Logo image
Logo image

Stressipäänsäryn oireet ja hoito

3 minuuttia
Stressi on luonnollinen prosessi. Se on vastaus kehon tarpeeseen mukautua ympäristöön. Jos stressin aiheuttama päänsärky on kuitenkin pitkäkestoista ja intensiivistä, se voi olla vaaraksi ihmisen terveydelle.
Stressipäänsäryn oireet ja hoito
Viimeisin päivitys: 01 maaliskuuta, 2019

Stressi on jäykkyyttä tai jännitettä, jota aiheutuu jonkinlaista ahdinkoa tai uupumusta aiheuttavista tilanteista. Tällaiset tilanteet voivat saada aikaan psykologisia häiriöitä tai psykosomaattisia reaktioita, ja näihin sisältyy myös stressin aikaansaama päänsärky.

Ne oireet, joita stressi voi saada aikaan, saattavat olla hyvin monenlaisia, ja ne voivat lähteä käyntiin pienellä tai suurella voimakkuudella. Kevyt paine päässä ja äärimmäisen voimakas migreenikipu ovat siis molemmat mahdollisia stressioireita.

Päänsäryn oireet ovat erilaisia ihmisestä riippuen. Se, mikä saattaa vaikuttaa päänsäryltä, voi liittyä migreeniin, unettomuuteen, uupumukseen tai muihin ilmiöihin.

Kun koet päänsärkyä useammin kuin kaksi kertaa viikossa ja useamman kuukauden ajan, sinulla voi mahdollisesti olla krooninen päänsärky.

Päänsäryn syyt voivat vaihdella fyysisistä (kuten allergiat, jotka aiheuttavat poskiontelontulehdusta) psyykkisiin (kuten esimerkiksi huolestuneisuus).

Stressi on yksi tavallisimmista psyykkisistä päänsäryn aiheuttajista.

Jatka lukemista, sillä nyt kerromme tarkemmin stressipäänsäryn syistä, oireista ja hoidosta – kärsitkö itse tästä vaivasta arjessasi?

Mikä stressipäänsäryn aiheuttaa?

Some figure

Tämän päänsäryn aiheuttajiin kuuluvat seuraavat:

  • jatkuva stressi
  • pään pitäminen samassa asennossa liian pitkään
  • liika tietokoneen edessä työskentely
  • nukkuminen niin, että pää on epäluonnollisessa asennossa
  • silmän lihasten rasittaminen
  • tupakointi tai runsas alkoholin tai kofeiinin nauttiminen
  • poskiontelontulehdus tai nenän tukkoisuus
  • flunssa tai vilustuminen
  • niskan ja päänahan lihasten supistuminen

Stressipäänsärky ei liity rakenteellisiin vammoihin aivoissa tai vakaviin sairauksiin.

Päivittäiset huolet ovat yksi syy stressiin. On kuitenkin suuri ero sen välillä, että ajattelet jotakin asiaa ja olet jostakin asiasta huolestunut.

Kun ajattelet jotakin, etsit ratkaisuja ongelmaan. Sen sijaan huolestuneena ollessasi halvaannutat itsesi tiettyyn ajattelun kaavaan. Tämä sitten saa mielesi väsymään sekä aiheuttaa päänsärkyä.

Psykologin näkökulmasta on hyvin kiinnostavaa analysoida tätä kipua. Stressi saa liikkeelle aivojen kemiat, ja se muuttaa tasapainoa lihaksissa, selkärangassa ja kallomme hermoissa.

Siten se lisää jännitettä, ja tämä saa usein aikaan päänsärkyä.

Kun stressi on kevyttä tai ohimenevää, se ei ole ihmiselle vahingollista. Jos se sen sijaan kestää pidemmän aikaa, ja kun keho on valppauden tilassa, tämä saa kehon puolustuskyvyn halvaantumaan. Tuloksena tästä on sitten se, että ihmisestä tulee uupunut ja hänellä alkaa ilmetä stressipäänsärkyä.

Stressipäänsäryn oireita

Some figure

Oireisiin kuuluvat seuraavat ilmiöt:

  • vähäisenä tuntuva, jatkuva ja ärsyttävä pääkipu, joka voi olla yksittäinen ilmiö tai sitten ilmetä jatkuvana
  • intensiivisempi kipu ohimoiden lähellä, päänahassa ja niskan takaosassa
  • uupumus
  • vaikeudet nukkua
  • lihaskivut (hartiat ja yläselkä)
  • herkkyys muutoksillle ilmastossa, äänissä ja valoissa

Kun kipu on vähäistä, pystyt hoitamaan sitä kotitekoisilla ratkaisuilla. Jos se sen sijaan on voimakasta ja jatkuvaa, tulisi pyytää neuvoa lääkäriltä.

Mitä stressipäänsäryn toistuvuuden vähentämiseksi voidaan tehdä?

Some figure

Jos stressistä johtuvan päänsäryn vuoksi sinulla on myös muita oireita, kuten lihasten jännittyneisyyttä tai hampaiden narskuttelua, saatat joutua kokemaan voimakasta kipua, joka tule vaikuttamaan elämänlaatuusi.

Tämän vuoksi onkin tarpeen ottaa asiat haltuun päivittäisessä elämässäsi, jos ne vaikuttavat negatiivisesti mielialaasi. Voit tehdä näin esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Nauti miellyttävistä asioista, kuten musiikista, lukemisesta, liikunnasta, tanssimisesta tai lemmikkien kanssa leikkimisestä.
  • Vietä hetki jotakin rentoutumisharjoitusta tehden. Näitä ovat esimerkiksi hengittäminen, syvällinen ajattelu, jooga ja meditaatio.
  • Tee elämästäsi helpompaa: valitse ne asiat, jotka sinun täytyy tehdä, ja suunnittele ajankäyttösi tehokkaasti.
  • Etsi apua tilanteeseesi. Puhuminen perheelle ja ystäville auttaa sinua ratkaisemaan ongelmia ja hallitsemaan stressiä.
  • Päästä irti negatiivisista ajatuksistasi. Näin tekemällä pystyt erittämään endorfiineja, jotka edistävät positiivista asennetta.
  • Harrasta liikuntaa säännöllisesti, jotta voisit torjua stressiä ja vähentää sitä.
  • Käy hieronnassa sellaisen ammattilaisen luona, jonka käsittelyssä olosi on mukava.
  • Jos päänsärkysi ovat seurausta kylmyydestä, pidä itsesi lämpimänä.
  • Muuta nukkumisasentoasi. Pidä myös parempi asento lukiessasi, työskennellessäsi ja harrastaessasi liikuntaa. Nuku ja lepää hyvällä tavalla.
  • Harjoita niskaasi ja hartioitasi usein.

Kärsitkö sinäkin päänsäryistä, ja voisiko syynä olla stressi? Mikäli näin on, tee äskeisessä luettelemamme muutokset päivittäiseen arkeesi, jotta voisit vähentää stressiä ja siten päästä eroon tämän tyypin pääkivusta.

Stressi on jäykkyyttä tai jännitettä, jota aiheutuu jonkinlaista ahdinkoa tai uupumusta aiheuttavista tilanteista. Tällaiset tilanteet voivat saada aikaan psykologisia häiriöitä tai psykosomaattisia reaktioita, ja näihin sisältyy myös stressin aikaansaama päänsärky.

Ne oireet, joita stressi voi saada aikaan, saattavat olla hyvin monenlaisia, ja ne voivat lähteä käyntiin pienellä tai suurella voimakkuudella. Kevyt paine päässä ja äärimmäisen voimakas migreenikipu ovat siis molemmat mahdollisia stressioireita.

Päänsäryn oireet ovat erilaisia ihmisestä riippuen. Se, mikä saattaa vaikuttaa päänsäryltä, voi liittyä migreeniin, unettomuuteen, uupumukseen tai muihin ilmiöihin.

Kun koet päänsärkyä useammin kuin kaksi kertaa viikossa ja useamman kuukauden ajan, sinulla voi mahdollisesti olla krooninen päänsärky.

Päänsäryn syyt voivat vaihdella fyysisistä (kuten allergiat, jotka aiheuttavat poskiontelontulehdusta) psyykkisiin (kuten esimerkiksi huolestuneisuus).

Stressi on yksi tavallisimmista psyykkisistä päänsäryn aiheuttajista.

Jatka lukemista, sillä nyt kerromme tarkemmin stressipäänsäryn syistä, oireista ja hoidosta – kärsitkö itse tästä vaivasta arjessasi?

Mikä stressipäänsäryn aiheuttaa?

Some figure

Tämän päänsäryn aiheuttajiin kuuluvat seuraavat:

  • jatkuva stressi
  • pään pitäminen samassa asennossa liian pitkään
  • liika tietokoneen edessä työskentely
  • nukkuminen niin, että pää on epäluonnollisessa asennossa
  • silmän lihasten rasittaminen
  • tupakointi tai runsas alkoholin tai kofeiinin nauttiminen
  • poskiontelontulehdus tai nenän tukkoisuus
  • flunssa tai vilustuminen
  • niskan ja päänahan lihasten supistuminen

Stressipäänsärky ei liity rakenteellisiin vammoihin aivoissa tai vakaviin sairauksiin.

Päivittäiset huolet ovat yksi syy stressiin. On kuitenkin suuri ero sen välillä, että ajattelet jotakin asiaa ja olet jostakin asiasta huolestunut.

Kun ajattelet jotakin, etsit ratkaisuja ongelmaan. Sen sijaan huolestuneena ollessasi halvaannutat itsesi tiettyyn ajattelun kaavaan. Tämä sitten saa mielesi väsymään sekä aiheuttaa päänsärkyä.

Psykologin näkökulmasta on hyvin kiinnostavaa analysoida tätä kipua. Stressi saa liikkeelle aivojen kemiat, ja se muuttaa tasapainoa lihaksissa, selkärangassa ja kallomme hermoissa.

Siten se lisää jännitettä, ja tämä saa usein aikaan päänsärkyä.

Kun stressi on kevyttä tai ohimenevää, se ei ole ihmiselle vahingollista. Jos se sen sijaan kestää pidemmän aikaa, ja kun keho on valppauden tilassa, tämä saa kehon puolustuskyvyn halvaantumaan. Tuloksena tästä on sitten se, että ihmisestä tulee uupunut ja hänellä alkaa ilmetä stressipäänsärkyä.

Stressipäänsäryn oireita

Some figure

Oireisiin kuuluvat seuraavat ilmiöt:

  • vähäisenä tuntuva, jatkuva ja ärsyttävä pääkipu, joka voi olla yksittäinen ilmiö tai sitten ilmetä jatkuvana
  • intensiivisempi kipu ohimoiden lähellä, päänahassa ja niskan takaosassa
  • uupumus
  • vaikeudet nukkua
  • lihaskivut (hartiat ja yläselkä)
  • herkkyys muutoksillle ilmastossa, äänissä ja valoissa

Kun kipu on vähäistä, pystyt hoitamaan sitä kotitekoisilla ratkaisuilla. Jos se sen sijaan on voimakasta ja jatkuvaa, tulisi pyytää neuvoa lääkäriltä.

Mitä stressipäänsäryn toistuvuuden vähentämiseksi voidaan tehdä?

Some figure

Jos stressistä johtuvan päänsäryn vuoksi sinulla on myös muita oireita, kuten lihasten jännittyneisyyttä tai hampaiden narskuttelua, saatat joutua kokemaan voimakasta kipua, joka tule vaikuttamaan elämänlaatuusi.

Tämän vuoksi onkin tarpeen ottaa asiat haltuun päivittäisessä elämässäsi, jos ne vaikuttavat negatiivisesti mielialaasi. Voit tehdä näin esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Nauti miellyttävistä asioista, kuten musiikista, lukemisesta, liikunnasta, tanssimisesta tai lemmikkien kanssa leikkimisestä.
  • Vietä hetki jotakin rentoutumisharjoitusta tehden. Näitä ovat esimerkiksi hengittäminen, syvällinen ajattelu, jooga ja meditaatio.
  • Tee elämästäsi helpompaa: valitse ne asiat, jotka sinun täytyy tehdä, ja suunnittele ajankäyttösi tehokkaasti.
  • Etsi apua tilanteeseesi. Puhuminen perheelle ja ystäville auttaa sinua ratkaisemaan ongelmia ja hallitsemaan stressiä.
  • Päästä irti negatiivisista ajatuksistasi. Näin tekemällä pystyt erittämään endorfiineja, jotka edistävät positiivista asennetta.
  • Harrasta liikuntaa säännöllisesti, jotta voisit torjua stressiä ja vähentää sitä.
  • Käy hieronnassa sellaisen ammattilaisen luona, jonka käsittelyssä olosi on mukava.
  • Jos päänsärkysi ovat seurausta kylmyydestä, pidä itsesi lämpimänä.
  • Muuta nukkumisasentoasi. Pidä myös parempi asento lukiessasi, työskennellessäsi ja harrastaessasi liikuntaa. Nuku ja lepää hyvällä tavalla.
  • Harjoita niskaasi ja hartioitasi usein.

Kärsitkö sinäkin päänsäryistä, ja voisiko syynä olla stressi? Mikäli näin on, tee äskeisessä luettelemamme muutokset päivittäiseen arkeesi, jotta voisit vähentää stressiä ja siten päästä eroon tämän tyypin pääkivusta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.