Ryhdy kantasoluluovuttajaksi ja pelasta ihmiselämä

Sairauksia kuten leukemiaa, aplastista anemiaa, lymfoomaa ja immuniteetin puutteita voidaan hoitaa kantasolusiirteellä. Kantasoluja löytyy luuytimen lisäksi verenkierrosta, ja niitä voidaan luovuttaa joko luuytimestä keräämällä tai verta luovuttamalla. Tässä artikkelissa keskitymme luuydinluovutukseen ja siihen, miten se tapahtuu.
Ryhdy kantasoluluovuttajaksi ja pelasta ihmiselämä

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Kun sairas ihminen tarvitsee luuydinsiirtoa, voi oikeaa luovuttajaa olla vaikea löytää. Tästä syystä luuydinluovutus on tärkeää. Se on kivuton toimenpide, joka voi pelastaa ihmiselämän.

Monet ihmiset kärsivät verenkierron sairauksista, joita voi olla vaikea hoitaa. Sairaudet kuten aplastinen anemia eli luuydinkato ja leukemia voidaan hoitaa kantasolusiirrolla. Kantasolusiirteellä pyritään korvaamaan pahanlaatuiset solut terveillä kantasoluilla. Usein kantasolusiirto on potilaan viimeinen toivo parantua sen jälkeen, kun kaikki muut keinot on käytetty.

Ikävä kyllä luovuttajia voi olla vaikea löytää, sillä luovuttajana ei voi olla kuka tahansa – luovuttajan täytyy vastata kudostyypiltään potilasta, joten ensimmäisenä käännytään perheen puoleen. Aina perheenjäsen ei kuitenkaan sovellu luovuttajaksi, esimerkiksi Yhdysvalloissa potilaalla on 25-30 % mahdollisuus löytää yhteensopiva luovuttaja perheensä parista.

Rekisteröitymällä kantasoluluovuttajaksi varmistat, että mikäli joku kaipaa kantasolujasi, voit luovuttaa niitä heille ja mahdollisesti pelastaa heidän henkensä. Suomessa Punaisen Ristin kantasolurekisteriin kuuluu noin 33 000 ihmistä, ja rekisteri on osa maailmanlaajuista rekisteriä, jossa on yhteensä yli 26 miljoonaa luovuttajaa. Mitä enemmän luovuttajia rekisterissä on, sitä suurempi on mahdollisuus sopivan luovuttajan löytymiseen potilaalle.

Tässä artikkelissa tutustumme lähemmin kantasoluihin, luuytimeen ja kantasolujen luovuttamiseen.

Mitä luuydin on?

Luuydin on “sienimäistä” kudosta, jota löytyy erinäisten elimistön luiden sisältä. Luuytimen päätehtävänä on luoda uusia punasoluja. Luuydin sisältää kantasoluja, joilla on kyky jakautua loputtomasti, sekä muodostaa erilaisia kudostyyppejä.

Mitä luuydinluovutuksen aikana tapahtuu?

luuydinsiirto voi pelastaa ihmiselämän

 

Kantasoluja voidaan luovuttaa kahdella eri tavalla: veren tai luuytimen välityksellä. Suurin osa Suomessa tapahtuvista luovutuksista tapahtuu verenkierrosta. Kantasolut saadaan siirtymään luuytimestä verenkiertoon valkosolukasvutekijän avulla. Kasvutekijä on aine, jota on normaalistikin elimistössä pieniä pitoisuuksia. Kantasolujen keräämiseksi verenkierrosta luovuttajalle annetaan kasvutekijäpistos 4–5 peräkkäisenä päivänä. Luovutus kestää 5-6 tuntia ja se tehdään yhden tai kahden päivän aikana.

Luuytimestä kantasolut kerätään nukutuksessa. Luuydintä imetään neuloilla pienissä erissä pakaroiden yläpuolelta, lantioluun sisältä. Luuydintä kerätään 300–1200 ml ja keräys kestää reilun tunnin. Luuydin on itsestään korvautuvaa kudosta ja luovutetun ytimen tilalle kehittyy nopeasti uutta, toimivaa luuydintä.

Liittyykö luovutukseen riskejä?

Luovutusprosessi itsessään ei ole riskialtis. Veriluovutuksen kautta kerätyt kantasolut eivät vaadi puudutusta tai muita erityistoimenpiteitä, mutta luovuttaja on sairauslomalla kasvutekijähoidon ja solujen keräyksen ajan sekä pari päivää toimenpiteen jälkeen.

Luuydinluovutuksen jälkeen keruualue saattaa aristaa, mutta tämä katoaa muutamassa päivässä.

Kuka voi ryhtyä luovuttajaksi?

 

kantasoluluovuttajaksi voi rekisteröityä

Luovuttajaksi voi ryhtyä lähes kuka tahansa, perusterve ihminen, kunhan seuraavat vaatimukset täyttyvät:

  • Henkilön tulee olla hyväkuntoinen ja iältään 18-40 -vuotias.
  • Luovuttajien tulee painaa vähintään 50 kiloa.
  • Rekisterin jäseniksi tarvitaan etenkin nuoria miehiä, sillä mies valikoituu biologisin perustein luovuttajaksi useammin kuin nainen. Tällä hetkellä rekisterissä on vähemmän miehiä kuin naisia.
  • Luovuttajilla ei tule olla veren kautta tarttuvia sairauksia, esim. HIV.
  • Diabetes, anemia, keliakia, epilepsia, reuma, MS-tauti, sairastettu syöpä, sydän- ja verisuonitaudit tai verenvuototaipumus estävät rekisteriin liittymisen.
  • Pysyvä lääkitys estää rekisteröitymisen (poikkeuksena e-pillerit).
  • Runsas tupakointi estää rekisteröitymisen (yli 20 savuketta/vrk).
  • Matala hemoglobiinitaso: naisilla alle 125 g/l, miehillä alle 135 g/l estää rekisteröitymisen.
  • Rakenteelliset selkävaivat (esim. välilevyn pullistuma) estää rekisteröitymisen.
  • Allergiat, jotka aiheuttavat voimakkaita reaktioita (esim. nielun turpoaminen) estävät rekisteröitymisen.
  • Suonensisäisten huumeiden käyttö estää rekisteröitymisen.
  • Miesten välinen seksi (viimeisten 12 kk aikana) estää rekisteröitymisen.
  • Sairastettu syöpä estää rekisteröitymisen.

Mitä luuydinluovutus merkitsee?

Kantasoluluovutukset ovat vapaaehtoisia. Kuka tahansa ihminen voidaan kutsua kantasolurekisterin kautta luovuttamaan kantasoluja Helsinkiin, mikäli jossain maailmassa sairas ihminen kaipaa kantasolusiirrettä ja olet hänelle sopiva luovuttaja.

Esimerkiksi Espanjassa diagnosoidaan vuosittain yli 5 000 uutta leukemiatapausta, ja vain yksi neljästä ihmisestä löytää sopivan luovuttajan omasta perheestään.

Luovuttajaksi ryhtymällä voit pelastaa ihmiselämän.

Saako luovuttaja korvauksen?

luuydin

 

Luovuttajat eivät saa maksua tai muuta korvausta luovutuksestaan, mutta kaikki luovutuksesta aiheutuvat välittömät kustannukset, kuten asumis- ja matkakustannukset sekä ansiomenetykset päätoimesta korvataan.

Voinko poistaa itseni rekisteristä?

Luovuttajilla on vapaus poistaa itsensä rekisteristä missä vaiheessa tahansa.

On tärkeää pohtia tarkkaan, oletko valmis luovuttamaan. Usein ajatus siitä, että oma luovutus voi auttaa pelastamaan ihmishengen, riittää vakuuttamaan. Jos pelkäät neuloja tai muita toimenpiteitä, tulee luovuttamista harkita tarkkaan, sillä tositilanteessa joudut kohtaamaan neuloja sekä veriluovutuksessa että luuydinluovutuksessa.

Oletko kiinnostunut kantasoluluovuttajaksi ryhtymisestä? Lue lisää aiheesta Punaisen Ristin kantasolurekisteristä täällä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.