Parisuhteen 3 erilaista kiintymysmuotoa

Kaikki parisuhteet koostuvat omanlaisistaan kiintymyksistä, mutta kaikki kiintymyksen muodot eivät ole kuitenkaan terveellisiä. Onkin tärkeää, että parisuhteessa olevat kaksi ihmistä pystyvät muodostamaan sellaisen suhteen, joka edistää hyvinvointia sekä tuo suhteen kummankin osapuolen elämään positiivisia asioita. Näin molemmat pystyvät kasvamaan yhdessä.
Parisuhteen 3 erilaista kiintymysmuotoa
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 24 helmikuuta, 2023

Ihmiset tarvitsevat kiintymystä ja siteitä toisiin, jotta voisimme tuntea olomme turvalliseksi sekä saada hyvän itsetunnon. Parisuhteen kiintymysmuoto määrittelee sen, kuinka onnellinen itse olet. On siis hyödyksi tarkastella ja miettiä sitä, kuinka osoitamme kiintymystä parisuhteessa, ja mistä tämä tapa on lähtöisin. Samalla selviää, kuinka terveellä pohjalla suhde ja oma elämämme ovat.

Kaikki kiintymyksen tai yhteyden muodot eivät ole hyväksyttäviä tai edes terveitä. Jotkut niistä voivat luoda varmuuden sijasta kielteisiä tunteita tai katkeruutta. Jos haluat miettiä minkälaisia kiintymyksen muotoja olet omassa suhteessasi kumppanisi kanssa kehittänyt, jatka lukemista! Tässä artikkelissa kerromme kolmesta erilaisesta kiintymyksen tyypistä parisuhteessa – tämä on kiinnostava näkökulma ihmisten välisiin suhteisiin.

1. Ahdistuneisuuteen tai epävarmuuteen perustuva kiintymys

Otetaan vaikka esimerkiksi seuraava tilanne, jotta voisit ymmärtää mistä ahdistuneisuuteen tai epävarmuuteen perustuvassa kiintymyksessä on kyse. Sinulla on työhösi liittyvä illallinen jonkin työkaverin kanssa. Et ole edes päässyt vielä ravintolaan, kun yhtäkkiä huomaat saavasi tekstiviestejä kumppaniltasi.

Olit ehkä odottanut kyseistä illallista innoissasi, sillä pääsisit viettämään aikaa työkaverisi kanssa, mutta tunnin kuluttua sen alkamisesta kumppanisi on jo hermostunut. Hän haluaa tietää kenen kanssa olet, kaipaatko jo häntä, ja etkö kuitenkin olisi mieluummin kotona iltaasi viettämässä.

Pikkuhiljaa alat rauhoittelemaan kumppaniasi, jotta hänen epäluottamuksensa ja pelkonsa katoaisivat. Olet ehkä joskus ollut tällaisessa suhteessa tai ainakin kuullut niistä lähipiirissäsi. Nämä suhteet ovatkin tavallisia, mutta kannattaa olla varuillaan sellaisten luonteenpiirteiden suhteen, joita epävarmuuteen ja ahdistukseen perustuvaa käytöstä ilmentävillä ihmisillä on:

  • He tarvitsevat jatkuvaa rakkauden osoittamista taholtasi. Tämä menee siihen pisteeseen, että sinun täytyy ikään kuin pakotettuna näyttää, että yhä välität toisesta. Joskus jopa seksi on kuin “omistamisen” ilmaus sen sijaan, että siinä olisi kyse todellisesta kiintymyksestä.
  • He ovat todella keskittyneitä siihen, kuinka sinä reagoit tilanteisiin. He ovat huolissaan epäolennaisista yksityiskohdista. He kuvittelevat että jotakin pahaa tapahtuu suhteessanne, tai että sinä tulet jättämään heidät.
  • Heidän mielialansa muuttuvat nopeasti. Joskus olet parasta mitä heidän elämässään on ikinä ollut, ja seuraavana päivänä he saattavat olla apaattisia tai epäluottavaisia, ikään kuin olisit tehnyt jotakin väärin.
  • Tunteiden manipulointi on ase, joka on hyvin hienovarainen ja tehokas. Kumppanisi saa sen mitä hän haluaa kiristämällä sinua tai esittämällä vaatimuksia. Hän jopa asettautuu uhrin asemaan, jotta saisi sinusta mitä haluaa. Sinun täytyy siis olla varovainen tällaisten ihmisten kanssa.
Parisuhteen 3 erilaista kiintymysmuotoa

2. Viileä tai etäinen kiintymys

Tällaista kiintymystä osoittavat ihmiset näkevät parisuhteen eri tavalla kuin muut, ja heidän odotuksensa kumppaniaan kohtaan ovat myös erilaiset kuin muilla. He eivät vaadi läheisyyttä, ja heidän tarpeensa tai tunteiden tasolla olevat vaatimuksensa eivät tule kommunikoiduiksi.

Tämä ei tarkoita sitä, että toinen ei rakastaisi sinua, mutta hänen tapansa välittää ja ilmaista itseään ei ole yhteensopiva sinun tapasi kanssa. Tämän rakkauden ja kiintymyksen siteen puutteen aiheuttama kärsimys voi olla todella kova pala parisuhteen toiselle osapuolelle.

Mitä luonteenpiirteitä kannattaa tällaiseen käytökseen liittyen varoa?

  • Hän ei tiedä mitä kumppaninsa tunteista tulisi ajatella ja miten niihin pitäisi reagoida. Hän ei itse odota empatiaa eikä pysty tunnistamaan niitä tarpeita, joita hänen kumppanillaan voi olla.
  • Hän tarvitsee aina omaa tilaa – sekä fyysisessä että henkisessä mielessä. Ja jos astut hänen henkilökohtaisen tilansa rajojen sisäpuolelle, tai jos et kunnioita tätä tilantarvetta, hän saattaa tulla vihaisiksi, loukkaantuneeksi ja jopa tuntea itsensä petetyksi. Hän käyttäytyy kuin olisit tarkoituksella tunkeutunut hänen yksityisalueelleen. Ja samanaikaisesti hän on täysin tietämätön ja välinpitämätön kärsimyksestäsi.
  • Hän halua usein mieluummin olla yksin kuin kanssasi. Hän saattaa välttää vakavia sitoumuksia, ja hänellä saattaakin olla vain satunnaisia suhteita.
  • Vaikka hän tuntuu usein kylmältä, ei tämä tarkoita sitä, etteikö hänelläkin olisi tunnetason tarpeita. Hän vain piilottaa nämä tarpeensa.
  • Tällaisella ihmisellä on usein erilainen käsitys sitä, mitä suhteen tulisi olla. Hänellä voi myös olla mielessään varsinainen määritelmä siitä, minkälainen hänen ihanteellinen kumppaninsa olisi. Mutta tämä määritelmä ei ole sellainen, joka suhteen toiselle osapuolelle olisi terveellinen. Tällaiset suhteet aiheuttavatkin hyvin paljon kärsimystä.
Parisuhteen 3 erilaista kiintymysmuotoa: etäinen

3. Parisuhteen pohjalla varmuuteen perustuva kiintymys

Sellaiset ihmiset, jotka perustavat suhteessaan vallitsevan kiintymyksen varmuudelle, ovat tunne-elämältään tasapainoisempia kuin muiden kiintymystyyppien varassa olevat ihmiset. He saavat myös suhteeltaan enemmän henkilökohtaisella tasolla. Mutta miten tällaisen parisuhteen voi saavuttaa – mikä sen salaisuus on? Miten saat parisuhteen, jossa vallitsee varmuuteen perustuva kiintymys?

  • Tämänlainen side perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Kypsä, tasapainoinen ja itsevarma ihminen ei pelkää sitoutumista tai tulevaisuuden rakentamista sen ihmisen kanssa, jota he rakastavat.
  • Suhteessa ei ole mustasukkaisuutta tai epäilystä. Kumpikaan osapuoli ei siis yritä kontrolloida toista, sillä suhde perustuu luottamukselle.
  • On tietysti normaalia tarvita omaa henkilökohtaista tilaa, ja samoin tulee tiedostaa, että myös toinen osapuoli tarvitsee omaa tilaansa. Kunnioitatte tällaisessa suhteessa sekä etäisyyksiänne että yhdessäoloanne. Ymmärrätte kuinka tärkeää on olla ikään kuin toimiva tiimi.
  • Teillä on vuoropuhelua, ja keskusteluissanne vallitsee kunnioitus. Ymmärrätte, että jokaisessa suhteessa on omat erimielisyytensä, mutta pystytte päästämään irti tarpeesta olla oikeassa sekä rakennatte “siltoja”. Näin voitte päästä yli riidoista hyvällä ja demokraattisella tavalla.
  • Suhteessa ei ole manipulointia tai itsekkyyttä.  Kuuntelette toisianne, ettekä menetä luottamustanne tai rupea huolestumaan kiistoista. Varmuuteen perustuvassa suhteessa osapuolet pitävät huolta rakastamastaan ihmisestä.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että kannattaa pitää yksi asia mielessä: terveimmät suhteet perustuvat varmuudesta lähtöisin olevaan kiintymykseen. Käytännössä kuitenkin jokaisessa suhteessa on puolia kaikista näistä kuvaamistamme kolmesta kiintymyksen muodosta.

Ei ole aina huono asia olla joskus mustasukkainen. Joskus myös tarvitsemme enemmän henkilökohtaista tai fyysistä tilaa, jotta pystyisimme olemaan yksin tai saamaan kaipaamamme tauon. Mutta on parasta, jos noin 80 % suhteesta perustuu varmuudesta lähtöisin olevaan kiintymykseen. Jäljelle jäävinä hetkinä on siis täysin normaalia, että kiintymys on muiden kahden tyypin mukaista.

Osaatko nyt siis sanoa, miten itse rakastat, ja miksi teet juuri näin? Ja tunnistatko sen tavan tai tavat, joilla kumppanisi puolestaan rakastaa sinua?


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bowlby, J. (1989). Una base segura. Aplicaciones clínicas de una teoría del apego. Barcelona: Paidós Ibérica.
  • Barnes, G. L., Woolgar, M., Beckwith, H., & Duschinsky, R. (2018). John Bowlby and contemporary issues of clinical diagnosis. Attachment (London, England)12(1), 35–47. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6287705/
  • Cassidy, J., Jones, J. D., & Shaver, P. R. (2013). Contributions of attachment theory and research: A framework for future research, translation, and policy. Development and Psychopathology, 25(4pt2), 1415–1434. https://doi.org/10.1017/s0954579413000692; texto completo
  • Girme, Y. U., Agnew, C. R., VanderDrift, L. E., Harvey, S. M., Rholes, W. S., & Simpson, J. A. (2018). The ebbs and flows of attachment: Within-person variation in attachment undermine secure individuals’ relationship wellbeing across time. Journal of Personality and Social Psychology, 114(3), 397–421. https://doi.org/10.1037/pspi0000115; texto completo
  • Jones, J. D., Cassidy, J., & Shaver, P. R. (2014). Parents’ Self-Reported Attachment Styles. Personality and Social Psychology Review, 19(1), 44–76. https://doi.org/10.1177/1088868314541858.
  • Lecannelier, F.; Ascanio, L.; Flores, F. & Hoffmann, M. (2011). Attachment & Psychopathology: An Update Review of Parental Etiological Models of Disorganized Attachment. Terapia psicológica, 29(1), 107-116. https://dx.doi.org/10.4067/S0718-48082011000100011
  • Moneta C, M.A. (2014). Apego y pérdida: redescubriendo a John Bowlby. Revista chilena de pediatría, 85(3), 265-268. https://dx.doi.org/10.4067/S0370-41062014000300001
  • Read, D. L., Clark, G. I., Rock, A. J., & Coventry, W. L. (2018). Adult attachment and social anxiety: The mediating role of emotion regulation strategies. PLoS One, 13(12), e0207514. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0207514

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.