Miksi iho kutisee?

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miksi iho kutisee satunnaisesti? Ihon kutina voi johtua monista eri asioista ja jos haluat selvittää syyn kutinaan, jatka tämän artikkelin lukemista.
Miksi iho kutisee?

Viimeisin päivitys: 11 marraskuuta, 2022

Saatat raapia ihoa huomaamattasi. Et välttämättä kärsi ihosairaudesta, kuten atooppisesta ihosta tai psoriasiksesta, vaan normaalikin iho kutisee, kuivuu ja kihelmöi silloin tällöin. Ihon raapiminen on luonnollinen reaktio kutinaan, sillä aivoihin kulkeutuvat viestit laukaisevat raapimisreaktion lievittääkseen kutinaa.

Miksi iho kutisee?

Iho on ihmisen suurin elin, eivätkä kaikki kiinnitä tarpeeksi huomiota ihon huoltoon ja hoitoon. Iho altistuu ulkoisille ärsykkeille joka päivä: hankaavat kankaat, kemikaalit, auringon säteily, vesi, kosteusvoiteet, meikki ja deodorantit ovat osa kaikesta siitä, mitä iholle päätyy elämän aikana. Aivan kuten kaikilla muillakin kehonosilla, myös iholla on oma suojamekanisminsa tauteja ja ärsytystä vastaan.

Kun iho kutisee “normaalilla tavalla”, on kutina luonnollinen reaktio johonkin ärsykkeeseen, kuten hikoiluun, ihon kuivuuteen tai hankaavaan materiaaliin.

Mitkä asiat uhkaavat ihoa? Kaikenlaiset stimulantit, kuten ilmassa pyörivä pöly, hiusten ja vaatteiden aiheuttama hankaus, hyönteisten puremat, hikoilu, kasvien tuoksu jne. Kaikki mikä koskee ihoon herättelee ihon reseptoreita, jotka lähettävät viestin iholta aivoihin: tämä johtaa ihon kutinaan.

Raapiminen on luonnollinen reaktio kun iho kutisee

Kutina helpottuu raapimalla, mutta joskus kutina on niin voimakasta, että iho raavitaan rikki. Rikkinäinen iho tulehtuu helposti käsissä ja kynsissä olevien bakteerien takia ja rikkinäinen iho on herkkää muille ärsykkeille, kuten kemikaaleille. Jos kutina on kovaa ja iho nousee rokoille tai punoittaa, voi kyseessä olla allerginen reaktio. Esimerkiksi villavaatteet voivat helposti aiheuttaa allergisen reaktion iholla. Jotkut raapivat ihoaan hermostuneina, ahdistuneina tai huolestuneina.

Kutisevan ihon pääaiheuttajat

  • Kuiva iho
  • Krooniset ihosairaudet, kuten atooppinen iho
  • Psoriasis
  • Ruusufinni
  • Kova hikoilu
  • Huono hygienia
  • Ihon ärsyyntyminen
  • Allerginen reaktio
  • Vahvojen kemikaalien käyttö ja niiden pääsy iholle
  • Hyönteisten puremat
  • Pölypunkit ja muut mikro-organismit
  • Stressi
  • Hermostuneisuus
  • Ahdistus
  • Lääkkeiden sivuvaikutukset
  • Matalat lämpötilat

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että aivoissa sijaitsee hermosoluja, joilla on yksittäinen ja tarkka tehtävä: ne reagoivat, kun iholle laskeutuu jotakin. Nämä solut herättävät kutinareaktion. Vuonna 2007 suoritetussa tutkimuksessa Yhdysvaltojen Washingtonin yliopistossa huomattiin, että tietyt hermosolut ovat vastuussa pelkästään kutinareaktion kontrolloinnista. Tutkimuksen suoritti tiimi, joka koostui biologista, psykiatrista ja nukutuslääkäristä, ja tutkimuksen tulokset julkaistiin Science -lehdessä.

Kutinaan reagoiva ärsyke kerääntyy ihon pinnan alla olevaan hermokudokseen. Hermokudos lähettää viestin ärsykkeestä aivoihin selkäytimen välityksellä. Aivoissa hermosolut reagoivat kutinaan ja käskevät kehoa raapimaan kutinaa.

Saako raapia?

Kun raavimme kutisevaa ihoa, reagoimme automaattisesti aivojen lähettämään signaaliin, joka käskee raapimaan. Aivot haluavat ihmisen reagoivan ärsykkeeseen nopeasti, sillä kutina voi olla merkki jollekin vaaralliselle asialle altistumisesta. Kun raavimme, voi kutina helpottaa ja aivoihin leviää mielihyvän tunne, kun inhottava kutina on poissa. Kun kutina poistuu, ei iholta lähde enää signaalia aivoihin kutinasta ja raapiminenkin lakkaa.

Joskus ihon raapiminen johtaa kuitenkin pahempaan kutinaan ja raapimisreaktioon, sillä raapimalla aluetta stimuloimme ihoa lisää ja kutina-alue voi levitä.

Raapiminen helpottaa kutinaa

Kutina on reaktio johonkin iholle osuvaan ärsykkeeseen, eikä kutinareaktiota pysty kontrolloimaan tahdonalaisesti. Aivan kuten aivastaminen ja yskiminen, on kutina luonnollinen reaktio. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kannattaa välttää sellaisia asioita, jotka aiheuttavat kutinaa, jotta emme riskeeraa ihon tulehtumista liiallisesta raapimisesta. Vältä siis kutittavia ja hankaavia materiaaleja ja kovia kemikaaleja, kuten puhdistustuotteita, ja käytä aina hanskoja käsitellessäsi kemikaaleja.

Wake Forestin yliopistossa (Oregon, Yhdysvallat) dermatologin johdolla suoritetussa kokeessa käytettiin magneettikuvausta aivojen toiminnan analysointiin raapimisen yhteydessä. Tutkimukseen osallistuneiden koehenkilöiden tuli käyttää harjaa ihon raapimiseen 30 sekunnin ajan, jonka jälkeen pidettiin 30 sekunnin tauko. Tulokset yllättivät tutkijat, sillä raapiminen deaktivoi sellaisia aivojen alueita, jotka reagoivat epämiellyttäviin muistoihin ja tunteisiin. Tästä johtuukin usein raapimisen tuottama mielihyvän tunne.

Miksi iho kutisee enemmän talvella?

Monet ihmiset kokevat ihon kutinaa etenkin vuoden kylminä kuukausina. Tämä johtuu ihon kuivumisesta kylmässä ilmanalassa. Usein iho kuivuu lämpötilojen rajusta vaihtelusta: sisätilojen kuiva ja lämmin ilma ja ulkotilojen pakkaslukemat kuivattavat ihon nopeasti. Usein kuivuus näkyy etenkin kasvoissa ja käsissä, jotka päätyvät eniten kosketuksiin kylmän ilman kanssa.

Talvisin kuumat suihkut ja kylvyt tuntuvat ihanan rentouttavilta, mutta kun käytämme kuumaa vettä, se kuivattaa ihoa – kuuma vesi avaa ihohuokoset ja karkottaa ihon oman kosteuden. Vältä siis pitkiä, kuumia suihkuja ja kemikaaleja sisältäviä kuivattavia saippuoita ja pesuaineita. Monet vaatekerrokset ja raskaat materiaalit voivat ehkäistä ihoa hengittämästä, mikä voi johtaa kutinaan, hikoiluun ja ihon kuivumiseen.

Hyvä keino ehkäistä kutinaa ja raapimista on painaa pala jäätä tai kylmägeelipakkaus kutisevaan kohtaan, tämä lievittää polttelua ja kihelmöintiä, etkä raavi ihoa rikki. Voit myös kokeilla kamomillateessä uitettua kankaanpalaa tai vihreää savea ihon rauhoittamiseen. Muista kokeilla myös aloe veran korjaavaa ja rauhoittavaa vaikutusta.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.