Rintasyöpä: eri tyypit, oireet ja hoito
Rintasyöpä on krooninen sairaus, joka ilmenee silloin kun rintakudoksen solut alkavat muuttua ja kasvaa hallitsemattomasti. Nämä solut muodostavat solurykelmän, joka tunnetaan kasvaimena. Kasvain voi olla hyvän- tai pahanlaatuinen riippuen kehittymistavastaan. Jos solut jatkavat edelleen kasvuaan ja levittäytyvät muihin kehonosiin, kyseessä on pahanlaatuinen eli syöpäkasvain. Tässä artikkelissa esittelemme eri rintasyöpätyypit, rintasyövän oireet, ja mitä hoitomuotoja rintasyöpään käytetään.
Rintasyöpätyypit
Rintasyöpä voi kehittyä invasiivisessa tai non-invasiivisessa muodossa. Jos syöpä on invasiivinen, se leviää lähikudoksiin, kun taas non-invasiivinen syöpämuoto kehittyy ainoastaan maitotiehyisiin ja -rauhasiin.
Kasvaimen sijainnista riippuen on mahdollista erottaa seuraavat eri rintasyöpätyypit:
Duktaalinen karsinooma
Duktaalinen karsinooma on yleisin rintasyöpätyyppi. Se alkaa soluista, jotka peittävät maitotiehyiden sisäosia. Jos se kehittyy vain tiehyeeseen, se on duktaalinen karsinooma in situ (DCIS). Jos syöpä sen sijaan leviää tiehyeen ulkopuolelle, sitä kutsutaan invasiiviseksi duktaaliseksi karsinoomaksi.
Lobulaarinen karsinooma
Lobulaarinen karsinooma on syöpätyyppi, joka kehittyy rintarauhasiin.
Muut rintasyöpätyypit
Joissakin tapauksissa, vaikkakin nämä ovat harvinaisempia kuin duktaalinen ja lobulaarinen karsinooma, rintasyöpä voi myös olla: medullaarinen, musinoottinen, tubulaarinen, metaplastinen tai papillaarinen.
Rintasyövän aiheuttajat
Sukurasitteen lisäksi on tärkeää korostaa, että rintasyövän riski kasvaa 50 ikävuoden jälkeen. Tämä pätee erityisesti, jos suvun naisilla on esiintynyt munasarjasyöpää tai myöhään alkaneita vaihdevuosia.
Muita riskitekijöitä ovat:
- Liikalihavuus
- Alkoholismi
- Altistuminen ionisoivalle säteilylle
- Hormonikorvaushoito
- Kuukautisten varhainen alkamisikä
Rintasyövän oireet
Useimmissa tapauksissa rintasyövässä ei ole selkeitä oireita sen alkuvaiheessa. Tästä syystä onkin erittäin tärkeää tarkistaa rinnat säännöllisesti kotona itse sekä lääkärin luona. Syövän kehittyessä pidemmälle, rintasyövän oireet voivat olla mm.:
- Kovat, kivuttomat ja epätarkkarajaiset patit kainalon alueella.
- Muutokset rinnan tai nännin muodossa tai pinnassa.
- Tunnusteltavissa olevan ja yleensä kivuttoman patin tai kyhmyn muodostuminen.
- Pahanhajuisen nesteen valuminen nännistä. Se voi olla veristä, keltaista tai vihertävää.
Miesten rintasyövässä syöpä voi aiheuttaa kipua ja herkkyyttä rinnoissa kyhmyjen muodostumisen lisäksi.
Pitkälle edenneen rintasyövän oireet ovat:
- ihon haavaumat
- luukipu
- rintojen kipu
- heikkous ja väsymys
- merkittävä painonlasku
- imusolmukkeiden tulehtuminen kainaloiden alueella
Diagnoosi
Rintasyövän diagnoosi alkaa fyysisellä tutkimuksella. Siinä tutkitaan molemmat rinnat, kainalot, kaula ja rintakehä.
Naisten tulisi tarkastaa rintansa kotona joka kuukausi havaitakseen mahdolliset poikkeavuudet.
Jos on mitään syytä epäillä syöpää tai jos potilaalla on merkittäviä riskitekijöitä, lääkäri voi suorittaa joukon testejä, jotka auttavat vahvistamaan syövän.
Näiden joukossa ovat:
- Mammografia: Epäilyttävien alueiden havaitsemiseen rinnoissa röntgenin avulla.
- Magneettikuvaus: Hyödyntää sähkömagneettista kenttää saadakseen kuvia, joista voidaan tunnistaa tarkasti kasvaimia tai tutkia epänormaaleja muutoksia mammografiakuvassa.
- Rintojen ultraääni: Tehdään mammografiakuvien lisäksi. Auttaa määrittämään, ovatko kasvaimet kiinteitä vai nestemäisiä.
- Rinnan biopsia: Käytetään esimerkiksi neulaa, kuvaohjattua biopsiaa, stereotaktista tai kirurgista biopsiaa.
- Tietokonetomografia: Määrittää, onko syöpä levinnyt rintakudoksen ulkopuolelle.
- Vartijaimusolmukkeen biopsia: Tarkoituksena on tunnistaa, ovatko syöpäsolut levinneet imusolmukkeisiin.
Hoito
Rintasyövän hoidossa otetaan huomioon monia eri tekijöitä, kuten syöpätyyppi, syövän vaihe, sen herkkyys tietyille hormoneille ja se, tuottaako syöpä liikaa HER2/neu -valkuaisainetta.
Tärkeimpiä hoitomuotoja ovat:
- Kemoterapia: Menetelmä, jossa hyödynnetään lääkkeitä syöpäsolujen tuhoamiseksi.
- Sädehoito: Menetelmä, jonka tarkoituksena on tuhota syöpäkudos.
- Leikkaus syöpäkudoksen poistamiseksi: Rinnan kyhmyn poistaminen tunnetaan nimellä lumpektomia. Mastektomia puolestaan tarkoittaa koko rinnan ja mahdollisesti myös ympäröivien alueiden poistamista.
- Kohdennettu hoito: Hormonihoito on esimerkki tällaisesta hoidosta. Sitä käytetään estämään tiettyjä hormoneja, jotka stimuloivat pahanlaatuisten solujen kasvua. Siinä hyödynnetään lääkitystä syöpäsoluissa olevia geenimuutoksia vastaan.
Saatuaan itselleen parhaiten sopivaa hoitoa jotkut naiset jatkavat lääkkeiden syömistä vielä jonkin aikaa. Joka tapauksessa potilaiden tulisi noudattaa lääkärin antamia ohjeita koskien jälkitarkastuksia syövän uusiutumisen tai uuden tyyppisen rintasyövän kasvun varalta.
Lähteet:
“Cáncer de mama” (2009) MedlinePlus Enciclopedia médica en español.
“Información general sobre el cáncer del seno (mama)” (2010) Instituto Nacional del Cáncer.
Artikkelikuva lähteestä © wikiHow.com
Rintasyöpä on krooninen sairaus, joka ilmenee silloin kun rintakudoksen solut alkavat muuttua ja kasvaa hallitsemattomasti. Nämä solut muodostavat solurykelmän, joka tunnetaan kasvaimena. Kasvain voi olla hyvän- tai pahanlaatuinen riippuen kehittymistavastaan. Jos solut jatkavat edelleen kasvuaan ja levittäytyvät muihin kehonosiin, kyseessä on pahanlaatuinen eli syöpäkasvain. Tässä artikkelissa esittelemme eri rintasyöpätyypit, rintasyövän oireet, ja mitä hoitomuotoja rintasyöpään käytetään.
Rintasyöpätyypit
Rintasyöpä voi kehittyä invasiivisessa tai non-invasiivisessa muodossa. Jos syöpä on invasiivinen, se leviää lähikudoksiin, kun taas non-invasiivinen syöpämuoto kehittyy ainoastaan maitotiehyisiin ja -rauhasiin.
Kasvaimen sijainnista riippuen on mahdollista erottaa seuraavat eri rintasyöpätyypit:
Duktaalinen karsinooma
Duktaalinen karsinooma on yleisin rintasyöpätyyppi. Se alkaa soluista, jotka peittävät maitotiehyiden sisäosia. Jos se kehittyy vain tiehyeeseen, se on duktaalinen karsinooma in situ (DCIS). Jos syöpä sen sijaan leviää tiehyeen ulkopuolelle, sitä kutsutaan invasiiviseksi duktaaliseksi karsinoomaksi.
Lobulaarinen karsinooma
Lobulaarinen karsinooma on syöpätyyppi, joka kehittyy rintarauhasiin.
Muut rintasyöpätyypit
Joissakin tapauksissa, vaikkakin nämä ovat harvinaisempia kuin duktaalinen ja lobulaarinen karsinooma, rintasyöpä voi myös olla: medullaarinen, musinoottinen, tubulaarinen, metaplastinen tai papillaarinen.
Rintasyövän aiheuttajat
Sukurasitteen lisäksi on tärkeää korostaa, että rintasyövän riski kasvaa 50 ikävuoden jälkeen. Tämä pätee erityisesti, jos suvun naisilla on esiintynyt munasarjasyöpää tai myöhään alkaneita vaihdevuosia.
Muita riskitekijöitä ovat:
- Liikalihavuus
- Alkoholismi
- Altistuminen ionisoivalle säteilylle
- Hormonikorvaushoito
- Kuukautisten varhainen alkamisikä
Rintasyövän oireet
Useimmissa tapauksissa rintasyövässä ei ole selkeitä oireita sen alkuvaiheessa. Tästä syystä onkin erittäin tärkeää tarkistaa rinnat säännöllisesti kotona itse sekä lääkärin luona. Syövän kehittyessä pidemmälle, rintasyövän oireet voivat olla mm.:
- Kovat, kivuttomat ja epätarkkarajaiset patit kainalon alueella.
- Muutokset rinnan tai nännin muodossa tai pinnassa.
- Tunnusteltavissa olevan ja yleensä kivuttoman patin tai kyhmyn muodostuminen.
- Pahanhajuisen nesteen valuminen nännistä. Se voi olla veristä, keltaista tai vihertävää.
Miesten rintasyövässä syöpä voi aiheuttaa kipua ja herkkyyttä rinnoissa kyhmyjen muodostumisen lisäksi.
Pitkälle edenneen rintasyövän oireet ovat:
- ihon haavaumat
- luukipu
- rintojen kipu
- heikkous ja väsymys
- merkittävä painonlasku
- imusolmukkeiden tulehtuminen kainaloiden alueella
Diagnoosi
Rintasyövän diagnoosi alkaa fyysisellä tutkimuksella. Siinä tutkitaan molemmat rinnat, kainalot, kaula ja rintakehä.
Naisten tulisi tarkastaa rintansa kotona joka kuukausi havaitakseen mahdolliset poikkeavuudet.
Jos on mitään syytä epäillä syöpää tai jos potilaalla on merkittäviä riskitekijöitä, lääkäri voi suorittaa joukon testejä, jotka auttavat vahvistamaan syövän.
Näiden joukossa ovat:
- Mammografia: Epäilyttävien alueiden havaitsemiseen rinnoissa röntgenin avulla.
- Magneettikuvaus: Hyödyntää sähkömagneettista kenttää saadakseen kuvia, joista voidaan tunnistaa tarkasti kasvaimia tai tutkia epänormaaleja muutoksia mammografiakuvassa.
- Rintojen ultraääni: Tehdään mammografiakuvien lisäksi. Auttaa määrittämään, ovatko kasvaimet kiinteitä vai nestemäisiä.
- Rinnan biopsia: Käytetään esimerkiksi neulaa, kuvaohjattua biopsiaa, stereotaktista tai kirurgista biopsiaa.
- Tietokonetomografia: Määrittää, onko syöpä levinnyt rintakudoksen ulkopuolelle.
- Vartijaimusolmukkeen biopsia: Tarkoituksena on tunnistaa, ovatko syöpäsolut levinneet imusolmukkeisiin.
Hoito
Rintasyövän hoidossa otetaan huomioon monia eri tekijöitä, kuten syöpätyyppi, syövän vaihe, sen herkkyys tietyille hormoneille ja se, tuottaako syöpä liikaa HER2/neu -valkuaisainetta.
Tärkeimpiä hoitomuotoja ovat:
- Kemoterapia: Menetelmä, jossa hyödynnetään lääkkeitä syöpäsolujen tuhoamiseksi.
- Sädehoito: Menetelmä, jonka tarkoituksena on tuhota syöpäkudos.
- Leikkaus syöpäkudoksen poistamiseksi: Rinnan kyhmyn poistaminen tunnetaan nimellä lumpektomia. Mastektomia puolestaan tarkoittaa koko rinnan ja mahdollisesti myös ympäröivien alueiden poistamista.
- Kohdennettu hoito: Hormonihoito on esimerkki tällaisesta hoidosta. Sitä käytetään estämään tiettyjä hormoneja, jotka stimuloivat pahanlaatuisten solujen kasvua. Siinä hyödynnetään lääkitystä syöpäsoluissa olevia geenimuutoksia vastaan.
Saatuaan itselleen parhaiten sopivaa hoitoa jotkut naiset jatkavat lääkkeiden syömistä vielä jonkin aikaa. Joka tapauksessa potilaiden tulisi noudattaa lääkärin antamia ohjeita koskien jälkitarkastuksia syövän uusiutumisen tai uuden tyyppisen rintasyövän kasvun varalta.
Lähteet:
“Cáncer de mama” (2009) MedlinePlus Enciclopedia médica en español.
“Información general sobre el cáncer del seno (mama)” (2010) Instituto Nacional del Cáncer.
Artikkelikuva lähteestä © wikiHow.com
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- American Cancer Society. (19 de noviembre del 2021). ¿Qué es el cáncer de seno. American Cancer Society. Consultado el 9 de junio del 2024. https://www.cancer.org/es/cancer/tipos/cancer-de-seno/acerca/que-es-el-cancer-de-seno.html
- Asociación Española contra el Cáncer (s.f.). ¿Qué es el cáncer de mama? Asociación Española contra el Cáncer. Consultado el 9 de junio del 2024 https://www.contraelcancer.es/es/todo-sobre-cancer/tipos-cancer/cancer-mama/que-es-cancer-mama
- Breast Cancer Organization (18 de abril del 2024). Factores de riesgo del cáncer de mama (seno) Breastcancer.org. https://www.breastcancer.org/es/riesgo/factores-riesgo
- Giuliano, A. E., Connolly, J. L., Edge, S. B., Mittendorf, E. A., Rugo, H. S., Solin, L. J., … & Hortobagyi, G. N. (2017). Breast cancer—major changes in the American Joint Committee on Cancer eighth edition cancer staging manual. CA: a cancer journal for clinicians, 67(4), 290-303. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/B9780128006856000102?via%3Dihub
- Instituto Nacional del Cáncer (s.f.). Oncogén. Cáncer Gov. https://www.cancer.gov/espanol/publicaciones/diccionarios/diccionario-cancer/def/oncogen
- Siegel, R., Naishadham, D., & Jemal, A. (2013). Cancer statistics, 2013. CA: a cancer journal for clinicians, 63(1). https://acsjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.3322/caac.21166
- Sociedad Española de Oncología (24 de enero del 2023). Cáncer de mama. SEOM. Consultado el 9 de junio del 2024. https://seom.org/info-sobre-el-cancer/cancer-de-mama
- Tsuji, W., & Plock, J. A. (2017). Breast cancer metastasis. In Introduction to Cancer Metastasis (pp. 13-31). Academic Press. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/B9780128040034000025?via%3Dihub
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.