Tiedätkö, missä kuudessa ruoassa on eniten myrkkyjä?
Elimistöömme imeytyy joka päivä tuhansia myrkkyjä, jotka tulevat syömästämme ruoasta. Ne voivat olla lisättyjä kemikaaleja, luontaisia myrkkyjä tai olla peräisin jopa tietyllä tavalla käsitellystä ruoista. Haluatko tietää, missä ruoissa on eniten myrkkyjä? Lue lisää tästä artikkelista.
Suuret myrkkymäärät elimistössä voivat aiheuttaa seuraavaa:
- Muutoksia suoliston bakteerikannassa
- Muutoksia immuunijärjestelmässä
- Nesteturvotusta
- Unettomuutta
- Huonoa ravintoaineiden imeytymistä
Vaikka emme voikaan vaikuttaa paljon itse ruokaan, voimme pyrkiä syömään sellaisia ruoka-aineita, joissa on vähemmän näitä myrkkyjä.
Tiesitkö, että on ruokia, joissa on hyvin paljon haitallisia aineita? Jos et ollut tästä tietoinen, luettelemme nyt 6 ruokaa, joissa on eniten myrkkyjä.
Ruoat, joissa on eniten myrkkyjä
Kuten aiemmin mainitsimme, paljon myrkkyjä sisältävät ruoat ovat haitallisia, mutta se ei tarkoita, että sinun pitäisi lakata syömästä niitä kokonaan. Syö niitä yksinkertaisesti vain kohtuudella.
On myös tärkeää tietää, että jos ruokavaliossasi on paljon myrkkyjä, sitä on tasapainotettava liikunnalla, hedelmillä ja vihanneksilla, jotka auttavat puhdistamaan elimistöä ja ylläpitämään ravintoaineiden tasapainoa.
1. Liha
Lihassa on paljon myrkkyjä sen sisältämien hormonien ja muiden aineiden vuoksi. Näitä ovat esimerkiksi klenbuteroli ja benzopyrene.
On todistettu, että nämä lisäaineet ovat karsinogeenisia. Tästä syystä ne lisäävät leukemian ja vatsan kasvainten todennäköisyyttä.
2. Tonnikala
Vaikka tonnikala on muuten terveellistä ja maukasta, se sisältää paljon elohopeaa. Tämä voi aiheuttaa haittaa keskushermostolle, erityisesti sikiöillä.
Yksi myrkkyjen syistä on heikko kylmäsäilytys ja säilöntäaineet.
3. Maito
Lehmänmaito on yllättävän myrkyllistä. Pastörointiprosessin aikana maitoon joutuu merkittävä määrä myrkkyjä.
Maito, vaikka se onkin pastöroitu, sisältää noin 60 eri hormonia, dioksiineja ja antibiootteja, jotka edistävät syövän syntyä.
4. Maissi
Maississa on toiseksi eniten elohopeaa, merenelävien jälkeen.
Kun maissi leikataan eikä se kuivu oikein, se saastuu aflatoksiineista.
Tämä kemikaaliyhdisteiden ryhmä, joka on peräisin pääosin sienistä, on syövän ja aliravitsemuksen pääasiallinen syy ihmisillä.
5. Juusto, kananmunat ja maitotuotteet
Näitä ruokia koskee sama kuin lehmänmaitoa. Maitotuotteet sisältävät samoja myrkkyjä kuin niiden perusainesosa (maito). Lisäksi ne voivat sisältää niitä vielä enemmänkin johtuen muista prosesseista, joilla niitä käsitellään.
Tässä kohdassa olevat ruoat sisältävät ennen kaikkea paljon rasvaa. Esimerkkejä näistä ovat cheddar- ja ricotta-juusto.
6. Säilykeruoat
Säilykeruoat ovat aina olleet hieman epäilyttäviä johtuen kemikaaleista, joita käytetään niiden säilömiseen.
Viime aikoina tutkimuksissa on selvinnyt, että suurimmassa osassa säilyketölkkejä on pinnoite, joissa on pieniä määriä bisfenolia. Tämän aineen tiedetään olevan mukana aiheuttamassa diabetesta ja liikalihavuutta.
Vältä ja eliminoi myrkkyjen kerääntyminen
On totta, että on monia ruokia, jotka sisältävät paljon myrkkyjä. Siitä huolimatta on myös paljon sellaisia ruokia, jotka poistavat niitä ja puhdistavat elimistöä.
Näiden joukossa ovat mm.:
- Omenat
- Vesikrassi
- Sipulit
- Oliiviöljy
- Sitruunat
- Viinirypäleet
On myös monia muita. Suosittelemme syömään niitä joka aterialla, jotta ruokavalio olisi tasapainoinen.
Vältä ylensyöntiä
Söit sitten terveellisesti tai roskaruokaa, ylensyönti on erittäin haitallista maksalle, munuaisille ja suolistolle.
Jos ihminen syö liikaa, elimistö joutuu työskentelemään kahta kovemmin. Tämä vaikeuttaa myrkkyjen poistamista ja häiritsee ruoansulatusta.
Kontrolloi suolan määrää
Suola on haitallista munuaisille, joten on suositeltavaa syödä vähäsuolaisia ruokia.
Harrasta liikuntaa
Liikunta on erinomainen keino poistaa myrkkyjä, hikoilun ansiosta. Se myös pitää sinut terveenä ja kroppasi kunnossa.
Vältä ummetusta
Ulostaminen on keino poistaa paljon jätettä kehosta. Jos kärsit ummetuksesta, harrasta liikuntaa, syö kuitua ja juo paljon vettä, jotta suoli toimisi säännöllisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Boza López, J. (2001). Seguridad alimentaria en la Unión Europea. https://helvia.uco.es/xmlui/handle/10396/3880
- Cross, A. J., Leitzmann, M. F., Gail, M. H., Hollenbeck, A. R., Schatzkin, A., & Sinha, R. (2007). A prospective study of red and processed meat intake in relation to cancer risk. PLoS Medicine, 4(12), e325. https://doi.org/10.1371/journal.pmed.0040325
- Gerstenberger, S. L., Martinson, A., & Kramer, J. L. (2010). An evaluation of mercury concentrations in three brands of canned tuna. Environmental toxicology and chemistry, 29(2), 237–242. https://doi.org/10.1002/etc.32
- Gobierno Peruano. (2016). Guía de Buenas Prácticas Pecuarias en Producción Lechera. Consulta en línea: https://dspacecicco.conacyt.gov.py/jspui/bitstream/123456789/42585/3/Guia-de-buenas-practicas-pecuarias-en-produccion-lechera.pdf
- Magnussen, A., & Parsi, M. A. (2013). Aflatoxins, hepatocellular carcinoma and public health. World journal of gastroenterology, 19(10), 1508–1512. https://doi.org/10.3748/wjg.v19.i10.1508
- Mirmira, P., & Evans-Molina, C. (2014). Bisphenol A, obesity, and type 2 diabetes mellitus: genuine concern or unnecessary preoccupation?. Translational research : the journal of laboratory and clinical medicine, 164(1), 13–21. https://doi.org/10.1016/j.trsl.2014.03.003