Pelastajakompleksi: suhteet satutettujen kanssa
Oletko aloittamassa suhdetta ihmisen kanssa, jota on satutettu tai jonka sydän on vielä särkynyt? Jotkut ihmiset kokevat tarvetta olla sellaisten ihmisten kanssa, jotka tarvitsevat toista ihmistä nostamaan heidät maasta ja tekemään heidät ehjiksi. Tällaisilla ihmisillä saattaa olla pelastajakompleksi.
Usein nämä ihmiset eivät tiedosta sitä riskiä, jonka he ovat ottamassa ryhtyessään suhteeseen henkilön kanssa, jota on satutettu aiemmassa suhteessaan. Usein tällainen satutettu henkilö tarvitsisi yksinoloa päästääkseen tuskasta yli omin neuvoin.
Pelastajakompleksi
Pelajastakompleksissa ihminen huomaa kaikki ne ihmiset, joita on satutettu tai jotka tarvitsevat huolenpitoa. Satutettu ihminen on voinut kärsiä myrkyllisessä tai väkivaltaisessa parisuhteessa tai saanut kokea nöyryytystä. Satutettu ihminen ei saanut rakkautta ansaitsemallaan tavalla. Hänet “pelastaja” sitten ottaa siipiensä suojaan.
Pelastaja voi yrittää parantaa satutetun ihmisen haavat ja odottaa ensiaskelia toipumisen tiellä. Ehkä tunnistat tällaisen henkilön. Jos sinulla on pelastajakompleksi, myös seuraavat asiat voivat olla sinulle tuttuja:
- Vanhempasi eivät pystyneet täyttämään perustarpeitasi lapsena eivätkä he antaneet sinulle rakkautta ja huolenpitoa. Tämän kompensoimiseksi annat toisille ihmisille sen, mitä sinulta puuttui.
- Vanhempasi olivat hyvin määräileviä ja aggressiivisia, joten pidät muita, haavoittuvaisempia ja rikkinäisiä ihmisiä mahdollisina täydellisinä vanhempina. Menet toisesta ääripäästä toiseen.
- Pienestä asti olet elänyt yrittäen miellyttää muita. Nyt huomaat pitäväsi huolta jostakusta ja yrittäväsi tehdä hänen vuokseen kaiken mitä hän saattaakaan tarvita.
- Yksin jäämisen tai torjutuksi tulemisen pelosta uskot, että yrittämällä miellyttää ja auttaa muita he haluavat olla kanssasi. Uskot, että tällä tavalla muut tekevät sinulle vastapalveluksen.
Kuten huomaat, halu suojella satutettua ihmistä antamatta hänelle aikaa toipua itse johtuu omista kokemuksistamme. Mutta se mitä emme useinkaan tiedosta on se, että aloittaessamme suhteen satutetun ihmisen kanssa satutamme vain lopulta itseämme.
Kun satutettu ihminen toipuu
Kun tuo satutettu henkilö sitten “syntyy uudelleen”, hän jatkaa eloaan kuten ennenkin sen henkilön ansiosta, joka otti hänet siipiensä suojaan. Mutta mitä tapahtuu seuraavaksi? Usein satutettu ihminen lähtee ja hylkää häntä auttaneen ihmisen.
Tämä saa “pelastajan” suunniltaan. Ei ainoastaan siksi, että hän teki niin paljon toisen hyväksi, vaan myös siksi, että hän jää pohtimaan mitä hänelle itselleen jäi jäljelle. Sen lisäksi että hänen täytyy koota itsensä, hänen on myös saatava omanarvontuntonsa takaisin. Mutta ennen kaikkea hänen on kohdattava pahin pelkonsa: olla yksin ja hyljättynä.
Hän uskoo, täysin loogisesti, että toinen henkilö on kiitollinen. Mutta hän ei epäröi hetkeäkään tarjota apua seuraavalle satutetulle ja aloittaa uutta suhdetta.
Pelasta itsesi pelastajakompleksilta
Ihmiset, joilla on taipumusta toimia “pelastajina”, pitävät sitä usein positiivisena asiana. Mutta todellisuudessa he vievät ihmisiltä mahdollisuuden kohdata omat ongelmansa itse. Emme voi pelastaa ketään. Tämä estää ihmisten kasvua vahvemmiksi, eivätkä he näin tiedä voivansa nousta ylös omin voiminkin. Heidän täytyy saada tietää, että he pystyvät käymään omat taistelunsa yksinkin.
Parisuhteen aloittaminen satutetun ihmisen kanssa on valtava riski. Riski on siinä, että toivuttuaan henkilö lähteekin. On riski pitää huolta sellaisesta ihmisestä, josta myöhemmin tulee toksinen. Meidän on lakattava aloittamasta suhdetta satutettujen ihmisten kanssa, jotka eivät tunne itseään kokonaisiksi. Terveen suhteen aloittaminen vaatii sitä, että molemmat osapuolet ovat ratkaisseet aiemmat ongelmansa yksin.
Jos näin ei ole, suhde tulee lähes varmasti epäonnistumaan. Pahimmassa tapauksessa kumpikin osapuoli voi vahingoittua entistä enemmän.
Oletko aloittamassa suhdetta ihmisen kanssa, jota on satutettu tai jonka sydän on vielä särkynyt? Jotkut ihmiset kokevat tarvetta olla sellaisten ihmisten kanssa, jotka tarvitsevat toista ihmistä nostamaan heidät maasta ja tekemään heidät ehjiksi. Tällaisilla ihmisillä saattaa olla pelastajakompleksi.
Usein nämä ihmiset eivät tiedosta sitä riskiä, jonka he ovat ottamassa ryhtyessään suhteeseen henkilön kanssa, jota on satutettu aiemmassa suhteessaan. Usein tällainen satutettu henkilö tarvitsisi yksinoloa päästääkseen tuskasta yli omin neuvoin.
Pelastajakompleksi
Pelajastakompleksissa ihminen huomaa kaikki ne ihmiset, joita on satutettu tai jotka tarvitsevat huolenpitoa. Satutettu ihminen on voinut kärsiä myrkyllisessä tai väkivaltaisessa parisuhteessa tai saanut kokea nöyryytystä. Satutettu ihminen ei saanut rakkautta ansaitsemallaan tavalla. Hänet “pelastaja” sitten ottaa siipiensä suojaan.
Pelastaja voi yrittää parantaa satutetun ihmisen haavat ja odottaa ensiaskelia toipumisen tiellä. Ehkä tunnistat tällaisen henkilön. Jos sinulla on pelastajakompleksi, myös seuraavat asiat voivat olla sinulle tuttuja:
- Vanhempasi eivät pystyneet täyttämään perustarpeitasi lapsena eivätkä he antaneet sinulle rakkautta ja huolenpitoa. Tämän kompensoimiseksi annat toisille ihmisille sen, mitä sinulta puuttui.
- Vanhempasi olivat hyvin määräileviä ja aggressiivisia, joten pidät muita, haavoittuvaisempia ja rikkinäisiä ihmisiä mahdollisina täydellisinä vanhempina. Menet toisesta ääripäästä toiseen.
- Pienestä asti olet elänyt yrittäen miellyttää muita. Nyt huomaat pitäväsi huolta jostakusta ja yrittäväsi tehdä hänen vuokseen kaiken mitä hän saattaakaan tarvita.
- Yksin jäämisen tai torjutuksi tulemisen pelosta uskot, että yrittämällä miellyttää ja auttaa muita he haluavat olla kanssasi. Uskot, että tällä tavalla muut tekevät sinulle vastapalveluksen.
Kuten huomaat, halu suojella satutettua ihmistä antamatta hänelle aikaa toipua itse johtuu omista kokemuksistamme. Mutta se mitä emme useinkaan tiedosta on se, että aloittaessamme suhteen satutetun ihmisen kanssa satutamme vain lopulta itseämme.
Kun satutettu ihminen toipuu
Kun tuo satutettu henkilö sitten “syntyy uudelleen”, hän jatkaa eloaan kuten ennenkin sen henkilön ansiosta, joka otti hänet siipiensä suojaan. Mutta mitä tapahtuu seuraavaksi? Usein satutettu ihminen lähtee ja hylkää häntä auttaneen ihmisen.
Tämä saa “pelastajan” suunniltaan. Ei ainoastaan siksi, että hän teki niin paljon toisen hyväksi, vaan myös siksi, että hän jää pohtimaan mitä hänelle itselleen jäi jäljelle. Sen lisäksi että hänen täytyy koota itsensä, hänen on myös saatava omanarvontuntonsa takaisin. Mutta ennen kaikkea hänen on kohdattava pahin pelkonsa: olla yksin ja hyljättynä.
Hän uskoo, täysin loogisesti, että toinen henkilö on kiitollinen. Mutta hän ei epäröi hetkeäkään tarjota apua seuraavalle satutetulle ja aloittaa uutta suhdetta.
Pelasta itsesi pelastajakompleksilta
Ihmiset, joilla on taipumusta toimia “pelastajina”, pitävät sitä usein positiivisena asiana. Mutta todellisuudessa he vievät ihmisiltä mahdollisuuden kohdata omat ongelmansa itse. Emme voi pelastaa ketään. Tämä estää ihmisten kasvua vahvemmiksi, eivätkä he näin tiedä voivansa nousta ylös omin voiminkin. Heidän täytyy saada tietää, että he pystyvät käymään omat taistelunsa yksinkin.
Parisuhteen aloittaminen satutetun ihmisen kanssa on valtava riski. Riski on siinä, että toivuttuaan henkilö lähteekin. On riski pitää huolta sellaisesta ihmisestä, josta myöhemmin tulee toksinen. Meidän on lakattava aloittamasta suhdetta satutettujen ihmisten kanssa, jotka eivät tunne itseään kokonaisiksi. Terveen suhteen aloittaminen vaatii sitä, että molemmat osapuolet ovat ratkaisseet aiemmat ongelmansa yksin.
Jos näin ei ole, suhde tulee lähes varmasti epäonnistumaan. Pahimmassa tapauksessa kumpikin osapuoli voi vahingoittua entistä enemmän.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Mills, B., & Turnbull, G. (2004). Broken hearts and mending bodies: The impact of trauma on intimacy. Sexual and Relationship Therapy. https://doi.org/10.1080/14681990410001715418
- Johnson, S. M. (2005). Broken Bonds: An Emotionally Focused Approach to Infidelity. Journal of Couple & Relationship Therapy. https://doi.org/10.1300/J398v04n02
- Dennison, S. M., & Stewart, A. (2006). Facing rejection: New relationships, broken relationships, shame, and stalking. International Journal of Offender Therapy and Comparative Criminology. https://doi.org/10.1177/0306624X05278077
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.