Rakastuminen on aivojen aikaansaama ilmiö

Vaikka usein sanotaankin, että sydän on pääosassa ihmisen “toisen puoliskon” löytämisessä, aivot ovat itse asiassa se elin, joka on vastuussa siitä että rakastuminen aiheuttaa niitä kuuluisia perhosia vatsassasi. Ne vastaavat myös muista tuntemuksista, jotka liittyvät rakkauteen.

Tällä kertaa haluamme siis katsoa rakkauden ja aivojen välistä suhdetta sekä kertoa siitä, kuinka rakastuminen vaikuttaa mieleesi. Kiinnostaako? Jatka lukemista!

Rakastuminen ja ihmisen aivot

Mielesi tuottaa erilaisia kemiallisia aineita (neurovälittäjäaineita ja hormoneja), mikä pitää sinut tässä kestävässä “ihastumisen” tilassa.

On tietysti niin, että on paljon runollisempaa puhua sydämestä ja perhosista, mutta tiede selittää, että rakkaus on asia jota voidaan katsoa tältäkin kannalta. Aikaisemmin rakkaus oli tietysti vain runoilijoiden, muusikkojen ja kirjailijoiden aluetta.

Tiede on selvittänyt monia kiintoisia asioita rakkautta ja ihmisen aivoja koskien, kuten seuraavat:

• Muutoksia tapahtuu ihmisen hermostossa. Tämä ei ole taikaa, vaain biologiaa.
• Kun rakastut, et voi puhua normaalisti, hikoilet, sydämesi hakkaa, ja punastut.
• Kaiken tämän aiheuttavat kemialliset muutokset sisälläsi.

Tässä ei kuitenkaan ole kaikki, sillä rakastumisen ensivaiheissa erität feromoneja ja muita hajumerkkejä, jotka toinen ihminen tulee huomaamaan. Kun tämä tapahtuu, seuraavaksi lisääntyvät adrenaliinin ja noradrenaliinin tuottaminen.

Molemmat näistä edistävät sitä, että tunnet vetoa toiseen ja myös tunnet olosi hiukan hölmöksi.

• Ensimmäinen näistä kohottaa verenpainettasi sekä nopeuttaa pulssiasi.
• Toinen sen sijaan vastaa seksuaalisesta vetovoimasta ja hyvänolon kokemisesta aina silloin, kun olet rakastamasi ihmisen lähellä.

Tässä vaiheessa eräs muukin hormoni astuu kuvaan, nimittäin testosteroni. Vaikka se onkin yleensä miehiin liittyvä hormoni, naisetkin kokevat sen läsnäolon, vaikkakin pienemmissä määrin.

Kyseessä on erään tyyppinen sukupuolivietin kiihottaja, jota erittyy, kun tunnet seksuaalista vetoa toiseen.

Todellinen rakkaus, hormonit ja aivot

Niiden ensimmäisten euforisten hetkien ja intohimon jälkeen tulee kuvaan se “todellinen” rakkaus. Tämän myötä aivoissasi erittyy enemmän hormoneja.

Yksi näistä on PEA-hormoni. Tämä luonnollinen amfetamiini on stimuloiva tekijä, ja samalla se saa aikaan innostumisen, joten et halua miettiä mitään muuta kuin rakastamaasi ihmistä. Haluat pitää hänestä huolta, haluat hemmotella häntä, ja haluat olla hänen kanssaan kaiken aikaa.

Tämä hormoni voi muuttaa käsitystäsi sekä saada sinut uskomaan, että kumppanisi on täydellinen eikä hänellä ole ollenkaan vikoja.

Rakastuminen aiheuttaa riippuvuutta

Se vastaa myös siitä, että muita välittäjäaineita erittyy aivoissasi, kuten esimerkiksi dopamiinia, joka vastaa mielihyvästä ja vahvistuksesta. Siksi sanotaankin niin usein, että rakkaus on kuin huume, ja olemme todella joskus riippuvaisia rakastuneena olemiseen.

Jos jostakin syystä suhteesi loppuu tässä vaiheessa, käyt lävitse vieroitusoireita, jotka ovat samanlaisia kuin niillä, jotka käyttävät jonkin tyyppistä huumetta (tupakkaa tai alkoholia).

Toinen aine, joka myös ilmaantuu tässä, on nimeltään oksitosiini. Se saa sinut hellemmäksi, halailevaksi sekä halukkaaksi ilmaisemaan tunteitasi pusujen ja kosketuksen kautta. Hyvällä syyllä tätä kutsutaan rakkaushormoniksi, ja se liittyy lisääntymiseen, synnyttämiseen ja imettämiseen.

Sitä syntyy ihmisen hypotalamuksessa, ja sitä varastoituu aivolisäkkeeseen (joka erittää sitä silloin, kun on tarpeen). Kun se toimii välittäjäaineena, se stimuloi sekä lisää seksuaalista kiihottuneisuutta.

Kun oksitosiinia varastoituu suurissa määrissä, tulet tuntemaan suurempaa halua olla rakastamasi ihmisen kanssa. Se saa aikaan miellyttävän reaktion aivoissa sekä toimii “palkintona”, ja se on tekijä, jonka ansioista voit jopa nähdä kumppanisi viehättävämpänä.

Kuinka kauan rakastuminen kestää?

Nyt tiedät, että eräät klassiset romanttiset käsitteet eivät olekaan aivan sitä, mitä luulit. Seuraavaksi joudumme aiheuttamaan lisää pettymyksiä runollisille lukijoillemme, sillä tosiasia on, että rakkaus ei kestä loputtomiin.

Ikävä kyllä aivot eivät voi erittää “rakkauden” hormoneja kaiken aikaa. Itse asiassa ihminen ei kestäisi tällaista! Ne kemialliset reaktiot, jotka liittyvät rakastumiseen, voivat jatkaa ilmaantumistaan viiden vuoden ajan suhteessa oltaessa.

Tämän ajan kuluttua kuitenkin keho ja mieli tottuvat “huumeeseen”, ja sitten samaa vaikutusta ei enää tapahdu kuin aiemmin (aivan kuten koskee joitakin lääkkeitä).

Vuosien kuluessa olet opetellut tuntemaan kumppanisi paremmin sekä siirtänyt hänet alas “korokkeelta”, jolla hän sinun näkökulmastasi aiemmin oli. Olet käynyt lävitse erilaisia positiivisia ja negatiivisia kokemuksia toisen kanssa. Sinun täytyy tehdä enemmän töitä suhteesi vuoksi, sillä aivosi eivät enää tee tätä puolestasi.

Ikävä kyllä monotonia ja tylsyys ilmaantuvat kuvaa silloin, kun sinulla on vähemmän oksitosiinia ja fenyylietyyliamiinia kehossasi.

On kuitenkin vielä yksi hormoni, joka tulee tässä vaiheessa mukaan, nimittäin vasopressiini, joka liittyy yksiavioisuuteen ja siteen luomiseen toiseen ihmiseen.

Alun intohimo saattaa olla kadonnut, mutta nyt näet totuuden toisesta – sen, mikä on kaunista ja kestävää. Tämä ei kenties ole sitä kaikkein intohimoisinta aikaa suhteessasi, mutta se on kuitenkin kaikkein kauneinta, sillä koet tällöin kunnioitusta, luottamusta ja harmoniaa kumppanisi kanssa.

Tästä eteenpäin aivosi eivät tuota enää hormoneja entiseen malliin, mutta ne kuitenkin mahdollistavat sen, että ymmärrätte toisianne sekä keksitte parhaat ratkaisut suhteessanne kyseisenä aikana ja siitä eteenpäin.

Nyt siis tiedät, miksi rakastuminen aiheuttaa kaikkia erilaisia vahvoja tunnereaktioita kehossasi!