Suoliston mikrobiota: mistä tiedät sen vahingoittuneen?
Selittämätön vatsan turvotus, pitkittynyt ripuli, ummetus ja pahalta haiseva uloste voivat olla oireita siitä, että suoliston mikrobiota on vahingoittunut.
Tämä mikrobikunta on elintärkeä ihmisen kehon oikeanlaisen toiminnan kannalta. Kuten monissa tutkimuksissa on jo todettu, edistää se muun muassa ruoka-aineiden sulatusta sekä immuunijärjestelmän toimintaa.
Tiedätkö, mikä suoliston mikrobiotan epätasapainon aiheuttaa? Oletko koskaan pohtinut, mitä tällaisessa tapauksessa tulisi tehdä?
Korjaavat toimenpiteet ovat tärkeitä suoliston oikeanlaisen toiminnan ja hyvinvoinnin kannalta. Jatka lukemista oppiaksesi lisää!
Dysbioosi
Suoliston mikrobiotan epätasapainoa kutsutaan dysbioosiksi. Mikrobiologisten tutkimusten mukaan tällä sanalla viitataan normaalin suoliston mikrobiotan epätasapainoon sen rakenteen, toiminnan, jakaantumisen sekä metabolisen toiminnan laadullisesta tai määrällisestä muutoksesta johtuen.
Dysbioosia on kolmentyyppistä:
- Suoliston oikeanlaista toimintaa edistävien hyvien bakteerien puutos.
- Ihmisille tautia aiheuttavien bakteerien lisääntyminen.
- Yleinen bakteerien monimuotoisuuden puutos.
Normaali mikrobiota koostuu bakteereista, jotka asustavat ihmiskehon useilla eri alueilla. Niistä merkityksellisin sijaitsee epäilemättä suolistossa. Yllä mainitun tutkimuksen mukaan suolistossa on noin 1014 bakteerisolua ja yli 1 000 eri bakteerilajia. Bacteroidetes- ja Firmicutes -ryhmät ovat niistä hallitsevimpia.
Terveen ihmisen suoliston bakteerikuntien välillä vallitsee tasapaino. Monet niistä ovat itsesäätöisiä ja ihmisen immuunijärjestelmä pysyy myös normaalina. Dysbioosi syntyy silloin, kun homeostaattinen tasapaino rikkoutuu joko ulkoisten tai sisäisten tekijöiden vuoksi. Tämä johtaa lukuisiin komplikaatioihin.
Suoliston mikrobiota: mistä tiedät, että se on vahingoittunut?
Kuten jo kerroimmekin, osoittavat mikrobiologiset tutkimukset, että suoliston mikrobiota stimuloi immuunijärjestelmää. Se muun muassa syntetisoi vitamiineja, estää taudinaiheuttajia sekä sulattaa ruoasta saatavia ainesosia.
Nämä mikrobit ovat suoliston oikeanlaisen toiminnan kannalta elintärkeitä. Sen tasapainon ylläpitäminen on siis välttämätöntä.
Suoliston dysbioosin aiheuttajat
Normaalin suoliston mikrobiotan epätasapaino voi johtua useista eri syistä. Tässä joitakin esimerkkejä:
- Bakteeritartuntoja vastaan taistelemiseen käytettävät antibiootit voivat aiheuttaa epätasapainon mikrobiomissa. Ampisilliinillä tai amoksisilliinillä on negatiivinen vaikutus suoliston mikrobiotan rakenteeseen.
- Eläintutkimukset määrittelivät, että stressi ja ahdistus aiheuttavat muutoksia suoliston mikrobiotassa lukuisten päivien ajan. Stressaavat tilanteet alentavat suoliston musiinin (suojaava kudoskerros) tuotantoa, mikä edistää tautia aiheuttavien bakteerien kiinnittymistä.
- Muut lähteet painottavat sitä, että ruokavaliolla on tärkeä rooli suoliston mikrobiotassa. Sulfaattiset ruoat esimerkiksi edistävät tautia aiheuttavien bakteerien kasvua suolistossa. Jotkut uskovat myös, että proteiinipitoisella ruokavaliolla voi olla negatiivisia vaikutuksia.
Kaikki nämä tekijät ovat tärkeitä ihmisen normaalin terveyden kannalta. Immuunipuutteiset tai siihen liittyviä sairauksia omaavat ihmiset kuuluvat myös riskiryhmään. Tämä johtuu siitä, että heidän immuunijärjestelmänsä ei välttämättä säädä riittävästi tartuntaa aiheuttavien bakteerilajien kasvua.
Kuten Psychopharmacology -lehden julkaisemassa artikkelissa todetaan, vaikuttaa lääkkeiden, alkoholin ja tupakan käytöllä olevan myös negatiivinen vaikutus mikrobiomiin.
Suolistodysbioosin oireet
Suoliston vahingoittumisen huomaaminen ei ole helppo tehtävä, sillä monet selkeät oireet ovat samankaltaisia muiden suolistosairauksien kanssa. Niitä ovat muun muassa:
- Vatsan turvotus ja ilmavaivojen esiintyminen ilman selvää syytä.
- Suoliston krampit, vatsan pistokset sekä kireyden tunne.
- Suoliston kulku ja ilmavaivat, jotka ovat erityisen pahanhajuisia.
- Ummetuksen ja ripulin välillä vaihtelevat jaksot.
- Suurempi alttius virus- ja bakteeri-infektioille.
Mainitsemissamme tutkimuksissa ehdotetaan myös, että vakavammat sairaudet voivat liittyä suolistodysbioosiin. Tautia aiheuttavat bakteerikannat, kuten Escherichia coli, Mycobacterium Avium paratuberculosis sekä Clostridium Difficile vaikuttavat olevan yhteydessä näihin epätasapainoisuuksiin.
Mitä suolistodysbioosin suhteen tulisi tehdä?
Ruokavaliota voidaan muokata suoliston mikrobiotan palauttamiseksi. Esimerkiksi probiootit ovat todistettu menetelmä suoliston hyvinvoinnin edistämiseksi.
Probiootit koostuvat yleensä Bifidobacterium- ja Lactobacillus –bakteerikannoista ja suoliston luonnollisista bakteereista. Tällaisia ruokia ovat esimerkiksi piimä, kombutsa sekä muut lakto-fermentoidut ruoat. Niitä saadaan myös tabletteina.
Prebioottiset ruoat – eli normaalit bakteerikasvustoa edistävät ruoat – auttavat myös palauttamaan vahingoittuneen suoliston mikrobiotan. Kuitu- ja tärkkelyspitoiset ruoat ovat näistä hyviä esimerkkejä. On tietenkin aina hyvä ajatus keskustella lääkärin tai ravitsemusasiantuntijan kanssa ennen suurten ruokavaliomuutosten omaksumista.
Suoliston mikrobiota: mitä sen vahingoittumisen suhteen tulisi tehdä
Epäterveelliset tavat, kuten tupakointi, alkoholin kulutus sekä lääkkeiden käyttö voivat muokata suoliston mikrobiotaa. Jatkuva stressi voi myös aiheuttaa tämän suolistossa olevan bakteeriryhmän epätasapainon.
Tutkijat ovat myös huomanneet, että antibioottien käyttö voi aiheuttaa dysbioosin. Potilaat eivät kuitenkaan aina pysty hallitsemaan tällaisia sivuvaikutuksia. Terveellinen elämäntyyli ja probioottien sekä prebioottien käyttö voi auttaa ylläpitämään ja palauttamaan suoliston hyvinvoinnin.
Selittämätön vatsan turvotus, pitkittynyt ripuli, ummetus ja pahalta haiseva uloste voivat olla oireita siitä, että suoliston mikrobiota on vahingoittunut.
Tämä mikrobikunta on elintärkeä ihmisen kehon oikeanlaisen toiminnan kannalta. Kuten monissa tutkimuksissa on jo todettu, edistää se muun muassa ruoka-aineiden sulatusta sekä immuunijärjestelmän toimintaa.
Tiedätkö, mikä suoliston mikrobiotan epätasapainon aiheuttaa? Oletko koskaan pohtinut, mitä tällaisessa tapauksessa tulisi tehdä?
Korjaavat toimenpiteet ovat tärkeitä suoliston oikeanlaisen toiminnan ja hyvinvoinnin kannalta. Jatka lukemista oppiaksesi lisää!
Dysbioosi
Suoliston mikrobiotan epätasapainoa kutsutaan dysbioosiksi. Mikrobiologisten tutkimusten mukaan tällä sanalla viitataan normaalin suoliston mikrobiotan epätasapainoon sen rakenteen, toiminnan, jakaantumisen sekä metabolisen toiminnan laadullisesta tai määrällisestä muutoksesta johtuen.
Dysbioosia on kolmentyyppistä:
- Suoliston oikeanlaista toimintaa edistävien hyvien bakteerien puutos.
- Ihmisille tautia aiheuttavien bakteerien lisääntyminen.
- Yleinen bakteerien monimuotoisuuden puutos.
Normaali mikrobiota koostuu bakteereista, jotka asustavat ihmiskehon useilla eri alueilla. Niistä merkityksellisin sijaitsee epäilemättä suolistossa. Yllä mainitun tutkimuksen mukaan suolistossa on noin 1014 bakteerisolua ja yli 1 000 eri bakteerilajia. Bacteroidetes- ja Firmicutes -ryhmät ovat niistä hallitsevimpia.
Terveen ihmisen suoliston bakteerikuntien välillä vallitsee tasapaino. Monet niistä ovat itsesäätöisiä ja ihmisen immuunijärjestelmä pysyy myös normaalina. Dysbioosi syntyy silloin, kun homeostaattinen tasapaino rikkoutuu joko ulkoisten tai sisäisten tekijöiden vuoksi. Tämä johtaa lukuisiin komplikaatioihin.
Suoliston mikrobiota: mistä tiedät, että se on vahingoittunut?
Kuten jo kerroimmekin, osoittavat mikrobiologiset tutkimukset, että suoliston mikrobiota stimuloi immuunijärjestelmää. Se muun muassa syntetisoi vitamiineja, estää taudinaiheuttajia sekä sulattaa ruoasta saatavia ainesosia.
Nämä mikrobit ovat suoliston oikeanlaisen toiminnan kannalta elintärkeitä. Sen tasapainon ylläpitäminen on siis välttämätöntä.
Suoliston dysbioosin aiheuttajat
Normaalin suoliston mikrobiotan epätasapaino voi johtua useista eri syistä. Tässä joitakin esimerkkejä:
- Bakteeritartuntoja vastaan taistelemiseen käytettävät antibiootit voivat aiheuttaa epätasapainon mikrobiomissa. Ampisilliinillä tai amoksisilliinillä on negatiivinen vaikutus suoliston mikrobiotan rakenteeseen.
- Eläintutkimukset määrittelivät, että stressi ja ahdistus aiheuttavat muutoksia suoliston mikrobiotassa lukuisten päivien ajan. Stressaavat tilanteet alentavat suoliston musiinin (suojaava kudoskerros) tuotantoa, mikä edistää tautia aiheuttavien bakteerien kiinnittymistä.
- Muut lähteet painottavat sitä, että ruokavaliolla on tärkeä rooli suoliston mikrobiotassa. Sulfaattiset ruoat esimerkiksi edistävät tautia aiheuttavien bakteerien kasvua suolistossa. Jotkut uskovat myös, että proteiinipitoisella ruokavaliolla voi olla negatiivisia vaikutuksia.
Kaikki nämä tekijät ovat tärkeitä ihmisen normaalin terveyden kannalta. Immuunipuutteiset tai siihen liittyviä sairauksia omaavat ihmiset kuuluvat myös riskiryhmään. Tämä johtuu siitä, että heidän immuunijärjestelmänsä ei välttämättä säädä riittävästi tartuntaa aiheuttavien bakteerilajien kasvua.
Kuten Psychopharmacology -lehden julkaisemassa artikkelissa todetaan, vaikuttaa lääkkeiden, alkoholin ja tupakan käytöllä olevan myös negatiivinen vaikutus mikrobiomiin.
Suolistodysbioosin oireet
Suoliston vahingoittumisen huomaaminen ei ole helppo tehtävä, sillä monet selkeät oireet ovat samankaltaisia muiden suolistosairauksien kanssa. Niitä ovat muun muassa:
- Vatsan turvotus ja ilmavaivojen esiintyminen ilman selvää syytä.
- Suoliston krampit, vatsan pistokset sekä kireyden tunne.
- Suoliston kulku ja ilmavaivat, jotka ovat erityisen pahanhajuisia.
- Ummetuksen ja ripulin välillä vaihtelevat jaksot.
- Suurempi alttius virus- ja bakteeri-infektioille.
Mainitsemissamme tutkimuksissa ehdotetaan myös, että vakavammat sairaudet voivat liittyä suolistodysbioosiin. Tautia aiheuttavat bakteerikannat, kuten Escherichia coli, Mycobacterium Avium paratuberculosis sekä Clostridium Difficile vaikuttavat olevan yhteydessä näihin epätasapainoisuuksiin.
Mitä suolistodysbioosin suhteen tulisi tehdä?
Ruokavaliota voidaan muokata suoliston mikrobiotan palauttamiseksi. Esimerkiksi probiootit ovat todistettu menetelmä suoliston hyvinvoinnin edistämiseksi.
Probiootit koostuvat yleensä Bifidobacterium- ja Lactobacillus –bakteerikannoista ja suoliston luonnollisista bakteereista. Tällaisia ruokia ovat esimerkiksi piimä, kombutsa sekä muut lakto-fermentoidut ruoat. Niitä saadaan myös tabletteina.
Prebioottiset ruoat – eli normaalit bakteerikasvustoa edistävät ruoat – auttavat myös palauttamaan vahingoittuneen suoliston mikrobiotan. Kuitu- ja tärkkelyspitoiset ruoat ovat näistä hyviä esimerkkejä. On tietenkin aina hyvä ajatus keskustella lääkärin tai ravitsemusasiantuntijan kanssa ennen suurten ruokavaliomuutosten omaksumista.
Suoliston mikrobiota: mitä sen vahingoittumisen suhteen tulisi tehdä
Epäterveelliset tavat, kuten tupakointi, alkoholin kulutus sekä lääkkeiden käyttö voivat muokata suoliston mikrobiotaa. Jatkuva stressi voi myös aiheuttaa tämän suolistossa olevan bakteeriryhmän epätasapainon.
Tutkijat ovat myös huomanneet, että antibioottien käyttö voi aiheuttaa dysbioosin. Potilaat eivät kuitenkaan aina pysty hallitsemaan tällaisia sivuvaikutuksia. Terveellinen elämäntyyli ja probioottien sekä prebioottien käyttö voi auttaa ylläpitämään ja palauttamaan suoliston hyvinvoinnin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Maslowski, K. M., & Mackay, C. R. (2011). Diet, gut microbiota and immune responses. Nature immunology, 12(1), 5-9.
- DeGruttola, A. K., Low, D., Mizoguchi, A., & Mizoguchi, E. (2016). Current understanding of dysbiosis in disease in human and animal models. Inflammatory bowel diseases, 22(5), 1137-1150.
- Myers, S. P., & Hawrelak, J. A. (2004). The causes of intestinal dysbiosis: a review. Altern Med Rev, 9(2), 180-197.
- Disbiosis, wikipedia. Recogido a 5 de julio en https://es.wikipedia.org/wiki/Disbiosis
- Bailey, M. T., & Coe, C. L. (1999). Maternal separation disrupts the integrity of the intestinal microflora in infant rhesus monkeys. Developmental Psychobiology: The Journal of the International Society for Developmental Psychobiology, 35(2), 146-155.
- Gibson, G. R. (1998). Dietary modulation of the human gut microflora using prebiotics. British Journal of Nutrition, 80(S2), S209-S212.
- Kim HJ, Lee SH, Hong SJ. Antibiotics-Induced Dysbiosis of Intestinal Microbiota Aggravates Atopic Dermatitis in Mice by Altered Short-Chain Fatty Acids. Allergy Asthma Immunol Res. 2020;12(1):137-148. doi:10.4168/aair.2020.12.1.137
- Isolauri, E., Salminen, S., & Ouwehand, A. C. (2004). Probiotics. Best practice & research Clinical gastroenterology, 18(2), 299-313.
- Carding S, Verbeke K, Vipond DT, Corfe BM, Owen LJ. Dysbiosis of the gut microbiota in disease. Microb Ecol Health Dis. 2015;26:26191. Published 2015 Feb 2. doi:10.3402/mehd.v26.26191
- Cussotto S, Clarke G, Dinan TG, Cryan JF. Psychotropics and the Microbiome: a Chamber of Secrets…. Psychopharmacology (Berl). 2019;236(5):1411-1432. doi:10.1007/s00213-019-5185-8
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.