5 tarpeeksi empaattisen kumppanin piirrettä
Ilman riittävää empatiaa ei ole tunnetason yhteyttä. Tunnistusta ja todellista vastavuoroisuutta ei ole, jos suhteesta puuttuu empatiaa.
Suurin osa meistä käyttää paljon erilaisia psykologisia termejä päivittäin. Siksi onkin melko kummallista, jos joku ei vielä tiedä tarkemmin käsitteestä empatia, tai jos joku ei ole edes kuullut tästä ihmissuhteiden perustermistä.
Mitäpä, jos kuitenkin olisi niin, että monella ihmisellä on vääristynyt tai jopa virheellinen käsitys sanasta empatia?
Ensinnäkin tulee muistaa, että jonkun kanssa empaattisena oleminen ei tarkoita vain sitä, että “laitat itsesi toisen ihmisen asemaan”.
Tässä on kyseessä paljon monimutkaisempi ja intiimimpi asia. Se vaatii toimintaa ja käytöstä, ei vain tunnetta tai tunteen käsittämistä.
Onhan niin, että suhteessa ei riitä se, että vain tiedetään että kumppani kärsii. Empaattisena oleminen tarkoittaa myös sitä, että osaat reagoida tehokkaasti, hyödyllisesti ja jonkin tietyn tarpeen mukaisesti.
Tällä kertaa siis haluamme kertoa viidestä perusasiasta, jotta voisit tunnistaa, kuinka paljon empatiaa omassa parisuhteessasi on. Näitä asioita pohtimalla voit päätellä, onko suhteissasi kokema empatia todella hyödyllistä sen kannalta, että voisit vahvistaa sidettäsi ja luottamustasi ja jotta voisit vastata toisen ihmisen tarpeisiin.
Jatka lukemista ja pohdi, saatko suhteessasi sellaista empatiaa, jota tarvitset!
1. On olemassa kolmen tyyppistä empatiaa – käytätkö itse niitä kaikkia?
Mennään sitten yleisen tason sanoista konkreettisin asioihin. Jotta voisit ymmärtää empatian täysivaltaisella tavalla, sinun tulee selvittää, mitkä sen päätekijät ovat ja mikä dynamiikka niitä määrittää.
Siten onkin avuksi ymmärtää, että on olemassa kolmen tyyppistä empatiaa, ja niitä kannattaisi kaikkia harjoittaa päivittäin kumppanin kanssa.
- Tunnetason empatia: “Tunnen sen, mitä sinä tunnet”. Tämä tarkoittaa, että käsität toisen ihmisen kärsimyksen, huomaat hänen onnellisuutensa, näet hänen huolensa, laitat itsesi hänen asemaansa sekä tiedät, mikä häntä satuttaa.
- Kognitiivinen empatia: “Ymmärrän, mitä sinä käyt lävitse”. Tässä ei ole kyse vain tuntemisesta, vaan myös siitä, että osoitat aitoa ymmärrystä toista ihmistä kohtaan ja ymmärrät, mitä jokin on saanut aikaan ja miksi kyseinen seuraus on ilmennyt.
- Myötätuntoinen empatia: “Tiedän, että kärsit. Tiedän, miksi kärsit ja haluan auttaa sinua: haluan, että olosi on hyvä”. Tässä tapauksessa on todellinen halu sille, että kumppani voi hyvin sekä on onnellinen, rauhassa ja tyytyväinen.
Lue aiheesta lisää: Rohkeus on sitä, että rakennat itsesi uudelleen
2. Tunnen sen mitä sinä tunnet, mutta en tuomitse sinua
Käytetäänpä tässä esimerkkiä, jotta asian voisi ymmärtää helpommin:
Elina saapuu kotiin töistä hyvin myöhään. Hänellä on ollut huono päivä, ja hän on uuvuksissa ja kyyneleet ovat lähellä.
Kun Kalle, hänen kumppaninsa, näkee ilmeen Elinan kasvoilla, hän tietää, että asiat eivät ole menneet hyvin. Hän tuntee toisen ahdistuksen ja huomaa hänen alakuloisuutensa.
Kalle kuitenkin sortuu tuomitsemaan Elinaa: “Ongelmana on se, että otat kaiken liian vakavasti… Kaikki ihmiset käyttävät sinua hyväkseen. Et yksinkertaisesti tiedä, kuinka voisit olla itsevarma.”
Tässä tapauksessa meillä on siis toinen osapuoli, joka käyttää tunnetason empatiaa, mutta hän ei kuitenkaan pysty muodostamaan sellaista hyödyllistä ja tehokasta myötätuntoista empatiaa, joka helpottaa ja auttaa toista ihmistä.
3. Laitan itseni sinun asemaasi, mutta en lakkaa olemasta oma itseni
Kuten mainitsimme tämän tekstin alussa, ei ole riittävää, että laitat itsesi toisen henkilön “kenkiin” tai hänen tilanteeseensa.
Tässä tulee käydä lävitse esille tuomisen ja herkkyyden prosessi, mutta ilman, että lakkaat olemasta oma itsesi ja ilman, että menetät omaa henkilökohtaista näkökulmaasi.
Jos esimerkiksi näet että kumppanisi kärsii, ja et pidä tilanteessa yllä voimaasi ja sisäistä tasapainoasi, kaikkein todennäköisintä on se, että voimistat toisen kärsimystä etkä itse asiassa auta häntä ollenkaan.
Todellinen empatia, joka on hyödyllistä, pystyy menemään toisen henkilön sydämeen siten, että se pitää ihmisen oman sydämen turvassa.
4. Empatia on myös sitä, että ymmärrät toisen tekemät virheet
Onnellinen ja vakaa pariskunta, joka pystyy kasvamaan yhteisessä projektissa, pystyy myös ymmärtämään ja olemaan empaattinen toisen virheitä koskien.
Ymmärrän, että sinä epäonnistuit siinä projektissa joka mielessäsi on. Tiedän kuinka kovasti yritit, ja ymmärrän miltä sinusta tuntuu. Olit väärässä kun luotit niihin ihmisiin, ja kenties minä itsekin olisin tehnyt saman virheen.
Tämän tyyppinen empatia, jonka avulla pystyt ymmärtämään sen, että ihmiset eivät ole täydellisiä ja että suhteet eivät aina tule olemaan helppoja, on sitä kaikkein hyödyllisintä empatiaa. Se on sitä empatiaa, joka auttaa eniten silloin, kun on kyse kahden ihmisen yhteisestä elämänprojektista.
Lue aiheesta lisää: Tärkeimmät asiat kumppanin etsinnässä
5. Hän on vastaanottavainen kaikille tunteillesi
Jotkut ihmiset eivät uskalla itkeä kumppaninsa edessä. He eivät ilmaise pelkojaan, jotta voisivat välttää toisen huolestumista, eivätkä he kerro kumppanille tiettyjä asioita, koska pelkäävät sitä, kuinka toinen reagoi tai kuinka hän ottaa asian vastaan.
Tässä tulee olla selkeä yhden asian suhteen: aina jos suhteessa on pelkoa, yhteys ei ole aito, eikä se ole tyydyttävä tai terveellinen.
Ihmisellä tulisi olla totaalinen ja ehdoton luottamus, jotta hän voisi näyttää kumppanilleen kaiken sen mitä hän tuntee, millä tahansa hetkellä.
Pariskunnassa on kyse liitosta, jossa on kaksi elämänkumppania, jotka voivat kohdata minkä tahansa asian yhdessä, sekä huonot hetket että hyvät.
Siten onkin niin, että jos kumppanisi osoittaa sinua kohtaan riittävää empatiaa, voit olla hänen kanssaan oma itsesi kaikkina hetkinä ilman, että pelkäät minkään ajatuksen tai tunteen jakamista hänen kanssaan.
Pohdi siis, onko mitään sellaista asiaa, jota olisi empatian kannalta hyvä parantaa tai vahvistaa omassa parisuhteessasi.
Artikkelin pääkuva on lähteestä © wikiHow.com.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- LeDoux, J. (2003). The emotional brain, fear, and the amygdala. Cellular and Molecular Neurobiology. https://doi.org/10.1023/A:1025048802629
- Robinson, N. (2018). Empathy. In Visual Global Politics. https://doi.org/10.4324/9781315856506
- Singer, T., & Klimecki, O. M. (2014). Empathy and compassion. Current Biology. https://doi.org/10.1016/j.cub.2014.06.054
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.