Ruoan sulfiitit – allergiat ja yliherkkyys
Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Anna Vilarrasa
Ruoan sulfiitit (rikkidioksidi) ovat kemikaaliyhdisteitä, joita jo Antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät säilöntäaineina.
Nykyään niitä käytetään elintarviketeollisuudessa ehkäisemään rasvojen ja öljyjen hapettumista prosessoiduissa elintarvikkeissa. Tämä johtuu siitä, että ne pystyvät säilyttämään ruoan alkuperäisen värin (estäen niiden tummumista) ja myös ehkäisemään epätoivottujen homeiden, bakteerien ja hiivojen kasvua.
Sulfiitit tunnistaa elintarvikkeen etiketeistä niiden erityisen terminologian ansiosta. Valmistajien on täsmennettävä, mikä tehtävä näillä kemikaaleilla on elintarvikkeissa, ja sitten listattava ne nimen tai E-koodin mukaan. Sulfiittien E-koodit vaihtelevat välillä E220–E228.
Tämä maininta elintarvikkeen etiketissä on pakollinen, sillä ruoan sulfiitit kuuluvat sellaisten aineiden ryhmään, joiden tiedetään aiheuttavan yliherkkyyttä, kuten osoitetaan Codex alimentariuksessa.
Lue lisää: Mitä tuoteseloste kertoo meille?
Minkälaiset ruoat sisältävät sulfiitteja?
Sulfiittien käyttö sallitaan seuraavissa ruokaryhmissä:
- Kuivatut hedelmät ja leivonnaiset
- Hedelmämehut, olut, viini, siideri ja muut hapatetut tuotteet
- Hyytelöt ja hillot
- Salaatinkastikkeet
- Makkarat ja leikkeleet
- Lihankorvikkeet, kala ja äyriäiset
- Tuoreet, jäähdytetyt ja syväjäädytetyt äyriäiset
Elintarvikkeiden lisäksi sulfiitteja on joissakin lääke- ja kosmetiikkatuotteissa.
Sitä vastoin Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto kielsi sulfiittien käytön tuoreissa hedelmissä ja vihanneksissa, perunoita lukuun ottamatta, vuonna 1986. Niitä ei saa käyttää myöskään tuoreessa lihassa, kalassa ja merenelävissä, sillä tämä lisäaine tuhoaa ruoassa olevan tiamiinin eli B1-vitamiinin.
Ovatko sulfiitit turvallisia?
Sulfiitteja saa siis käyttää elintarviketeollisuudessa. Niitä on joissakin hapatetuissa tuotteissa, kuten viinissä ja oluessa. Niitä on näissä tuotteissa itse asiassa luontaisestikin, joskin hyvin pieninä määrinä.
Kaikki sallitut ruoan lisäaineet ovat periaatteessa turvallisia. Niiden käyttöä säädellään laissa, ja suurin sallittu määrä on reilusti alle sen arvon, joka voisi aiheuttaa terveysongelmia.
Turvallinen päivittäinen sulfiittien saanti on määritetty jo vuonna 1974, ja se on 0,7 mg painokiloa kohden päivässä.
Ruoan sulfiitit voivat kuitenkin aiheuttaa allergisia reaktioita joillakin ihmisillä. Tästä syystä esimerkiksi Euroopan ruokaturvallisuusvirasto (EFSA) ja Food Standards Australia New Zealand (FSANZ) on määrännyt asiantuntijakomiteat tekemään katsauksen sulfiittien käytöstä ruoassa.
Tärkeimmät tulokset viimeisimmistä arvioista
Viimeisimpien arvioiden analysoimisen jälkeen sekä EFSA että FSANZ päätyivät samankaltaisiin johtopäätöksiin koskien sulfiittien käyttöä ruoassa.
Ne pysyvät edelleen siinä kannassa, että sulfiittien saannin ei pitäisi huolettaa kuluttajia. Kumpikin virasto on kuitenkin havainnut, miten helposti suuri osa ihmisistä ylittää suurimman suositellun määrän, joka on 0,7 mg painokiloa kohden. Nämä ovat pääasiassa aikuisia ja lapsia, jotka nauttivat suuria määriä sulfiittipitoisia ruokia.
Tästä syystä nämä virastot painottavat, että “tarvitsemme vielä lisää tutkimuksia arvioidaksemme sulfiittien vaikutuksia elimistössä, sillä jotkut ihmiset saattavat saada haitallisia reaktioita”.
Ne myös esittävät, että etiketeistä tulisi käydä selvästi ilmi, kuinka paljon sulfiitteja lopullisessa tuotteessa on, jotta sulfiiteille yliherkät ihmiset voisivat rajoittaa niiden kulutusta. Tuoteselosteen lukeminen on yksi parhaista tavoista, joilla herkät ihmiset voivat välttää liiallista ja odottamatonta altistusta sulfiiteille.
Ketkä ovat kaikkein herkimpiä ruoan sulfiiteille?
Sulfiittien saantiin liittyviä allergisia reaktioita on raportoitu jo joidenkin vuosikymmenten ajan. Kaikki eivät kuitenkaan saa tällaisia reaktioita, sillä jotkut ihmiset ovat herkempiä sulfiiteille kuin toiset.
Herkkien ihmisten kokemat reaktiot ilmenevät tavallisesti lukuisina allergisina oireina, kuten:
- Dermatiitti
- Nokkosihottuma
- Polttelu
- Vatsakipu ja ripuli
- Kurkun kutina, nenän vuotaminen ja aivastelu
Lue lisää: 12 migreeniä pahentavaa ruokaa
Lisäksi rikkidioksidi voi olla vaarallista suurina määrinä, ärsyttää hengitysteitä ja vaikeuttaa astmapotilaiden tilaa. Heistä 4-8 % saa haittavaikutuksia sulfiiteista.
Näiden reaktioiden mekanismi ei ole selvillä, mutta näyttää siltä, että jotkut yhdisteet johtavat keuhkoputkien supistumiseen. Tämä aiheuttaa esimerkiksi yskää, hengenahdistusta, hengityksen vinkumista ja käheyttä.
Lyhyesti: jatkuva altistuminen sulfiiteille voi olla ongelma joillekin astmaatikoille ja erityisen herkille ihmisille. Sillä aikaa, kun odotamme uutta tietoa suurimmista suositelluista määristä, näiden ihmisten tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota kyseistä ainetta sisältävien tuotteiden kulutukseen.
Ruoan sulfiitit (rikkidioksidi) ovat kemikaaliyhdisteitä, joita jo Antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät säilöntäaineina.
Nykyään niitä käytetään elintarviketeollisuudessa ehkäisemään rasvojen ja öljyjen hapettumista prosessoiduissa elintarvikkeissa. Tämä johtuu siitä, että ne pystyvät säilyttämään ruoan alkuperäisen värin (estäen niiden tummumista) ja myös ehkäisemään epätoivottujen homeiden, bakteerien ja hiivojen kasvua.
Sulfiitit tunnistaa elintarvikkeen etiketeistä niiden erityisen terminologian ansiosta. Valmistajien on täsmennettävä, mikä tehtävä näillä kemikaaleilla on elintarvikkeissa, ja sitten listattava ne nimen tai E-koodin mukaan. Sulfiittien E-koodit vaihtelevat välillä E220–E228.
Tämä maininta elintarvikkeen etiketissä on pakollinen, sillä ruoan sulfiitit kuuluvat sellaisten aineiden ryhmään, joiden tiedetään aiheuttavan yliherkkyyttä, kuten osoitetaan Codex alimentariuksessa.
Lue lisää: Mitä tuoteseloste kertoo meille?
Minkälaiset ruoat sisältävät sulfiitteja?
Sulfiittien käyttö sallitaan seuraavissa ruokaryhmissä:
- Kuivatut hedelmät ja leivonnaiset
- Hedelmämehut, olut, viini, siideri ja muut hapatetut tuotteet
- Hyytelöt ja hillot
- Salaatinkastikkeet
- Makkarat ja leikkeleet
- Lihankorvikkeet, kala ja äyriäiset
- Tuoreet, jäähdytetyt ja syväjäädytetyt äyriäiset
Elintarvikkeiden lisäksi sulfiitteja on joissakin lääke- ja kosmetiikkatuotteissa.
Sitä vastoin Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto kielsi sulfiittien käytön tuoreissa hedelmissä ja vihanneksissa, perunoita lukuun ottamatta, vuonna 1986. Niitä ei saa käyttää myöskään tuoreessa lihassa, kalassa ja merenelävissä, sillä tämä lisäaine tuhoaa ruoassa olevan tiamiinin eli B1-vitamiinin.
Ovatko sulfiitit turvallisia?
Sulfiitteja saa siis käyttää elintarviketeollisuudessa. Niitä on joissakin hapatetuissa tuotteissa, kuten viinissä ja oluessa. Niitä on näissä tuotteissa itse asiassa luontaisestikin, joskin hyvin pieninä määrinä.
Kaikki sallitut ruoan lisäaineet ovat periaatteessa turvallisia. Niiden käyttöä säädellään laissa, ja suurin sallittu määrä on reilusti alle sen arvon, joka voisi aiheuttaa terveysongelmia.
Turvallinen päivittäinen sulfiittien saanti on määritetty jo vuonna 1974, ja se on 0,7 mg painokiloa kohden päivässä.
Ruoan sulfiitit voivat kuitenkin aiheuttaa allergisia reaktioita joillakin ihmisillä. Tästä syystä esimerkiksi Euroopan ruokaturvallisuusvirasto (EFSA) ja Food Standards Australia New Zealand (FSANZ) on määrännyt asiantuntijakomiteat tekemään katsauksen sulfiittien käytöstä ruoassa.
Tärkeimmät tulokset viimeisimmistä arvioista
Viimeisimpien arvioiden analysoimisen jälkeen sekä EFSA että FSANZ päätyivät samankaltaisiin johtopäätöksiin koskien sulfiittien käyttöä ruoassa.
Ne pysyvät edelleen siinä kannassa, että sulfiittien saannin ei pitäisi huolettaa kuluttajia. Kumpikin virasto on kuitenkin havainnut, miten helposti suuri osa ihmisistä ylittää suurimman suositellun määrän, joka on 0,7 mg painokiloa kohden. Nämä ovat pääasiassa aikuisia ja lapsia, jotka nauttivat suuria määriä sulfiittipitoisia ruokia.
Tästä syystä nämä virastot painottavat, että “tarvitsemme vielä lisää tutkimuksia arvioidaksemme sulfiittien vaikutuksia elimistössä, sillä jotkut ihmiset saattavat saada haitallisia reaktioita”.
Ne myös esittävät, että etiketeistä tulisi käydä selvästi ilmi, kuinka paljon sulfiitteja lopullisessa tuotteessa on, jotta sulfiiteille yliherkät ihmiset voisivat rajoittaa niiden kulutusta. Tuoteselosteen lukeminen on yksi parhaista tavoista, joilla herkät ihmiset voivat välttää liiallista ja odottamatonta altistusta sulfiiteille.
Ketkä ovat kaikkein herkimpiä ruoan sulfiiteille?
Sulfiittien saantiin liittyviä allergisia reaktioita on raportoitu jo joidenkin vuosikymmenten ajan. Kaikki eivät kuitenkaan saa tällaisia reaktioita, sillä jotkut ihmiset ovat herkempiä sulfiiteille kuin toiset.
Herkkien ihmisten kokemat reaktiot ilmenevät tavallisesti lukuisina allergisina oireina, kuten:
- Dermatiitti
- Nokkosihottuma
- Polttelu
- Vatsakipu ja ripuli
- Kurkun kutina, nenän vuotaminen ja aivastelu
Lue lisää: 12 migreeniä pahentavaa ruokaa
Lisäksi rikkidioksidi voi olla vaarallista suurina määrinä, ärsyttää hengitysteitä ja vaikeuttaa astmapotilaiden tilaa. Heistä 4-8 % saa haittavaikutuksia sulfiiteista.
Näiden reaktioiden mekanismi ei ole selvillä, mutta näyttää siltä, että jotkut yhdisteet johtavat keuhkoputkien supistumiseen. Tämä aiheuttaa esimerkiksi yskää, hengenahdistusta, hengityksen vinkumista ja käheyttä.
Lyhyesti: jatkuva altistuminen sulfiiteille voi olla ongelma joillekin astmaatikoille ja erityisen herkille ihmisille. Sillä aikaa, kun odotamme uutta tietoa suurimmista suositelluista määristä, näiden ihmisten tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota kyseistä ainetta sisältävien tuotteiden kulutukseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Food Standards Australia and New Zeland. Risk and Technical Assessment Report. Benzoates and sulphates permission on food.
- Franco R et al. Antioxidant versus food antioxidant additives and food preservatives. Antioxidants. 2019. 8(11):542.
- Gobierno de Canadá. Sulphites. Priority Allergens 2016. ISBN: 978‐0‐660‐05127‐7
- Panel on Food Additives and Nutrient Sources Added to Food. Scientific Opinion on the re-evaluation of sulfur dioxide (E 220), sodium sulfite (E 221), sodium bisulfite (E 222), sodium metabisulfite (E 223), potassium metabisulfite (E 224), calcium sulfite (E 226), calcium bisulfite (E 227) and potassium bisulfite (E 228) as food additives. EFSA Journal. Abril 2016.
- Vally, H y La Misso N. Adverse reactions to the sulfite additives. Gastroenterology and Hepatology from bed to bench. Invierno 2012. 5(1): 16-23.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.