Ruoansulatusentsyymit: mikä niiden tehtävä on?
Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Florencia Villafañe
Ruoansulatusentsyymit ovat molekyylejä, jotka pilkkovat ruoan pienempiin osiin, jotta keho pystyy imemään itseensä tarvitsemansa ravinteet. Ne kiihdyttävät kemiallisia reaktioita tiettyjä toimintoja tekemällä. Ilman niitä keho ei pysty suoriutumaan ruoansulatusprosessista.
On tärkeää tietää, että entsyymeitä on ruoansulatuskanavan eri osissa aina syljestä vatsaan, haiman nesteeseen sekä suoliston eritteisiin. Niiden sijainti liittyy myös niiden suorittamaan tehtävään ja olosuhteisiin, joita ne tarvitsevat aktivoituakseen.
Tutkitaan nyt aihetta hieman tarkemmin.
Mitä ruoansulatusentsyymit ovat?
Ruoansulatusentsyymit ovat molekyylejä, yleisesti ottaen proteiineja, joita keho muodostaa. Ne suorittavat tehtävänsä kehossa monien kemiallisten reaktioiden välityksellä, mutta ne ovat kaikki erityisiä ja kaikilla entsyymeillä on oma ainutlaatuinen yhdiste, jota ne muuttavat.
Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka entsyymityyppejä onkin monia, voi yhden puute johtaa tiettyihin ongelmiin. Yksi hyvä esimerkki on laktaasi, sillä kyseessä on maitosokeria pilkkova entsyymi, jonka puute johtaa laktoosi-intoleranssiin.
Lue myös: Ruoan lisäaineiden aiheuttamat allergiat
Ruoansulatusentsyymien eri tyypit
Kuten mainitsimme aikaisemmin, on ruoansulatusentsyymeitä lukuisia ja jokainen niistä tehoaa tiettyyn ravintoaineeseen tai yhdisteeseen. Niitä ovat muun muassa:
- Syljen ja haiman amylaasi, joka muuttaa tärkkelyksen glukoosiksi.
- Mahalaukun ja haiman lipaasi, joka pilkkoo lipidit rasvahapoiksi ja glyseroliksi.
- Kolesterolaasi ja fosfolipaasi, jotka pilkkovat kolesterolin ja fosfolipidit.
- Proteaasit, joita erittyy suoliston onteloihin passiivisessa muodossa, ja ne ovat vastuussa proteiinien pilkkomisesta.
Mitä entsyymit tekevät?
Keho ei siis pysty pilkkomaan ruoan sisältämiä ravinteita ilman ruoansulatusentsyymejä. Toisin sanoen, ilman niitä keho ei pystyisi imemään ravinteita itseensä. Entsyymien toiminta on melko monimutkainen, ja kerromme niiden tehtävistä lisää alla.
1. Hiilihydraattien pilkkominen
Tämän ravintoaineen sulattaminen alkaa suussa, jossa syljen amylaasi aloittaa toimintansa. Sen teho on yleensä rajoittunutta, koska se riippuu ruoan pureskeluun kuluvasta ajasta.
International Journal Molecular Sciences –lehden julkaisemassa tutkimuksessa ehdotetaan, että mikäli ihminen pureskelee valkoista leipää riittävän kauan, saattaa hän maistaa hieman makean maun tärkkelyksen pilkkoutumisen johdosta.
Haiman amylaasi jatkaa hiilihydraattien pilkkomisprosessia. Haiman tuottama neste vapautuu, kun vatsa tyhjentää sisältönsä ohutsuoleen. Tätä entsyymiä löytyy haiman nesteestä, jossa on myös lipaaseja ja proteaaseja.
Keho voi imeä itseensä yksinkertaisia hiilihydraatteja, glukoosia, fruktoosia ja galaktoosia.
2. Proteiinin pilkkominen
Proteiinin sulatus alkaa vatsassa mahalaukun pepsiinien toimesta, joita vatsa tuottaa. Suurin osa proteiinin sulatuksesta tapahtuu ohutsuolen ensimmäisessä ja toisessa osuudessa, jossa haiman proteaasit toimivat.
Nämä proteaasit kulkeutuvat suolistoon passiivisessa muodossa. Jos ne aktivoituisivat aikaisemmin, se voisi aiheuttaa vakavia komplikaatioita.
3. Rasvan pilkkominen
Lipidien sulatus alkaa vatsassa mahalaukun lipaasin avulla ja se kattaa 10 % koko ruoansulatuksesta. Sitten haiman lipaasi jatkaa tätä toimenpidettä, kun rasvat kulkeutuvat suolistoon ja suolisto suorittaa 90 % pilkkomisesta.
Jotta rasvoja pilkkovat entsyymit ja kolesteroli voivat toimia oikealla tavalla, tarvitsevat ne sappea, jota maksa muodostaa ja joka sijaitsee sappirakossa.
Kun rasvat saapuvat suoliston onteloihin ja hermosignaalit havaitsevat ne, vapauttaa sappirakko sappea, jotta se voi toimia yhdessä lipaasien, fosfolipaasien ja kolesterolaasin kanssa.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Paras ruokavalio kolekystektomian eli sappirakon poiston jälkeen
Entsyymien tuotantoon vaikuttavia tekijöitä
Entsyymien toimintaan tai tuotantoon voivat vaikuttaa useat tekijät. Tässä joitakin yleisimpiä tapauksia:
- Huono ruokavalio
- Ruoansulatushäiriöt ja ruoan huono imeytyminen
- Haiman vajaatoiminta
- Kystiset fibroosit
- Ikääntyminen
Yhteenveto
Ruoansulatusentsyymeillä on erittäin tärkeä rooli ruoan sisältämien ravintoaineiden pilkkomisessa. Kun keho toimii oikealla tavalla, toimivat myös entsyymit hiilihydraattien, rasvan ja proteiinin aineenvaihdunnan kannalta optimaalisella tavalla.
Kun metabolinen oireyhtymä tai entsyymien tuottamiseen vaikuttava tilanne syntyy, on todennäköistä, että ruoka ei pilkkoudu tavalla, jolla sen pitäisi. Sen seurauksena ruoka imeytyy huonosti tai ihminen kärsii aliravitsemuksesta.
Ruoansulatusentsyymit ovat molekyylejä, jotka pilkkovat ruoan pienempiin osiin, jotta keho pystyy imemään itseensä tarvitsemansa ravinteet. Ne kiihdyttävät kemiallisia reaktioita tiettyjä toimintoja tekemällä. Ilman niitä keho ei pysty suoriutumaan ruoansulatusprosessista.
On tärkeää tietää, että entsyymeitä on ruoansulatuskanavan eri osissa aina syljestä vatsaan, haiman nesteeseen sekä suoliston eritteisiin. Niiden sijainti liittyy myös niiden suorittamaan tehtävään ja olosuhteisiin, joita ne tarvitsevat aktivoituakseen.
Tutkitaan nyt aihetta hieman tarkemmin.
Mitä ruoansulatusentsyymit ovat?
Ruoansulatusentsyymit ovat molekyylejä, yleisesti ottaen proteiineja, joita keho muodostaa. Ne suorittavat tehtävänsä kehossa monien kemiallisten reaktioiden välityksellä, mutta ne ovat kaikki erityisiä ja kaikilla entsyymeillä on oma ainutlaatuinen yhdiste, jota ne muuttavat.
Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka entsyymityyppejä onkin monia, voi yhden puute johtaa tiettyihin ongelmiin. Yksi hyvä esimerkki on laktaasi, sillä kyseessä on maitosokeria pilkkova entsyymi, jonka puute johtaa laktoosi-intoleranssiin.
Lue myös: Ruoan lisäaineiden aiheuttamat allergiat
Ruoansulatusentsyymien eri tyypit
Kuten mainitsimme aikaisemmin, on ruoansulatusentsyymeitä lukuisia ja jokainen niistä tehoaa tiettyyn ravintoaineeseen tai yhdisteeseen. Niitä ovat muun muassa:
- Syljen ja haiman amylaasi, joka muuttaa tärkkelyksen glukoosiksi.
- Mahalaukun ja haiman lipaasi, joka pilkkoo lipidit rasvahapoiksi ja glyseroliksi.
- Kolesterolaasi ja fosfolipaasi, jotka pilkkovat kolesterolin ja fosfolipidit.
- Proteaasit, joita erittyy suoliston onteloihin passiivisessa muodossa, ja ne ovat vastuussa proteiinien pilkkomisesta.
Mitä entsyymit tekevät?
Keho ei siis pysty pilkkomaan ruoan sisältämiä ravinteita ilman ruoansulatusentsyymejä. Toisin sanoen, ilman niitä keho ei pystyisi imemään ravinteita itseensä. Entsyymien toiminta on melko monimutkainen, ja kerromme niiden tehtävistä lisää alla.
1. Hiilihydraattien pilkkominen
Tämän ravintoaineen sulattaminen alkaa suussa, jossa syljen amylaasi aloittaa toimintansa. Sen teho on yleensä rajoittunutta, koska se riippuu ruoan pureskeluun kuluvasta ajasta.
International Journal Molecular Sciences –lehden julkaisemassa tutkimuksessa ehdotetaan, että mikäli ihminen pureskelee valkoista leipää riittävän kauan, saattaa hän maistaa hieman makean maun tärkkelyksen pilkkoutumisen johdosta.
Haiman amylaasi jatkaa hiilihydraattien pilkkomisprosessia. Haiman tuottama neste vapautuu, kun vatsa tyhjentää sisältönsä ohutsuoleen. Tätä entsyymiä löytyy haiman nesteestä, jossa on myös lipaaseja ja proteaaseja.
Keho voi imeä itseensä yksinkertaisia hiilihydraatteja, glukoosia, fruktoosia ja galaktoosia.
2. Proteiinin pilkkominen
Proteiinin sulatus alkaa vatsassa mahalaukun pepsiinien toimesta, joita vatsa tuottaa. Suurin osa proteiinin sulatuksesta tapahtuu ohutsuolen ensimmäisessä ja toisessa osuudessa, jossa haiman proteaasit toimivat.
Nämä proteaasit kulkeutuvat suolistoon passiivisessa muodossa. Jos ne aktivoituisivat aikaisemmin, se voisi aiheuttaa vakavia komplikaatioita.
3. Rasvan pilkkominen
Lipidien sulatus alkaa vatsassa mahalaukun lipaasin avulla ja se kattaa 10 % koko ruoansulatuksesta. Sitten haiman lipaasi jatkaa tätä toimenpidettä, kun rasvat kulkeutuvat suolistoon ja suolisto suorittaa 90 % pilkkomisesta.
Jotta rasvoja pilkkovat entsyymit ja kolesteroli voivat toimia oikealla tavalla, tarvitsevat ne sappea, jota maksa muodostaa ja joka sijaitsee sappirakossa.
Kun rasvat saapuvat suoliston onteloihin ja hermosignaalit havaitsevat ne, vapauttaa sappirakko sappea, jotta se voi toimia yhdessä lipaasien, fosfolipaasien ja kolesterolaasin kanssa.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Paras ruokavalio kolekystektomian eli sappirakon poiston jälkeen
Entsyymien tuotantoon vaikuttavia tekijöitä
Entsyymien toimintaan tai tuotantoon voivat vaikuttaa useat tekijät. Tässä joitakin yleisimpiä tapauksia:
- Huono ruokavalio
- Ruoansulatushäiriöt ja ruoan huono imeytyminen
- Haiman vajaatoiminta
- Kystiset fibroosit
- Ikääntyminen
Yhteenveto
Ruoansulatusentsyymeillä on erittäin tärkeä rooli ruoan sisältämien ravintoaineiden pilkkomisessa. Kun keho toimii oikealla tavalla, toimivat myös entsyymit hiilihydraattien, rasvan ja proteiinin aineenvaihdunnan kannalta optimaalisella tavalla.
Kun metabolinen oireyhtymä tai entsyymien tuottamiseen vaikuttava tilanne syntyy, on todennäköistä, että ruoka ei pilkkoudu tavalla, jolla sen pitäisi. Sen seurauksena ruoka imeytyy huonosti tai ihminen kärsii aliravitsemuksesta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- García Luna P, López Gallardo G. Evaluación de la absorción y metabolismo intestinal. Nutr Hosp. 2007;22(2):5-13.
- Woolnough J, Bird A, Monro J ,Brennan C. El efecto de una breve exposición a α-amilasa salival durante la masticación en los subsiguientes perfiles de curva de digestión in vitro de almidón.Int J Mol Sci.2010;11(8): 2780–2790.
- Segura Campos M, Chel Guerrero L, Betancur Ancona D.Efecto de la digestión en la biodisponibilidad de péptidos con actividad biológica. Rev Chil Nutr Vol. 2010; 37(3): 386-391.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.