Ruokahaluttomuus raskausaikana
Naiset pelkäävät lihomista eniten ajatellessaan raskautta, mutta ruokahaluttomuus raskausaikana on yleisempää kuin luullaan. Tähän on syynsä, mutta tietyillä keinoilla sen kanssa voi pärjätä ja näin varmistaa, että syömme mitä kehomme ja vauvamme tarvitsevat.
Saattaa olla, että heti isot uutiset kuultuamme emme pysty sulattamaan edes lempiravintolamme ohi kävelemistä. Pelon tilalle astuu sitten seuraavia ajatuksia: “minulla ei ole nälkä ja minun on syötävä kahden edestä”.
Raskauden kaikkien 40 viikon aikana saamme erilaisia oireita ja tuntemuksia. Emme ainoastaan tunne vauvan hikkaa ja muita liikkeitä mahassamme, vaan hormonit ja kehon läpikäymät muutokset voivat vaikuttaa myös ruokailutottumuksiin.
Ruokahaluttomuus raskausaikana… Miksi en pysty syömään?
Yksikään nainen ei ole samanlainen ja tästä syystä jokainen raskauskin on erilainen. Saatat himoita ja syödä outoja ruokayhdistelmiä, kuten hilloa ja linssejä. Tai saatat olla sellainen odottaja, joka ei huomaa mitään erikoista. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla huolissasi, jos kuulut niihin jotka kärsivät ruokahaluttomuudesta raskausaikana, sillä se johtuu todennäköisesti täysin luonnollisista syistä.
Syyt raskausajan ruokahaluttomuuteen voivat vaihdella yhdestä ääripäästä toiseen. Yhdeksän kuukauden ajanjaksolla odottava äiti kokee niin monia erilaisia fyysisiä, kemiallisia ja psyykkisiä muutoksia.
Numero yksi, hormonit
Niin kutsuttua raskaushormonia, istukkagonadotropiinia (HCG), löytyy verestä ainoastaan raskausaikana, ja sen tehtävänä on aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua. Nämä vaivat ovat todennäköisesti huonon ruokahalun syynä raskaana olevalla naisella, erityisesti ensimmäisen kolmanneksen aikana.
HCG edistää myös muiden hormonien tuotantoa, esimerkiksi estrogeenia ja keltarauhashormonia. Myös jälkimmäinen voi olla huomioon otettava tekijä ruokahaluttomuudessa, sillä sen tiedetään hidastavan ruoansulatusprosessia.
Ruokahaluttomuus raskausaikana johtuu sisäisistä ja ulkoisista muutoksista
Kun keho valmistautuu vauvan majoittamiseen, mahalaukun lihasrakenne alkaa löystyä. Tämä on yksi syy raskausajan ruokahaluttomuuteen. Siihen voivat vaikuttaa myös yleinen huonovointisuus ja väsymys.
Lisäksi ruoansulatusjärjestelmän toiminta hidastuu toisen ja viimeisen kolmanneksen aikana. Kasvavan kohdun ja sikiön paine ohutsuoleen voi hidastaa ruoansulatusta, mikä puolestaan voi vaikuttaa ruokahaluun.
Jotkut naiset kärsivät ummetuksesta tai ilmavaivoista, mikä saa aikaan vatsan epämukavuutta ja hidasta ruoansulatusta. Tämäkin voi heikentää ruokahalua. Myös närästys voi saada ruokahalun katoamaan.
Kesäkuukaudet
Kuumuus tuntuu enemmän kantaessamme toista ihmistä sisällämme. Jos otamme huomioon sen, että osa raskaudesta saattaa sattua kesäkuukausille, on todennäköistä ettei ruoka silloin maistu.
Saatamme toisaalta kärsiä myös vuodenajan vaihtumisen aiheuttamista vaivoista, kuten kevätväsymyksestä. Se voi aiheuttaa esimerkiksi kovaa uupumusta.
Ruokahaluttomuus raskausaikana voi johtua tunteista
Kaikki odottavien äitien läpikäymät hormonaaliset muutokset tekevät heistä herkempiä. Jos ottaa huomioon kaiken sen stressin ja ahdistuksen, jota raskaana olevat naiset tuntevat odottaessaan kovasti uutta tulokasta, seurauksena voi olla valtava tunteiden ryöppy.
Tämä tunnevyöry voi olla psyykkinen syy ruokahaluttomuuden taustalla. Myös mielialan heittelehtiminen voi saada tuntemaan inhotusta lempiaterioita kohtaan.
Ruokahaluttomuus raskausaikana: mitä sille voi tehdä?
Ruokahaluttomuus raskausaikana johtuu siis yleensä ihan normaaleista ja luonnollisista syistä, ja näin ollen siihen löytyy hyvin yksinkertaisia ratkaisuja. Näin voimme nauttia raskaudestamme ja syömisen ilosta tuntematta turhaa stressiä tai järkytystä ruokahaluttomuudesta.
Ensiksi, mene lääkäriin
Ihan ensimmäiseksi odottavan äidin tulisi mennä lääkäriin sulkeakseen pois muut mahdolliset merkittävät tekijät ruokahaluttomuuden taustalla. Yksinkertaisilla kokeilla voidaan tarkistaa, että äiti ja vauva saavat riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita voidakseen hyvin.
Lääkäri voi selvittää myös sen, tarvitaanko ruokavalioon mitään tiettyä lisäravinnetta. On tärkeää muistaa, että tässä elämänvaiheessa syömiseen tulee kiinnittää tarkempaa huomiota. On siis parasta noudattaa asiantuntijan neuvoja.
Hitaasti mutta varmasti
Raskausajan ruokahaluttomuudesta kärsivän naisen kannattaa syödä pieniä määriä kerrallaan ja usein. Suosittelemme syömään jotakin kevyttä aina kahden ja puolen tai kolmen tunnin välein. Tämä voi myös auttaa pitämään ruoansulatuksen ja aineenvaihdunnan käynnissä sekä ehkäisemään liikahappoisuutta.
Aamupahoinvointia potevan naisen kannattaa pitää leipää tai keksejä varalta sängyn vieressä pahoinvoinnin taltuttamiseksi – tämä auttaa nousemaan ylös.
Sallitut ja kielletyt asiat
Opi tunnistamaan ne ruoat, jotka aiheuttavat eniten huonovointisuutta, poista ne ostoslistalta ja vältä niitä ulkona syödessäsi. Pyri tunnistamaan myös siedetyt ruoat, ne jotka eivät aiheuta inhoa tai turvotusta, ja ota ne osaksi ruokavaliotasi.
Ruokien tulee olla luonnollisia ja prosessoimattomia. Huonoimpia vaihtoehtoja ovat luonnollisestikin raskaat, suolaiset ruoat, joissa on paljon kastiketta ja tyydyttyneitä rasvoja, sekä friteeratut ja uppopaistetut ruoat.
Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Mitä ruokia tulee välttää raskausaikana?
Hedelmät ja vihannekset
Ruokavaliossa tulee olla paljon hedelmiä ja vihanneksia. Niistä saa eniten ravintoaineita, ne aiheuttavat vähiten huonovointisuutta ja niistä saa tarvittavan määrän nestettä kehon tarpeisiin.
Vihanneksia ja palkokasveja on valtava valikoima – niitä ei siis voi millään tekosyyllä jättää pois ruokavaliosta. Hedelmät ovat paras vaihtoehto välipalaksi, sillä niitä voi helposti kuljettaa mukana. Ne antavat energiaa ja sisältävät myös runsaasti kuitua, joka auttaa parantamaan ruoansulatusta.
Suunnittele ateriat etukäteen
Kannattaa miettiä etukäteen viikon ruokalista tai ainakin yhden päivän ateriat edellisenä iltana. Kun nouset aamulla ylös, tiedät mitä tulet syömään aamiaiseksi, välipaloiksi ja koko loppupäivän ajan.
Valmista kunnon aamiainen, syö vähemmän lounaalla ja nauti illallinen illan viileämpinä tunteina kesällä. Kanna mukanasi aina jotain kevyttä purtavaa, jotta et olisi kokonaan syömättä tai ostaisi roskaruokaa. Pyri syömään aina kolmen tunnin välein, vaikka ruoka ei niin maistuisikaan.
Valmista sellaisia ruokalajeja, jotka säilyvät jääkaapissa. Vältä liian monimutkaisia reseptejä, sillä niiden haju voi helposti alkaa tökkiä. Vaihtele aterioita monipuolisesti ja etsi erilaisia tapoja valmistaa ruokaa, jotta et kyllästyisi syömään niitä.
Ruokahaluttomuus raskausaikana: juo riittävästi
Lääkärisi käskee sinun varmasti juoda riittävästi raskausaikana, jotta munuaisesi toimisivat hyvin ja välttäisit nesteturvotuksen. Tämäkin on hyvä apu raskausajan ruokahaluttomuuteen.
Valitse aina vettä, yrttiteetä ja vähäsokerisia mehuja. Jos kärsit liiallisesta kuumuudesta raskausaikana, pyri ottamaan seuraavat vaihtoehdot osaksi aterioitasi ja välipalojasi: gazpacho tai smoothiet, joissa on runsaasti vihanneksia.
Vältä istumiseen painottuvaa elämäntyyliä
Kävely, joogaaminen tai jonkinlainen muu matalatehoinen liikunta auttaa ruoansulatuselimistöä toimimaan paremmin. Myös hyvä ryhti istuessa ja syödessä on avuksi ruoansulatusprosessissa. Liikunta tehostaa yleensäkin ruokahalua, jonka puuttuminen voi olla ongelma raskaana ollessa.
Liikuntaa ei tule harrastaa tietenkään ylen määrin. Anna arvoa lepohetkille tai -päiville ja noudata niitä. Makuulla ollessa kannattaa mieluummin olla puoli-istuvassa asennossa, ei täysin vaakatasossa, refluksin ja mahalaukun polttelun välttämiseksi.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Liikunta raskauden aikana: huomioitavaa
Vielä viimeinen suositus
On tärkeää muistaa, että raskauden aikana elimistö käy läpi luonnollisia muutoksia, jotta raskaus etenisi oikein ja vauva kehittyisi kunnolla. Pahoinvointi, joka estää ruoasta nauttimisen ensimmäisen kolmanneksen aikana, menee nopeasti ohi. Ensimmäisen kolmanneksen jälkeen sinulla saattaakin olla “tuore” ruokahalu, jota tulee säädellä hyvillä ruokailutottumuksilla.
Naiset pelkäävät lihomista eniten ajatellessaan raskautta, mutta ruokahaluttomuus raskausaikana on yleisempää kuin luullaan. Tähän on syynsä, mutta tietyillä keinoilla sen kanssa voi pärjätä ja näin varmistaa, että syömme mitä kehomme ja vauvamme tarvitsevat.
Saattaa olla, että heti isot uutiset kuultuamme emme pysty sulattamaan edes lempiravintolamme ohi kävelemistä. Pelon tilalle astuu sitten seuraavia ajatuksia: “minulla ei ole nälkä ja minun on syötävä kahden edestä”.
Raskauden kaikkien 40 viikon aikana saamme erilaisia oireita ja tuntemuksia. Emme ainoastaan tunne vauvan hikkaa ja muita liikkeitä mahassamme, vaan hormonit ja kehon läpikäymät muutokset voivat vaikuttaa myös ruokailutottumuksiin.
Ruokahaluttomuus raskausaikana… Miksi en pysty syömään?
Yksikään nainen ei ole samanlainen ja tästä syystä jokainen raskauskin on erilainen. Saatat himoita ja syödä outoja ruokayhdistelmiä, kuten hilloa ja linssejä. Tai saatat olla sellainen odottaja, joka ei huomaa mitään erikoista. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla huolissasi, jos kuulut niihin jotka kärsivät ruokahaluttomuudesta raskausaikana, sillä se johtuu todennäköisesti täysin luonnollisista syistä.
Syyt raskausajan ruokahaluttomuuteen voivat vaihdella yhdestä ääripäästä toiseen. Yhdeksän kuukauden ajanjaksolla odottava äiti kokee niin monia erilaisia fyysisiä, kemiallisia ja psyykkisiä muutoksia.
Numero yksi, hormonit
Niin kutsuttua raskaushormonia, istukkagonadotropiinia (HCG), löytyy verestä ainoastaan raskausaikana, ja sen tehtävänä on aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua. Nämä vaivat ovat todennäköisesti huonon ruokahalun syynä raskaana olevalla naisella, erityisesti ensimmäisen kolmanneksen aikana.
HCG edistää myös muiden hormonien tuotantoa, esimerkiksi estrogeenia ja keltarauhashormonia. Myös jälkimmäinen voi olla huomioon otettava tekijä ruokahaluttomuudessa, sillä sen tiedetään hidastavan ruoansulatusprosessia.
Ruokahaluttomuus raskausaikana johtuu sisäisistä ja ulkoisista muutoksista
Kun keho valmistautuu vauvan majoittamiseen, mahalaukun lihasrakenne alkaa löystyä. Tämä on yksi syy raskausajan ruokahaluttomuuteen. Siihen voivat vaikuttaa myös yleinen huonovointisuus ja väsymys.
Lisäksi ruoansulatusjärjestelmän toiminta hidastuu toisen ja viimeisen kolmanneksen aikana. Kasvavan kohdun ja sikiön paine ohutsuoleen voi hidastaa ruoansulatusta, mikä puolestaan voi vaikuttaa ruokahaluun.
Jotkut naiset kärsivät ummetuksesta tai ilmavaivoista, mikä saa aikaan vatsan epämukavuutta ja hidasta ruoansulatusta. Tämäkin voi heikentää ruokahalua. Myös närästys voi saada ruokahalun katoamaan.
Kesäkuukaudet
Kuumuus tuntuu enemmän kantaessamme toista ihmistä sisällämme. Jos otamme huomioon sen, että osa raskaudesta saattaa sattua kesäkuukausille, on todennäköistä ettei ruoka silloin maistu.
Saatamme toisaalta kärsiä myös vuodenajan vaihtumisen aiheuttamista vaivoista, kuten kevätväsymyksestä. Se voi aiheuttaa esimerkiksi kovaa uupumusta.
Ruokahaluttomuus raskausaikana voi johtua tunteista
Kaikki odottavien äitien läpikäymät hormonaaliset muutokset tekevät heistä herkempiä. Jos ottaa huomioon kaiken sen stressin ja ahdistuksen, jota raskaana olevat naiset tuntevat odottaessaan kovasti uutta tulokasta, seurauksena voi olla valtava tunteiden ryöppy.
Tämä tunnevyöry voi olla psyykkinen syy ruokahaluttomuuden taustalla. Myös mielialan heittelehtiminen voi saada tuntemaan inhotusta lempiaterioita kohtaan.
Ruokahaluttomuus raskausaikana: mitä sille voi tehdä?
Ruokahaluttomuus raskausaikana johtuu siis yleensä ihan normaaleista ja luonnollisista syistä, ja näin ollen siihen löytyy hyvin yksinkertaisia ratkaisuja. Näin voimme nauttia raskaudestamme ja syömisen ilosta tuntematta turhaa stressiä tai järkytystä ruokahaluttomuudesta.
Ensiksi, mene lääkäriin
Ihan ensimmäiseksi odottavan äidin tulisi mennä lääkäriin sulkeakseen pois muut mahdolliset merkittävät tekijät ruokahaluttomuuden taustalla. Yksinkertaisilla kokeilla voidaan tarkistaa, että äiti ja vauva saavat riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita voidakseen hyvin.
Lääkäri voi selvittää myös sen, tarvitaanko ruokavalioon mitään tiettyä lisäravinnetta. On tärkeää muistaa, että tässä elämänvaiheessa syömiseen tulee kiinnittää tarkempaa huomiota. On siis parasta noudattaa asiantuntijan neuvoja.
Hitaasti mutta varmasti
Raskausajan ruokahaluttomuudesta kärsivän naisen kannattaa syödä pieniä määriä kerrallaan ja usein. Suosittelemme syömään jotakin kevyttä aina kahden ja puolen tai kolmen tunnin välein. Tämä voi myös auttaa pitämään ruoansulatuksen ja aineenvaihdunnan käynnissä sekä ehkäisemään liikahappoisuutta.
Aamupahoinvointia potevan naisen kannattaa pitää leipää tai keksejä varalta sängyn vieressä pahoinvoinnin taltuttamiseksi – tämä auttaa nousemaan ylös.
Sallitut ja kielletyt asiat
Opi tunnistamaan ne ruoat, jotka aiheuttavat eniten huonovointisuutta, poista ne ostoslistalta ja vältä niitä ulkona syödessäsi. Pyri tunnistamaan myös siedetyt ruoat, ne jotka eivät aiheuta inhoa tai turvotusta, ja ota ne osaksi ruokavaliotasi.
Ruokien tulee olla luonnollisia ja prosessoimattomia. Huonoimpia vaihtoehtoja ovat luonnollisestikin raskaat, suolaiset ruoat, joissa on paljon kastiketta ja tyydyttyneitä rasvoja, sekä friteeratut ja uppopaistetut ruoat.
Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Mitä ruokia tulee välttää raskausaikana?
Hedelmät ja vihannekset
Ruokavaliossa tulee olla paljon hedelmiä ja vihanneksia. Niistä saa eniten ravintoaineita, ne aiheuttavat vähiten huonovointisuutta ja niistä saa tarvittavan määrän nestettä kehon tarpeisiin.
Vihanneksia ja palkokasveja on valtava valikoima – niitä ei siis voi millään tekosyyllä jättää pois ruokavaliosta. Hedelmät ovat paras vaihtoehto välipalaksi, sillä niitä voi helposti kuljettaa mukana. Ne antavat energiaa ja sisältävät myös runsaasti kuitua, joka auttaa parantamaan ruoansulatusta.
Suunnittele ateriat etukäteen
Kannattaa miettiä etukäteen viikon ruokalista tai ainakin yhden päivän ateriat edellisenä iltana. Kun nouset aamulla ylös, tiedät mitä tulet syömään aamiaiseksi, välipaloiksi ja koko loppupäivän ajan.
Valmista kunnon aamiainen, syö vähemmän lounaalla ja nauti illallinen illan viileämpinä tunteina kesällä. Kanna mukanasi aina jotain kevyttä purtavaa, jotta et olisi kokonaan syömättä tai ostaisi roskaruokaa. Pyri syömään aina kolmen tunnin välein, vaikka ruoka ei niin maistuisikaan.
Valmista sellaisia ruokalajeja, jotka säilyvät jääkaapissa. Vältä liian monimutkaisia reseptejä, sillä niiden haju voi helposti alkaa tökkiä. Vaihtele aterioita monipuolisesti ja etsi erilaisia tapoja valmistaa ruokaa, jotta et kyllästyisi syömään niitä.
Ruokahaluttomuus raskausaikana: juo riittävästi
Lääkärisi käskee sinun varmasti juoda riittävästi raskausaikana, jotta munuaisesi toimisivat hyvin ja välttäisit nesteturvotuksen. Tämäkin on hyvä apu raskausajan ruokahaluttomuuteen.
Valitse aina vettä, yrttiteetä ja vähäsokerisia mehuja. Jos kärsit liiallisesta kuumuudesta raskausaikana, pyri ottamaan seuraavat vaihtoehdot osaksi aterioitasi ja välipalojasi: gazpacho tai smoothiet, joissa on runsaasti vihanneksia.
Vältä istumiseen painottuvaa elämäntyyliä
Kävely, joogaaminen tai jonkinlainen muu matalatehoinen liikunta auttaa ruoansulatuselimistöä toimimaan paremmin. Myös hyvä ryhti istuessa ja syödessä on avuksi ruoansulatusprosessissa. Liikunta tehostaa yleensäkin ruokahalua, jonka puuttuminen voi olla ongelma raskaana ollessa.
Liikuntaa ei tule harrastaa tietenkään ylen määrin. Anna arvoa lepohetkille tai -päiville ja noudata niitä. Makuulla ollessa kannattaa mieluummin olla puoli-istuvassa asennossa, ei täysin vaakatasossa, refluksin ja mahalaukun polttelun välttämiseksi.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Liikunta raskauden aikana: huomioitavaa
Vielä viimeinen suositus
On tärkeää muistaa, että raskauden aikana elimistö käy läpi luonnollisia muutoksia, jotta raskaus etenisi oikein ja vauva kehittyisi kunnolla. Pahoinvointi, joka estää ruoasta nauttimisen ensimmäisen kolmanneksen aikana, menee nopeasti ohi. Ensimmäisen kolmanneksen jälkeen sinulla saattaakin olla “tuore” ruokahalu, jota tulee säädellä hyvillä ruokailutottumuksilla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alemany-Garcia, Cristina, and A. Molinero. “Factores que influyen sobre el apetito: revisión bajo un prisma evolutivo.” Rev Divulg e Investig en Ciencias Nat. 2 (2014): 1-8.
- Guerrero, Maria de las Mercedes Izquierdo. Estudio de hábitos alimentarios y conocimientos nutricionales en embarazadas de distintas áreas de salud de la Comunidad de Madrid. Diss. Universidad Complutense de Madrid, 2016.
- Manakova, E. “Supresores del apetito en el embarazo.” Neuro Endocrinol Lett 33 (2012): 179-82.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.