Logo image
Logo image

Passiivisen elämäntavan vaarat sydämelle

4 minuuttia
Niin monet tutkimukset kuin alan asiantuntijatkin ovat varoittaneet meitä passiivisen elämäntavan vaaroista sydämelle. Liikkumattomuus ja passiivisuus tuovat mukanaan monia seurauksia, jotka ennemmin tai myöhemmin alkavat heikentämään terveyttämme ja elämänlaatuamme.
Passiivisen elämäntavan vaarat sydämelle
Kirjoittanut Edith Sánchez
Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Maailman terveysjärjestö WHO on toistuvasti varoittanut, miten passiivinen elämäntapa on yksi ennenaikaisen kuoleman päätekijöistä. Nämä riskit ovat sanomattakin selkeitä, jos otamme huomioon passiivisen elämäntavan vaarat nimenomaan sydämelle, joka on elämämme kannalta yksi tärkeimmistä elimistämme.

Useiden eri tutkimusten mukaan tämän päivän yhteiskuntamme yleiset aktiviteetit, kuten television katseleminen tai pitkään paikallaan istuminen, on liitetty sekä sepelvaltimo- että sydänsairauksiin. Passiivisen elämäntavan vaikutukset sydämen hyvinvointiin ovat moninaiset, sillä tämän elimen terveys riippuu pitkälti liikunnasta.

Tällä hetkellä passiivisen elämäntavan katsotaan olevan maailmanlaajuinen epidemia. Luvut puhuvatkin tässä puolestaan, sillä joissakin maissa jopa 84 prosenttia väestöstä ei harrasta fyysisiä toimintoja. Vaikka passiivisen elämäntavan riskeistä sydämelle puhutaan paljon, toimettomuuden ohjaama elämäntapa on juurtunut syvälle päivittäiseen arkeemme.

Mitä on passiivinen elämäntapa?

Some figure

Passiivisella elämäntavalla viitataan usein niin sanottuun istuvaan elämäntapaan, joka tarkoittaa fyysistä toimettomuutta. Koska passiivinen elämäntapa vaikuttaa merkittävällä tavalla elimistöön, on se myös liitetty lisääntyneeseen sydänsairauksien riskiin.

Yleisesti ottaen istuvalla tai passiivisella elämäntavalla tarkoitetaan päivittäisen fyysisen toiminnan puuttumista. Tähän sisältyy myös sellaisten aktiviteettien suorittamista, jotka vaativat elimistöltä vain pienen määrän energiaa. Voimme kutsua fyysisiksi aktiviteeteiksi niitä aktiviteetteja, joihin sisältyy lihaksen supistumista ja energiankulutusta aiheuttavan rasituksen toteuttamista.

Tarkemmin sanottuna passiivinen elämäntapa on määritelty tilaksi, jossa henkilö suorittaa vain sellaisia toimintoja, joihin ei kulu yli 10 prosenttia siitä energiasta, jonka hän käyttäisi tavallisesti lepotilassa. Yhdysvaltalainen US Surgeon General on huomauttanut, että istuvaksi tai passiiviseksi elämäntavaksi voidaan kutsua sellaista tilaa, jossa henkilö kuluttaa päivässä enintään 150 kilokaloria liikuntaan ja muihin fyysisiin aktiviteetteihin.

Yksinkertaisempi määritelmä on se, joka osoittaa että passiivinen elämäntapa on sellainen elämäntapa, jossa henkilö suorittaa fyysisiä aktiviteetteja vähemmän kuin 20 minuuttia päivässä ja harvemmin kuin kolme kertaa viikossa. Tämän elämäntavan riskit sydämelle nousevat esille silloin, kun siitä tulee jatkuva, päivästä toiseen suoritettava rutiini.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Liikuntavirheitä, jotka estävät sinua saamasta hyviä tuloksia

Passiivisen elämäntavan riskit sydämelle

Sydänriski viittaa siihen riskiin, kuinka suuri todennäköisyys tietyllä henkilöllä on kehittää sydänongelmia. Tämä riski riippuu kahdesta tekijästä. Ensimmäiset tekijät ovat niin sanottuja muuttumattomia tekijöitä, joihin liittyy muun muassa henkilön ikä, sukupuoli, etninen tausta ja sukuhistoria. Näiden riskitekijöiden hallinta on nimensä mukaisesti hyvin rajoitettua.

Toinen riskitekijän tyyppi ovat muuttuvat tekijät. Nämä viittaavat niihin olosuhteisiin, joita yksilö voi muokata tai muuttaa tavalla tai toisella. Nämä tekijät liittyvätkin merkittävällä tavalla juuri meidän elämäntapaamme. Tässä vaiheessa nimenomaan passiivisen elämäntavan riskien merkittävyys sydämen kannalta nousee esiin. Passiivinen elämäntapa voi johtaa muun muassa seuraaviin ongelmiin:

  • Kohonnut kolesteroli
  • Verenpainetauti
  • Metabolinen oireyhtymä
  • Diabetes
  • Ylipaino ja liikalihavuus
  • Ahdistuneisuus ja stressi

Passiivisen elämäntavan todelliset vaarat

Some figure

Passiivinen elämäntapa lisää merkittävästi sepelvaltimo- ja sydänsairauksien riskiä. Itse asiassa tätä teoriaa on tuettu useissa eri tutkimuksissa.

Yhdysvaltojen syöpäyhdistys American Cancer Society on osoittanut, että niillä ihmisillä, jotka istuvat yli kuusi tuntia päivässä päivässä, on merkittävästi lisääntynyt ennenaikaisen kuoleman riski. Tämä riski on merkittävä, sillä tutkimuksen mukaan prosenttiosuus on jopa noin 37 %. Tässä tapauksissa naisilla on miehiä suurempi vaara ennenaikaiseen kuolemaan.

Toisessa, yhdysvaltalaisessa Carolinan yliopistossa vuonna 2010 pelkillä miehillä teetetyssä tutkimuksessa todettiin, että niillä miehillä, jotka viettävät yli 10 tuntia viikossa autoa ajaen, riski sairastua sepelvaltimo- ja sydänsairauksiin kasvoi jopa 64 prosentilla.

Samoin espanjalaisen kardiologiaan erikoistuneen Revista Española de Cardiología -lehden esittelemä tutkimus (alkuperäinen tutkimus espanjaksi) on osoittanut, että passiivisen elämäntavan vaarat sydämelle ilmenevät erityisesti istumalla pitkiä aikoja ja ilman taukoja. Tämä asento on tutkimukseen osallistuneiden tutkijoiden mukaan jopa vahingollisempaa kuin esimerkiksi makuuasennossa makaaminen.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Kuntoilu kotona: näin luot toimivan treenirutiinin

Ehdotuksia ja suosituksia

Paras tapa välttää sydämen terveyttä vaarantavaa passiivista elämäntapaa on tietysti toimimattomuuden välttäminen. Päivittäisen fyysisen harjoittelun lisääminen arkeen olisi kaikkein parasta. Lisäksi liikunnan muodossa, kestossa ja intensiteetissä tulisi ottaa huomioon liikkujan oma terveydentila ja ikä.

Jos esimerkiksi et ole aiemmin harrastanut liikuntaa tai edellisestä liikuntakerrasta on jo kauan aikaa, liikunnan voimakkuutta tulisi lisätä vähitellen. Lisäksi iäkkäiden ihmisten, vammasta tai murtumasta toipuvien sekä joistakin kroonisista sairauksista kärsivien ihmisten tulisi aina aloittaa liikunta varoen ja kääntyä aina ensin lääkärin tai muun alan asiantuntijan puoleen, jotta liikunnasta saataisiin irti aina paras mahdollinen hyöty ilman loukkaantumisriskiä.

Tiede on osoittanut, että tietystä aktiviteetista voidaan tehdä tapa silloin, kun aktiviteettia toistetaan keskeytyksettä noin 76 päivän ajan. Kun tapa on vakiintunut, on suositeltavaa, että liikuntaa harrastetaan päivittäin noin 40 minuutin ajan ja keskikokoisella intensiteetillä, jota siivittävät tietyn väliajoin pidettävät hengähdystauot. Lisäksi lämmittely ennen liikuntasuoritusta sekä liikuntasuorituksen intensiteetin laskeminen kohti loppua on aina hyödyllisempää kuin äkkinäiset liikkeet ilman alkulämmittelyä tai loppyvenyttelyä.

Parhaimpia fyysisiä aktiviteetteja sydämen terveydelle ovat kevyet kävelyretket, juoksu, pyöräily, kiipeily sekä portaiden kiipeäminen. Myös muut sykettä ja hengitystiheyttä nostattavat aerobiset liikuntalajit sopivat loistavasti parantamaan ja ylläpitämään sydämen terveyttä. Kaikkein parasta on kuitenkin valita juuri sellainen harrastus, josta itse pitää, jolloin myös motivaation ylläpitäminen on helpompaa. Lisäksi silloin, jos vietät runsaasti aikaa istuen esimerkiksi töissä, pyri lisäämään työpäivääsi aktiivisia taukoja, joiden aikana nouset ylös ja liikutat lihaksiasi säännöllisesti.

Maailman terveysjärjestö WHO on toistuvasti varoittanut, miten passiivinen elämäntapa on yksi ennenaikaisen kuoleman päätekijöistä. Nämä riskit ovat sanomattakin selkeitä, jos otamme huomioon passiivisen elämäntavan vaarat nimenomaan sydämelle, joka on elämämme kannalta yksi tärkeimmistä elimistämme.

Useiden eri tutkimusten mukaan tämän päivän yhteiskuntamme yleiset aktiviteetit, kuten television katseleminen tai pitkään paikallaan istuminen, on liitetty sekä sepelvaltimo- että sydänsairauksiin. Passiivisen elämäntavan vaikutukset sydämen hyvinvointiin ovat moninaiset, sillä tämän elimen terveys riippuu pitkälti liikunnasta.

Tällä hetkellä passiivisen elämäntavan katsotaan olevan maailmanlaajuinen epidemia. Luvut puhuvatkin tässä puolestaan, sillä joissakin maissa jopa 84 prosenttia väestöstä ei harrasta fyysisiä toimintoja. Vaikka passiivisen elämäntavan riskeistä sydämelle puhutaan paljon, toimettomuuden ohjaama elämäntapa on juurtunut syvälle päivittäiseen arkeemme.

Mitä on passiivinen elämäntapa?

Some figure

Passiivisella elämäntavalla viitataan usein niin sanottuun istuvaan elämäntapaan, joka tarkoittaa fyysistä toimettomuutta. Koska passiivinen elämäntapa vaikuttaa merkittävällä tavalla elimistöön, on se myös liitetty lisääntyneeseen sydänsairauksien riskiin.

Yleisesti ottaen istuvalla tai passiivisella elämäntavalla tarkoitetaan päivittäisen fyysisen toiminnan puuttumista. Tähän sisältyy myös sellaisten aktiviteettien suorittamista, jotka vaativat elimistöltä vain pienen määrän energiaa. Voimme kutsua fyysisiksi aktiviteeteiksi niitä aktiviteetteja, joihin sisältyy lihaksen supistumista ja energiankulutusta aiheuttavan rasituksen toteuttamista.

Tarkemmin sanottuna passiivinen elämäntapa on määritelty tilaksi, jossa henkilö suorittaa vain sellaisia toimintoja, joihin ei kulu yli 10 prosenttia siitä energiasta, jonka hän käyttäisi tavallisesti lepotilassa. Yhdysvaltalainen US Surgeon General on huomauttanut, että istuvaksi tai passiiviseksi elämäntavaksi voidaan kutsua sellaista tilaa, jossa henkilö kuluttaa päivässä enintään 150 kilokaloria liikuntaan ja muihin fyysisiin aktiviteetteihin.

Yksinkertaisempi määritelmä on se, joka osoittaa että passiivinen elämäntapa on sellainen elämäntapa, jossa henkilö suorittaa fyysisiä aktiviteetteja vähemmän kuin 20 minuuttia päivässä ja harvemmin kuin kolme kertaa viikossa. Tämän elämäntavan riskit sydämelle nousevat esille silloin, kun siitä tulee jatkuva, päivästä toiseen suoritettava rutiini.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Liikuntavirheitä, jotka estävät sinua saamasta hyviä tuloksia

Passiivisen elämäntavan riskit sydämelle

Sydänriski viittaa siihen riskiin, kuinka suuri todennäköisyys tietyllä henkilöllä on kehittää sydänongelmia. Tämä riski riippuu kahdesta tekijästä. Ensimmäiset tekijät ovat niin sanottuja muuttumattomia tekijöitä, joihin liittyy muun muassa henkilön ikä, sukupuoli, etninen tausta ja sukuhistoria. Näiden riskitekijöiden hallinta on nimensä mukaisesti hyvin rajoitettua.

Toinen riskitekijän tyyppi ovat muuttuvat tekijät. Nämä viittaavat niihin olosuhteisiin, joita yksilö voi muokata tai muuttaa tavalla tai toisella. Nämä tekijät liittyvätkin merkittävällä tavalla juuri meidän elämäntapaamme. Tässä vaiheessa nimenomaan passiivisen elämäntavan riskien merkittävyys sydämen kannalta nousee esiin. Passiivinen elämäntapa voi johtaa muun muassa seuraaviin ongelmiin:

  • Kohonnut kolesteroli
  • Verenpainetauti
  • Metabolinen oireyhtymä
  • Diabetes
  • Ylipaino ja liikalihavuus
  • Ahdistuneisuus ja stressi

Passiivisen elämäntavan todelliset vaarat

Some figure

Passiivinen elämäntapa lisää merkittävästi sepelvaltimo- ja sydänsairauksien riskiä. Itse asiassa tätä teoriaa on tuettu useissa eri tutkimuksissa.

Yhdysvaltojen syöpäyhdistys American Cancer Society on osoittanut, että niillä ihmisillä, jotka istuvat yli kuusi tuntia päivässä päivässä, on merkittävästi lisääntynyt ennenaikaisen kuoleman riski. Tämä riski on merkittävä, sillä tutkimuksen mukaan prosenttiosuus on jopa noin 37 %. Tässä tapauksissa naisilla on miehiä suurempi vaara ennenaikaiseen kuolemaan.

Toisessa, yhdysvaltalaisessa Carolinan yliopistossa vuonna 2010 pelkillä miehillä teetetyssä tutkimuksessa todettiin, että niillä miehillä, jotka viettävät yli 10 tuntia viikossa autoa ajaen, riski sairastua sepelvaltimo- ja sydänsairauksiin kasvoi jopa 64 prosentilla.

Samoin espanjalaisen kardiologiaan erikoistuneen Revista Española de Cardiología -lehden esittelemä tutkimus (alkuperäinen tutkimus espanjaksi) on osoittanut, että passiivisen elämäntavan vaarat sydämelle ilmenevät erityisesti istumalla pitkiä aikoja ja ilman taukoja. Tämä asento on tutkimukseen osallistuneiden tutkijoiden mukaan jopa vahingollisempaa kuin esimerkiksi makuuasennossa makaaminen.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Kuntoilu kotona: näin luot toimivan treenirutiinin

Ehdotuksia ja suosituksia

Paras tapa välttää sydämen terveyttä vaarantavaa passiivista elämäntapaa on tietysti toimimattomuuden välttäminen. Päivittäisen fyysisen harjoittelun lisääminen arkeen olisi kaikkein parasta. Lisäksi liikunnan muodossa, kestossa ja intensiteetissä tulisi ottaa huomioon liikkujan oma terveydentila ja ikä.

Jos esimerkiksi et ole aiemmin harrastanut liikuntaa tai edellisestä liikuntakerrasta on jo kauan aikaa, liikunnan voimakkuutta tulisi lisätä vähitellen. Lisäksi iäkkäiden ihmisten, vammasta tai murtumasta toipuvien sekä joistakin kroonisista sairauksista kärsivien ihmisten tulisi aina aloittaa liikunta varoen ja kääntyä aina ensin lääkärin tai muun alan asiantuntijan puoleen, jotta liikunnasta saataisiin irti aina paras mahdollinen hyöty ilman loukkaantumisriskiä.

Tiede on osoittanut, että tietystä aktiviteetista voidaan tehdä tapa silloin, kun aktiviteettia toistetaan keskeytyksettä noin 76 päivän ajan. Kun tapa on vakiintunut, on suositeltavaa, että liikuntaa harrastetaan päivittäin noin 40 minuutin ajan ja keskikokoisella intensiteetillä, jota siivittävät tietyn väliajoin pidettävät hengähdystauot. Lisäksi lämmittely ennen liikuntasuoritusta sekä liikuntasuorituksen intensiteetin laskeminen kohti loppua on aina hyödyllisempää kuin äkkinäiset liikkeet ilman alkulämmittelyä tai loppyvenyttelyä.

Parhaimpia fyysisiä aktiviteetteja sydämen terveydelle ovat kevyet kävelyretket, juoksu, pyöräily, kiipeily sekä portaiden kiipeäminen. Myös muut sykettä ja hengitystiheyttä nostattavat aerobiset liikuntalajit sopivat loistavasti parantamaan ja ylläpitämään sydämen terveyttä. Kaikkein parasta on kuitenkin valita juuri sellainen harrastus, josta itse pitää, jolloin myös motivaation ylläpitäminen on helpompaa. Lisäksi silloin, jos vietät runsaasti aikaa istuen esimerkiksi töissä, pyri lisäämään työpäivääsi aktiivisia taukoja, joiden aikana nouset ylös ja liikutat lihaksiasi säännöllisesti.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Yeager KK, Anda RF, Macera CA, Donehoo RS, Eaker ED. Sedentary lifestyle and state variation in coronary heart disease mortality. Public Health Rep. 1995;110(1):100–102.
  • Katzmarzyk PT. Physical activity, sedentary behavior, and health: paradigm paralysis or paradigm shift?. Diabetes. 2010;59(11):2717–2725. doi:10.2337/db10-0822
  • León-Latre, M., Moreno-Franco, B., Andrés-Esteban, E. M., Ledesma, M., Laclaustra, M., Alcalde, V., … & Casasnovas, J. A. (2014). Sedentarismo y su relación con el perfil de riesgo cardiovascular, la resistencia a la insulina y la inflamación. Revista Española de Cardiología, 67(6), 449-455.
  • American Cancer Society. “More time spent sitting linked to higher risk of death; Risk found to be independent of physical activity level.” ScienceDaily. ScienceDaily, 23 July 2010. <www.sciencedaily.com/releases/2010/07/100722102039.htm>
  • Warren TY, Barry V, Hooker SP, Sui X, Church TS, Blair SN. Sedentary behaviors increase risk of cardiovascular disease mortality in men. Med Sci Sports Exerc. 2010;42(5):879–885. doi:10.1249/MSS.0b013e3181c3aa7e

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.