Poissaolevien vanhempien tunnusmerkkejä
Poissaolevat vanhemmat eivät pysty muodostamaan tunnepohjaista suhdetta lapsen kanssa. Syitä tähän on monia ja niiden arvioiminen on hyvin vaikeaselkoista. Tässä artikkelissa esittelemme poissaolevien vanhempien tunnusmerkkejä.
Poissaolevien vanhempien tunnusmerkkejä
Poissaoleva vanhempi on äiti tai isä, joka ei pysty tai ei halua olla tekemisissä lapsensa kanssa. Vanhemman poissaolo jättää lapseen syviä haavoja ja tunnepohjaisen puutteen. Hyvin monessa tapauksessa poissaoleva vanhempi on isä, mutta poissaolevia äitejäkin on, ja aina vain enenevissä määrin.
Poissaolevan vanhemman voi tunnistaa yhdestä tai useammasta piirteestä tai tavasta käyttäytyä, joista kerromme pian lisää. Mikäli huomaat itsessäsi yhden tai useamman piirteen, on aika tehdä muutos – lapsesi vuoksi.
Hanki apua parantaaksesi ja vahvistaaksesti suhdettasi lapseesi ennen kuin on liian myöhäistä.
1. Tuomitseva vanhempi
Vanhemman tunnepohjainen kypsymättömyys ja toimimaton suhde lapseen näkyy kun hän antaa määräyksiä ja käskyjä oman tahtonsa pohjalta kuuntelematta perheen näkökulmaa.
Perhe ei kiinnosta vanhempaa, häntä ei kiinnosta, mitä lapsi ajattelee eikä hän tunne lastaan, mutta hän ei tunnista itsessään tätä. Hän vaatii ja painostaa lasta saavuttamaan korkeita tavoitteita, mutta ei tunnista, miten lapsi on yrittänyt eikä vahvista lasta positiivisesti. Hän langettaa kohtuuttomia, ikään sopimattomia rangaistuksia lapselle.
2. Apaattinen lasten tarpeita kohtaan
Vanhempi voi pystyä tarjoamaan taloudellisesti turvallisen kasvuympäristön, mutta hän ei ole kiinnostunut lapsen luonteesta tai hänen kiinnostuksenkohteistaan. Hän ei aseta rajoja eikä sääntöjä. Vanhemmalla ei ole taipumusta tai kykyä luoda tilaa ja aikaa lapselleen.
Vanhempi ei pysty antamaan lapselleen kohteliaisuuksia eikä nuhtelemaan kun on sen hetki. Lapsen kokonaisvaltainen kasvatus jää silloin toiselle vanhemmalle. Vanhempi ei osaa kommunikoida lapsen kanssa ja hänen vastuualueensa rajoittuu vain taloudellisen tuen takaamiseksi perheelleen.
3. Epäkypsä tunne-elämä
Epäkypsä vanhempi ei halua tai osaa kypsyä aikuiseksi, vaan pysyy ikuisena teininä. Tällaiselle vanhemmalle lapset ovat enemmän taakkana heidän elämässään. Vanhemmalla ei ole kypsyyttä tehdä päätöksiä ja luoda lapselle rajoja, joita tämä tarvitsee kasvaakseen tasapainoiseksi ihmiseksi.
Elämä on tietenkin helpompaa, kun ei tarvitse kantaa vanhemmuuden tuomaa vastuuta. Epäkypsä vanhempi viettää enemmän aikaa itsekseen tai kavereiden kanssa kuin lapsensa kanssa. Hän ei osaa olla positiivinen roolimalli lapselle. Omien tarpeiden täyttäminen on epäkypsälle vanhemmalle kaikkein tärkeintä.
4. Ei anna aikaa lapselle
Yksi poissaolevien vanhempien tunnusmerkkejä on se, että tällainen vanhempi ei ole koskaan kotona, vaan enimmäkseen töissä. Usein tämä vanhempi on isä. Ehkä hän ei halua olla poissaoleva isä ja ehkä hän on kasvanut itse hyvässä kodissa, jossa oli rakastava ja positiivinen isä. Ehkä hän on ottanut vastuullisen isän roolin, jonka täytyy kohdata vaativia työaikatauluja turvatakseen perheelleen hyvän elintason ja kodin.
Nykyteknologia on kehittynyt ja yhteydenpito on huomattavasti helpompaa, jolloin vanhemmat ja lapset voivat jakaa välimatkasta huolimatta läheisiä hetkiä, mutta tämä ei korvaa oikeaa läsnäoloa eikä ole riittävää. Lapsen täytyy saada viettää aikaa vanhemman kanssa. Vanhemman rakkaudenosoitukset puhelimen kautta eivät riitä. Lapsi tarvitsee fyysistä läsnäoloa ja halauksia.
5. Vastuuntunnoton
Tällainen vanhempi ei ole tunteella mukana eikä näytä kiintymystään, eikä tue lasta taloudellisestikaan. Usein käy niin, että äiti painostaa isää olemaan enemmän läsnä lapsen elämässä, siinä onnistumatta.
Ehkä vastuuntunnottoman vanhemman on kasvattanut poissaoleva vanhempi. Se ei silti oikeuta tällaiseen käytökseen.
6. Kosto
Kun kuulet jonkun äidin valittavan lapsen isän olevan paljon poissa, on tarpeen kyseenalaistaa salliiko äiti ylipäätään isän olla läsnä. Joidenkin poissaolevien vanhempien takana voi olla määräilevä äiti.
Syystä tai toisesta johtuen yksi vanhemmista ottaa koko vanhemmuuden tuoman vastuun ja lapsen koulunkäynnin yksin kantaakseen ja näin sulkee toisen vanhemman mahdollisuudet olla läsnä.
Vanhempien erottua toinen vanhempi saattaa kääntyä toista vastaan. Tämä on ikäänkuin kosto tapahtuneelle erolle. Tätä tapahtuu surullisen usein. Esimerkiksi, vaikka lapsen isä haluaisi olla paikalla ja läsnä lapsen elämässä tavalla tai toisella, määräilevä ja dominoiva äiti torjuu sen mahdollisuuden ja puhuu isästä ilkeästi lapselle.
Mitä seurauksia vanhemman tai vanhempien poissaolo aiheuttaa?
Poissaolevan vanhemman lapselle saattaa tulla seuraavanlaisia seurauksia:
- ongelmia muiden ihmisten kanssa
- vaikeuksia sisäistää omia tunteitaan
- vaikeuksia noudattaa sääntöjä ja arvostaa auktoriteettia
- kyvyttömyyttä olla vaikutusvaltaisessa asemassa
- haluttomuutta ja kyvyttömyyttä seurata unelmiaan tai saada projektit loppuun
Vastuullinen, rakastava ja positiivinen vanhempi ei ole pelkästään elintärkeä lapsen terveelle kehitykselle, itsevarmuudelle ja hyvälle itsetunnolle, vaan se antaa mahdollisuuden myös vanhemmalle itselleen sitoa omat haavansa,jos hän kasvoi poissaolevan vanhemman kanssa.
Poissaolevat vanhemmat eivät pysty muodostamaan tunnepohjaista suhdetta lapsen kanssa. Syitä tähän on monia ja niiden arvioiminen on hyvin vaikeaselkoista. Tässä artikkelissa esittelemme poissaolevien vanhempien tunnusmerkkejä.
Poissaolevien vanhempien tunnusmerkkejä
Poissaoleva vanhempi on äiti tai isä, joka ei pysty tai ei halua olla tekemisissä lapsensa kanssa. Vanhemman poissaolo jättää lapseen syviä haavoja ja tunnepohjaisen puutteen. Hyvin monessa tapauksessa poissaoleva vanhempi on isä, mutta poissaolevia äitejäkin on, ja aina vain enenevissä määrin.
Poissaolevan vanhemman voi tunnistaa yhdestä tai useammasta piirteestä tai tavasta käyttäytyä, joista kerromme pian lisää. Mikäli huomaat itsessäsi yhden tai useamman piirteen, on aika tehdä muutos – lapsesi vuoksi.
Hanki apua parantaaksesi ja vahvistaaksesti suhdettasi lapseesi ennen kuin on liian myöhäistä.
1. Tuomitseva vanhempi
Vanhemman tunnepohjainen kypsymättömyys ja toimimaton suhde lapseen näkyy kun hän antaa määräyksiä ja käskyjä oman tahtonsa pohjalta kuuntelematta perheen näkökulmaa.
Perhe ei kiinnosta vanhempaa, häntä ei kiinnosta, mitä lapsi ajattelee eikä hän tunne lastaan, mutta hän ei tunnista itsessään tätä. Hän vaatii ja painostaa lasta saavuttamaan korkeita tavoitteita, mutta ei tunnista, miten lapsi on yrittänyt eikä vahvista lasta positiivisesti. Hän langettaa kohtuuttomia, ikään sopimattomia rangaistuksia lapselle.
2. Apaattinen lasten tarpeita kohtaan
Vanhempi voi pystyä tarjoamaan taloudellisesti turvallisen kasvuympäristön, mutta hän ei ole kiinnostunut lapsen luonteesta tai hänen kiinnostuksenkohteistaan. Hän ei aseta rajoja eikä sääntöjä. Vanhemmalla ei ole taipumusta tai kykyä luoda tilaa ja aikaa lapselleen.
Vanhempi ei pysty antamaan lapselleen kohteliaisuuksia eikä nuhtelemaan kun on sen hetki. Lapsen kokonaisvaltainen kasvatus jää silloin toiselle vanhemmalle. Vanhempi ei osaa kommunikoida lapsen kanssa ja hänen vastuualueensa rajoittuu vain taloudellisen tuen takaamiseksi perheelleen.
3. Epäkypsä tunne-elämä
Epäkypsä vanhempi ei halua tai osaa kypsyä aikuiseksi, vaan pysyy ikuisena teininä. Tällaiselle vanhemmalle lapset ovat enemmän taakkana heidän elämässään. Vanhemmalla ei ole kypsyyttä tehdä päätöksiä ja luoda lapselle rajoja, joita tämä tarvitsee kasvaakseen tasapainoiseksi ihmiseksi.
Elämä on tietenkin helpompaa, kun ei tarvitse kantaa vanhemmuuden tuomaa vastuuta. Epäkypsä vanhempi viettää enemmän aikaa itsekseen tai kavereiden kanssa kuin lapsensa kanssa. Hän ei osaa olla positiivinen roolimalli lapselle. Omien tarpeiden täyttäminen on epäkypsälle vanhemmalle kaikkein tärkeintä.
4. Ei anna aikaa lapselle
Yksi poissaolevien vanhempien tunnusmerkkejä on se, että tällainen vanhempi ei ole koskaan kotona, vaan enimmäkseen töissä. Usein tämä vanhempi on isä. Ehkä hän ei halua olla poissaoleva isä ja ehkä hän on kasvanut itse hyvässä kodissa, jossa oli rakastava ja positiivinen isä. Ehkä hän on ottanut vastuullisen isän roolin, jonka täytyy kohdata vaativia työaikatauluja turvatakseen perheelleen hyvän elintason ja kodin.
Nykyteknologia on kehittynyt ja yhteydenpito on huomattavasti helpompaa, jolloin vanhemmat ja lapset voivat jakaa välimatkasta huolimatta läheisiä hetkiä, mutta tämä ei korvaa oikeaa läsnäoloa eikä ole riittävää. Lapsen täytyy saada viettää aikaa vanhemman kanssa. Vanhemman rakkaudenosoitukset puhelimen kautta eivät riitä. Lapsi tarvitsee fyysistä läsnäoloa ja halauksia.
5. Vastuuntunnoton
Tällainen vanhempi ei ole tunteella mukana eikä näytä kiintymystään, eikä tue lasta taloudellisestikaan. Usein käy niin, että äiti painostaa isää olemaan enemmän läsnä lapsen elämässä, siinä onnistumatta.
Ehkä vastuuntunnottoman vanhemman on kasvattanut poissaoleva vanhempi. Se ei silti oikeuta tällaiseen käytökseen.
6. Kosto
Kun kuulet jonkun äidin valittavan lapsen isän olevan paljon poissa, on tarpeen kyseenalaistaa salliiko äiti ylipäätään isän olla läsnä. Joidenkin poissaolevien vanhempien takana voi olla määräilevä äiti.
Syystä tai toisesta johtuen yksi vanhemmista ottaa koko vanhemmuuden tuoman vastuun ja lapsen koulunkäynnin yksin kantaakseen ja näin sulkee toisen vanhemman mahdollisuudet olla läsnä.
Vanhempien erottua toinen vanhempi saattaa kääntyä toista vastaan. Tämä on ikäänkuin kosto tapahtuneelle erolle. Tätä tapahtuu surullisen usein. Esimerkiksi, vaikka lapsen isä haluaisi olla paikalla ja läsnä lapsen elämässä tavalla tai toisella, määräilevä ja dominoiva äiti torjuu sen mahdollisuuden ja puhuu isästä ilkeästi lapselle.
Mitä seurauksia vanhemman tai vanhempien poissaolo aiheuttaa?
Poissaolevan vanhemman lapselle saattaa tulla seuraavanlaisia seurauksia:
- ongelmia muiden ihmisten kanssa
- vaikeuksia sisäistää omia tunteitaan
- vaikeuksia noudattaa sääntöjä ja arvostaa auktoriteettia
- kyvyttömyyttä olla vaikutusvaltaisessa asemassa
- haluttomuutta ja kyvyttömyyttä seurata unelmiaan tai saada projektit loppuun
Vastuullinen, rakastava ja positiivinen vanhempi ei ole pelkästään elintärkeä lapsen terveelle kehitykselle, itsevarmuudelle ja hyvälle itsetunnolle, vaan se antaa mahdollisuuden myös vanhemmalle itselleen sitoa omat haavansa,jos hän kasvoi poissaolevan vanhemman kanssa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Dávila León, O. (1999). Políticas sociales, jóvenes y Estado: o el síndrome del padre ausente. Última década, (11).
- DOMÍNGUEZ MONTOYA, ÁLVARO, & MELLA CABRERA, PATRICIO. (2015). TRABAJO Y DERECHO: UN PADRE AUSENTE, EL CONFLICTO SOCIAL. Revista de derecho (Coquimbo), 22(1), 105-148. https://dx.doi.org/10.4067/S0718-97532015000100004
- Jaramillo Medina, Y. (2015). Efectos de la ausencia de la figura paterna en el desarrollo relacional de los niños santarrosanos entre 7 y 10 años (Doctoral dissertation, Psicologia).
- Obregón-Velasco, Nydia, & Rivera-Heredia, María Elena. (2015). Impacto de la migración del padre en los jóvenes: cuando la migración se convierte en abandono. CienciaUAT, 10(1), 56-67. Recuperado en 05 de febrero de 2019, de http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S2007-78582015000200056&lng=es&tlng=es.
- Zuluaga, D. M. M., Hincapié, N. C., & Carmona, N. D. M. (2016). Enfrentando la ausencia de los padres: recursos psicosociales y construcción de bienestar. Revista Colombiana de Ciencias Sociales, 7(1), 181-200.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.