. Genetics and intelligence differences: five special findings. Mol Psychiatry. 2015 Feb;20(1):98-108. doi: 10.1038/mp.2014.105. Epub 2014 Sep 16. Review. PubMed: 25224258. Free full-text available from PubMed Central: PMC4270739.
- Rodríguez, G. M. (2006). Tipo de vínculo madre/hijo y desarrollo intelectual sensoriomotriz en niños de 6 a 15 meses de edad. Interdisciplinaria, 23(2), 175-201. http://www.scielo.org.ar/scielo.php?pid=S1668-70272006000200003&script=sci_arttext&tlng=pt
- Scott Barry Kaufman (October 17, 2013). “The Heritability of Intelligence: Not What You Think”. Scientific American. Retrieved 20 October 2013.
- Sauce B, Matzel LD, “The paradox of intelligence: Heritability and malleability coexist in hidden gene-environment interplay.”, Psychol Bull. 2018 Jan;144(1):26-47.
- Videla, R. (2015). Aspectos bio-psico-sociales de la teoría Triárquica de Sternberg que influyen en el desarrollo de la Inteligencia. Un camino hacia la inteligencia, 1-18.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.