Vesi voidaan luokitella kovaksi tai pehmeäksi riippuen sen sisältämien mineraalisuolojen määrästä. Tästä artikkelista voit lukea kovan ja pehmeän veden eroista.
Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022
Veden kovuus on termi, jota käytetään mittaamaan kalsium- ja magnesium-mineraalien määrää vedessä. Tämän kemiallisen ominaisuuden avulla vesi voidaan luokitella kovaksi tai pehmeäksi, ja on tärkeää tunnistaa, mikä on veden kovuus kotitaloudessa. Jatka lukemista niin opit, miten pehmeä ja kova vesi eroavat toisistaan ja mitä haittaa veden kovuudesta on.
Veden ominaisuudet riippuvat maaperän olosuhteista, jonka kautta se kiertää, koska vaikka se kulkeekin maan alla, se on kosketuksissa kivissä oleviin suoloihin. Lisäksi veden kovuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi rauta, strontium ja barium.
Mitä on kova vesi?
Kova vesi on vettä, jolla on suuri mineraalipitoisuus. Näin on usein rannikkoalueilla, koska siellä maaperässä on paljon kalsiumkarbonaattia.
Yksi mittari, jolla veden kovuus voidaan määritellä, on ranskalainen asteikko (°fH). Tämän asteikon mukaan kovassa vedessä on 32–54°fH ja hyvin kovassa vedessä yli 54°fH.
Toisaalta vesi voi olla kovaa väliaikaisesti tai pysyvästi. Ensimmäinen koostuu kalsium- tai magnesiumkarbonaateista, ja kiehumisen aikana sen kovuus häviää. Jälkimmäisessä on kalsium- tai magnesiumsulfaatteja, jotka eivät vähene kiehumismenetelmiä käytettäessä.
Pehmeä vesi on vettä, jossa on hyvin vähän mineraalisuoloja. Se on peräisin vuoristoisilta seuduilta ja pohjavesistä, koska siellä oleviin kiviin ei kerry yhtä paljon kalsiumia ja magnesiumia.
Tällaistakin vettä voidaan mitata ranskalaisen asteikon avulla. On määritelty, että alle 7°fH vedet ovat hyvin pehmeitä ja 7–14°fH vedet pehmeitä.
Pehmeät vedet soveltuvat ihanteellisesti teollisuuskäyttöön, koska ne mahdollistavat optimaaliset säästöt eivätkä vaikuta laitteiden toimintakykyyn. Tästä syystä yritysten on hyvä tarkastaa vesivarojensa kovuus säännöllisesti.
Tehtaissa veden kovuuden mittaus on tärkeää, koska se ratkaisee komponenttien ja laitteiden heikkenemisen.
Mikä ero on kovalla ja pehmeällä vedellä?
Vesien mineraalipitoisuuden lisäksi tulee ottaa huomioon myös muut eroavaisuudet. Ensimmäinen on se, että siinä missä pehmeä vesi soveltuu siivoukseen, kova vesi heikentää pesuaineita, koska saippuamolekyylit hajoavat joutuessaan kosketuksiin kalsium- tai magnesiumionien kanssa.
Yksi erottava tekijä on myös maku. Kovassa vedessä on voimakas maku, joka johtuu suolojen runsaasta määrästä. Pehmeälle vedelle taas on ominaista paljon miedompi maku.
Lisäksi molemmat vedet jättävät erilaisen tunteen iholle. Pehmeät vedet tunnetaan siitä, että ne jättävät ihon pehmeäksi, kun taas kovat vedet voivat aiheuttaa kuivuutta ja ärsytystä.
Kuinka kova vesi voi vaikuttaa kotitalouteen?
Kova vesi on tekijä, joka voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia kodissa. Putkistossa se tukkii putkia; kun vettä lämmitetään, siitä vapautuu kalkkia, jota kertyy vähitellen.
Suuri kalkkipitoisuuskin aiheuttaa ongelmia hanoissa ja seinissä. Syynä on se, että se tahraa näkyvästi ne elementit, joihin tällaista vettä roiskuu toistuvasti.
Kova vesi aiheuttaa vahinkoa myös kodinkoneille, koska kiinteät suolajäämät jäävät laitteiden sisään. Kova vesi vähentää pesuaineiden tehoa ja nostaa kotitalouden siivouskustannuksia.
Ja koska kova vesi estää saippuan optimaalisen toiminnan, astioihin kertyy pysyviä tahroja. Lisäksi pyykinpesussa se muuttaa vaatteiden väriä.
Kova vesi kotitaloudessa aiheuttaa ongelmia hanojen ja putkien kanssa keskipitkällä aikavälillä johtuen suolakertymistä.
Asiantuntijat käyttävät laitetta nimeltä kovuusanalysoija. Se koostuu testiputkesta ja erityisistä nesteistä, jotka reagoivat veden kanssa.
Menetelmä on helppo: testiputki tulee vain täyttää vedellä ja sinne tulee lisätä muutama tippa tuota erityisnestettä. Jos vesi muuttuu siniseksi, se on pehmeää; jos se muuttuu punaiseksi, se on kovaa.
Tämän lisäksi kotitesti voidaan tehdä myös käyttämällä kahta vesipulloa: yhteen laitetaan hanavettä ja toiseen tislattua vettä. Laita molempiin pesuainetta, ravista niitä, ja jos hanavesipullossa on vähemmän vaahtoa, se tarkoittaa sitä, että kotitalouden vesi on kovaa.
Veden kovuus on termi, jota käytetään mittaamaan kalsium- ja magnesium-mineraalien määrää vedessä. Tämän kemiallisen ominaisuuden avulla vesi voidaan luokitella kovaksi tai pehmeäksi, ja on tärkeää tunnistaa, mikä on veden kovuus kotitaloudessa. Jatka lukemista niin opit, miten pehmeä ja kova vesi eroavat toisistaan ja mitä haittaa veden kovuudesta on.
Veden ominaisuudet riippuvat maaperän olosuhteista, jonka kautta se kiertää, koska vaikka se kulkeekin maan alla, se on kosketuksissa kivissä oleviin suoloihin. Lisäksi veden kovuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi rauta, strontium ja barium.
Mitä on kova vesi?
Kova vesi on vettä, jolla on suuri mineraalipitoisuus. Näin on usein rannikkoalueilla, koska siellä maaperässä on paljon kalsiumkarbonaattia.
Yksi mittari, jolla veden kovuus voidaan määritellä, on ranskalainen asteikko (°fH). Tämän asteikon mukaan kovassa vedessä on 32–54°fH ja hyvin kovassa vedessä yli 54°fH.
Toisaalta vesi voi olla kovaa väliaikaisesti tai pysyvästi. Ensimmäinen koostuu kalsium- tai magnesiumkarbonaateista, ja kiehumisen aikana sen kovuus häviää. Jälkimmäisessä on kalsium- tai magnesiumsulfaatteja, jotka eivät vähene kiehumismenetelmiä käytettäessä.
Pehmeä vesi on vettä, jossa on hyvin vähän mineraalisuoloja. Se on peräisin vuoristoisilta seuduilta ja pohjavesistä, koska siellä oleviin kiviin ei kerry yhtä paljon kalsiumia ja magnesiumia.
Tällaistakin vettä voidaan mitata ranskalaisen asteikon avulla. On määritelty, että alle 7°fH vedet ovat hyvin pehmeitä ja 7–14°fH vedet pehmeitä.
Pehmeät vedet soveltuvat ihanteellisesti teollisuuskäyttöön, koska ne mahdollistavat optimaaliset säästöt eivätkä vaikuta laitteiden toimintakykyyn. Tästä syystä yritysten on hyvä tarkastaa vesivarojensa kovuus säännöllisesti.
Tehtaissa veden kovuuden mittaus on tärkeää, koska se ratkaisee komponenttien ja laitteiden heikkenemisen.
Mikä ero on kovalla ja pehmeällä vedellä?
Vesien mineraalipitoisuuden lisäksi tulee ottaa huomioon myös muut eroavaisuudet. Ensimmäinen on se, että siinä missä pehmeä vesi soveltuu siivoukseen, kova vesi heikentää pesuaineita, koska saippuamolekyylit hajoavat joutuessaan kosketuksiin kalsium- tai magnesiumionien kanssa.
Yksi erottava tekijä on myös maku. Kovassa vedessä on voimakas maku, joka johtuu suolojen runsaasta määrästä. Pehmeälle vedelle taas on ominaista paljon miedompi maku.
Lisäksi molemmat vedet jättävät erilaisen tunteen iholle. Pehmeät vedet tunnetaan siitä, että ne jättävät ihon pehmeäksi, kun taas kovat vedet voivat aiheuttaa kuivuutta ja ärsytystä.
Kuinka kova vesi voi vaikuttaa kotitalouteen?
Kova vesi on tekijä, joka voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia kodissa. Putkistossa se tukkii putkia; kun vettä lämmitetään, siitä vapautuu kalkkia, jota kertyy vähitellen.
Suuri kalkkipitoisuuskin aiheuttaa ongelmia hanoissa ja seinissä. Syynä on se, että se tahraa näkyvästi ne elementit, joihin tällaista vettä roiskuu toistuvasti.
Kova vesi aiheuttaa vahinkoa myös kodinkoneille, koska kiinteät suolajäämät jäävät laitteiden sisään. Kova vesi vähentää pesuaineiden tehoa ja nostaa kotitalouden siivouskustannuksia.
Ja koska kova vesi estää saippuan optimaalisen toiminnan, astioihin kertyy pysyviä tahroja. Lisäksi pyykinpesussa se muuttaa vaatteiden väriä.
Kova vesi kotitaloudessa aiheuttaa ongelmia hanojen ja putkien kanssa keskipitkällä aikavälillä johtuen suolakertymistä.
Asiantuntijat käyttävät laitetta nimeltä kovuusanalysoija. Se koostuu testiputkesta ja erityisistä nesteistä, jotka reagoivat veden kanssa.
Menetelmä on helppo: testiputki tulee vain täyttää vedellä ja sinne tulee lisätä muutama tippa tuota erityisnestettä. Jos vesi muuttuu siniseksi, se on pehmeää; jos se muuttuu punaiseksi, se on kovaa.
Tämän lisäksi kotitesti voidaan tehdä myös käyttämällä kahta vesipulloa: yhteen laitetaan hanavettä ja toiseen tislattua vettä. Laita molempiin pesuainetta, ravista niitä, ja jos hanavesipullossa on vähemmän vaahtoa, se tarkoittaa sitä, että kotitalouden vesi on kovaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Soto J. La dureza del agua como indicador básico de la presencia de incrustaciones en instalaciones domésticas sanitarias [Internet]. Oaxaca: Instituto Politécnico Nacional – Oaxaca; 2009. [citado 04 de julio de 2021]
Moreira A. Consideraciones actuales sobre el ablandamiento de agua [Internet]. Ecuador: Universidad Laica “Eloy Alfaro” de Manabí; 2016. [citado 04 de julio de 2021]
Neira M. Dureza en aguas de consumo humano y uso industrial, impactos y medidas de mitigación. Santiago de Chile: Universidad de Chile. Facultad de Ciencias Físicas y Matemáticas; 2006. [citado 04 de julio de 2021]
Facsa. La dureza del agua [Internet]. (S.L): (S.E); (S.F) [citado 04 de julio de 2021]
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.
